Kunnissa tehdään tärkeitä tasa-arvopäätöksiä. Yksi niistä on esteettömyyden huomioiminen kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Esteetön ympäristö, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat monelle itsestään selviä asioita, mutta päivittäisiä haasteita vammaiselle. Esteettömyydestä hyötyvät monet käyttäjät, vammaiset, ikääntyneet rollaattoreilla liikkujat, jopa lastenvaunujen kanssa kulkevat pienten lasten vanhemmat.

Kaupunkisuunnittelussa ja palvelujen suunnittelussa on yhä tärkeämpää huomioida erilaiset käyttäjäryhmät esimerkiksi osallistavalla suunnittelulla. Vammaisten henkilöiden osalta esteettömyys on laaja käsite ja sisältää liikuntarajoitteisten, sekä näkö- ja kuulovammaisten tarpeet. Kuulovammaisia auttavat palvelusilmukat (induktiosilmukat) vahvistavat ääntä ja poistavat hälyä. Näkövammaisten liikkumista helpottavat katuun tai lattiaan laitetut kulkureittejä osoittavat merkit. Liikuntarajoitteiset tarvitsevat luiskia ja hissejä päästäkseen portaiden ohi sekä riittävästi tilaa pyörätuolilla liikkumiseen ja kääntymiseen.

Kaikissa kunnissa tarvitaan hyvä esteettömyysohjelma, jonka toteutuksella asiat viedään käytäntöön. Espoon valtuustossa hyväksyttiin viime marraskuussa uusi esteettömyysohjelma. Iso työ on vielä edessä, kun ohjelmaa toteutetaan kaupungin toiminnassa. Vammaisneuvoston huomiot on kuunneltava jo varhain, ettei enää rakenneta yhtään esteellistä koulua tai uimahallia. Esteettömyydestä huolehtiminen ei ole vain menoerä, vaan kyse on ihmisistä.

Miksi esteettömyys liian usein unohtuu? Sokeat bussilla matkustajat eivät pysty käyttämään uusia sivelyllä toimivia matkakorttien lukulaitteita. On siis huolehdittava myös sähköisten palvelujen esteettömyydestä. Ja kunnan tiedotuksessa, internetissä ja esitteissä on oltava selkokielistä materiaalia. Selkokielinen informaatio kaupungin palveluista on hyödyllistä monille, kuten ikäihmisille, kehitysvammaisille ja kieltä opetteleville maahanmuuttajille.

Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmässä (Vamyt) olemme vastustaneet hallituksen kaavailemia heikennyksiä esteettömyysmääräyksiin ja jätimme asiasta asuntoministerille kirjallisen kysymyksen. Osa heikennyksistä koskisi muun muassa opiskelija-asuntoja. Heikennykset on torjuttava, sillä vammaisen nuoren pitää voida osallistua sosiaaliseen opiskelijaelämään.

Apulaisoikeuskansleri antoi vahvaa tukea esteettömyyden puolesta, kun hän lausui suunnitelmista tehtyyn kanteluun. Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri toteaa, että valmisteilla olevissa säännöksissä ei ole huomioitu riittävästi perustuslain ja YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen velvoitteita.

Vammaisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Pidetään yhdessä huoli esteettömästä ympäristöstä ja tasa-arvosta ihan kaikissa Suomen kunnissa!