Kuluvan syksyn aikana naissukupuolen edustajat ovat päätyneet osaksi tunteita herättelevää keskustelua Suomessa. Elokuun puolivälissä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä todistusarvosanoihin perustuvan valinnan suuntaan sai aikaan hälyn opiskelupaikkojen ohjautumisesta epätasa-arvoisesti eri väestöryhmien kesken. Alueellisten kysymysten lisäksi mallin tulkittiin suosivan erityisesti niitä tyttöopiskelijoita, ”kympin tyttöjä”, jotka eivät todellisuudessa työelämässä pärjäisi ja veisivät paikat ne jostain syystä paremmin ansaitsevilta. Vaikka tulkinnan todenperäisyyttä kritisoitiin ja mallia avattiin jälkeenpäin myös OKM:n taholta, saivat nämä koulussa hyvin menestyvät tytöt jälleen leiman, jonka pyyhkiytyminen korkeakoulupoliittista keskustelua aktiivisesti seuraamattomien mielistä haastaa niin median kuin korkeakouluopintojen ulkopuolella olevat nuoretkin.

Antti Rinne sen sijaan patisti SDP:n elokuun puoluekokouksessa suomalaisia naisia synnytystalkoisiin alhaisiin syntyvyyslukuihin vedoten. Jälkeenpäin hän alleviivasi käyttäneensä termiä ainoastaan tarpeelliseen yleisen keskustelun aikaansaamiseksi. Huomionarvoista näissä kahdessa, hyvin erilaisessa tapauksessa on ennen kaikkea pinnan alla vahvoina elävien ajatusmallien näkyväksi tuleminen. Naisen aseman määrittäminen yhteiskunnassa ja koulutuksen kautta työelämässä nähdään oikeutetuksi ja ennen kaikkea tarpeelliseksi edelleen tilanteissa, joissa yhteinen hyvä ja kansakunnan etu ajaa ohi kaikki sukupuolet yhdenvertaisesti huomioivasta järjestelmästä. Myös ne nuoret tytöt, jotka vielä hakevat paikkaansa yhteiskunnassa, päätyvät tätä keskustelua seuraamaan. Samalla he pyrkivät ymmärtämään, mihin he kaiken tämän keskellä sijoittuvat ja millaista roolia heiltä itseltään tulevaisuudessa odotetaan.

Tänään 11.10. vietetään kuudetta kertaa kansainvälistä tyttöjen päivää. Kehitysyhteistyöjärjestö Planin ajama ja YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2011 vahvistettu tyttöjen päivä syntyi tarpeesta tukea ja tuoda esille erityisesti kehitysmaissa asuvien tyttöjen heikommat lähtökohdat omien oikeuksiensa ja mahdollisuuksiensa toteuttamiseen. Maailman 758 miljoonasta lukutaidottomasta suurin osa on naisia. Kehitysmaissa koulutuksen ajatellaan edelleen olevan pojille tyttöjä tärkeämpää, mikä usein johtaa tyttöjen asemaan kotitöiden huolehtijana tai päätymisenä lapsityöhön.Joka kolmas tyttö päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana ja vuosittain 7 miljoonaa alle 18-vuotiasta tulee raskaaksi. Näistä 2 miljoona tyttöä tulee raskaaksi alle 15-vuotiaana. Tansanian presidentti John Magufulin kesäkuiset kommentit tyttöjen koulutuspolun päättymisestä raskauteen ja näiden kommenttien kannatus välittävät selvää viestiä työstä, jota sisäisten asenteiden muuttumiseksi on vielä tehtävänä.

Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on tyttöjen ja nuorten naisten oikeus omasta elämästään päättämiseen sekä yhteiseen päätöksentekoon osallistumiseen. Voimaannuttamisen lisäksi teemaan sisältyy UNESCOn vuoden 2017 tyttöjen päivää käsittelevässä lausunnossa myös viesti tyttöjen turvallisuuden takaamisesta kriisitilanteissa, mahdollisuudesta suojautua ja selvitä muutoksesta sekä päätöksentekoprosessiin osallistamisen vahvistamisesta. Keskeistä tavoitteiden mahdollistumisessa pitkällä aikavälillä on koulutus; tytöillä, jotka käyvät koulua yli 7 vuotta on pienempi riski menehtyä synnytykseen, saada useita lapsia tai päätyä lapsiavioliittoon. Jokaisen lisävuoden koulutuksessa on myös todettu korottavan yksilön palkkaa keskimäärin 8-10 % erityisesti naisilla. Tyttöjen koulutus on näin yksi merkittäviä keinoja köyhyyden periytymisen pysäyttämiseen.

Meillä Suomessa on tänä vuonna toteutettu erityisesti tyttöihin kohdistuviin yleisiin asenteisiin keskittyviä kampanjoita ja toimia. Esimerkiksi Kalevala haastaa Kesyttämätön kauneus -mainosvideollaan perinteisen naisena ja tyttönä olemisen mallin. Kyseessä on tietysti markkinointitarkoituksessa toteutettu mainos, mutta Suomen suurimmalta korujen valmistajalta viesti on merkittävä. Naisverkosto Ompeluseurasta lähtöisin oleva Kehu tyttö päivässä –liike sen sijaan kannustaa jokaista naista kehumaan kolmea tyttöä päivässä keskittyen erityisesti tyttöjen osaamiseen, taitoihin ja yrittämiseen. Jo alakouluikäiset tytöt arvioivat osaamisensa ja älykkyytensä poikia heikommaksi, vaikka todellisia eroja sukupuolten välillä ei ole. Erityisesti matematiikassa omaan sukupuoleen liittyvien olettamusten on havaittu olevan erityisen vahvoja. Aikuisten roolia nimenomaan tyttöjen lahjakkuuden ja älykkyyden kokemuksen vahvistamisessa ei voi vähätellä.

Tyttöjen päivä itsessään näkyy muun muassa Girls takeover –kampanjan muodossa. 13 Planin lastenhallituksen tyttöä valtaavat tänään erilaisia johtopaikkoja niin poliittisilta, yhteiskunnallisilta kuin taloudellisiltakin aloilta. Sama toteutuu 60 eri maassa yli 600 johtajan luovuttaessa paikkansa päiväksi paikalleen astuville tytöille. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä sekä Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen luovuttavat paikkansa päiväksi lastenhallituksen jäsenille. Tänään Finlandia-talolla järjestettävä kansainvälinen teknologia-alan tapahtuma Women in Tech Forum saa marraskuussa jatkoa Girlz in Tech –tapahtumasta, jolla pyritään innostamaan yläkouluikäisiä tyttöjä teknologian pariin. Maassa, jossa työmarkkinat ovat vahvasti sukupuolittuneet, tytöille teknologiaa tutuksi tekevä tapahtuma on arvokas kädenojennus myös tulevaa roolia työelämässä ajatellen: Sinä osaat, pystyt ja voit.

Varomattomat kommentit tai mutkia suoraksi vetävä argumentaatio voivat tuntua pieniltä ongelmilta täydelliseen lukutaidottomuuteen tai jatkuvaan kehon itsemääräämisoikeuden menettämiseen verrattuna. Kuitenkin niin kauan, kun piilossa olevina toimintamalleina on toisen sukupuolen aseman vahvistaminen seuraukset kantavien kustannuksella, ei Suomi voi sanoa olevansa tyttöjen syrjinnästä täysin vapaa maa koulutuksenkaan suhteen. Se tarkoittaa tietoista päätöstä tuottaa ja käyttää perinteiset sukupuoliroolit toisin päin kääntäviä oppimateriaaleja tai esimerkiksi juuri luonnontieteiden opettajien tyttöjen osaamiseen keskittyvää vahvistamista.

Se tarkoittaa erityisesti miesopettajien puuttumista harmittomalta vaikuttavaan, sukupuolen oletettuihin ominaispiirteisiin keskittyvään naljailuun ja hyvin menestyvien tyttöjen kannustamiseen niin päättäviin elimiin kuin yritysmaailmaankin. Se tarkoittaa, että tarkoitus ei missään tapauksessa pyhitä keinoja, kun kyse on sukupuolten yhdenvertaisista mahdollisuuksista toteuttaa omia mahdollisuuksiaan, osaamistaan ja unelmiaan. Vain esimerkillä voimme kasvattaa omiin mahdollisuuksiinsa uskovia ja yhteistä hyvää edistäviä vahvoja tyttöjä.

Maria Jauhiainen

Kirjoittaja on opinto-ohjaaja sekä Helsingin Vihreiden Naisten hallituksen jäsen