Olen viimeisen vuoden aikana käynyt muutamaan kertaan päiväkeskus Hirundossa. Sen pääkohdeyleisö on EU:n liikkuva väestö. Siitä merkittävä osa on Romanian ja Bulgarian romaneita. Kun Hirundoa perustettiin, Helsingissä kiisteltiin, pitääkö kerjääminen kieltää lailla tai kaupungin järjestyssäännöillä. Kieltoa ei tullut, vaan hyvän sosiaalipolitiikan keinoin Helsinki perusti järjestöavustuksella Diakonissalaitoiksen ylläpitämän päiväkeskuksen. Siellä voi pestä pyykkiä, käydä suihkussa, saada neuvontaa työnhakuun. Hävikkiruokaravintolan lahjoituksena on saatu tänä talvena myös kasviskeittoa, mikä voi olla monen ainoa lämmin ruoka.

EU-maista Helsinkiin tulleita romaneja on joka talvi ollut Helsingissä. Aivan liian monta pakkastalvea meni ihmetellessä, miten ja minkälaista hätämajoitusta järjestetään. Vasta nyt alamme löytää kunnon vakiintuneita toimintatapoja. Hätämajoituksessa on ollut tänä talvena suunnilleen sama määrä ihmisiä kuin vuosi sitten, sadan ja kahdensadan välillä. Helsingissä yöpyvien romanien määrä on huomattavasti vähemmän kuin muissa pääkaupungeissa esimerkiksi Tukholmassa.

Valtuuston päätös paperittomien terveydenhoidon laajentamisesta myös kiireettömään hoitoon oli tärkeä myös Euroopan liikkuvan väestön kannalta. Monelta puuttuu oman maan sairausvakuutus eikä sen vuoksi ole oikeutta normaaliin EU-kansalaisen terveydenhoitoon muissa EU-maissa. Sen vuoksi liikkuva väestö vertautuu muihin paperittomiin.

Helsinki on tarjonnut kaikki neuvolapalvelut raskaana oleville ja lapsille jo usean vuoden ajan. Jos avuntarve ei vaadi päivystystä, on ainoa vaihtoehto tähän asti ollut vapaaehtoisten pyörittämä Global Clinic. Suurin osa siellä asioineista on ollut EU:n liikkuvaa väestöä.

Helsingissä liikkuva väestö työllistää itsenensä usein myymällä Iso Numeroa, keräämällä pulloja, kerjäämällä. Välillä on jotain töitä lumenpudottajina, apulaisina jne mutta niitä töitä on Suomessa aika vähän. Lisäksi Keikkapooli työllistää kotisiivouksen kautta. On hyvä hakea vaihtoehtoisia tapoja elannon hankkimiseen. Vain niin voimme luoda vankempaa pohjaa kaikkien hyvälle elämälle.

Haluamme vaikuttaa myös rajojen yli. Pohjimmiltaan mikään muu ei tule vähentämään huonossa asemassa olevien ihmisten kokonaismäärää. Esimerkiksi Helsingin liikkuvasta väestöstä suuri osa tulee Romaniasta ja Bulgariasta. Tapasin viranhaltijoiden kanssa romanialaista pormestaria alueelta, mistä suurin osa Suomeen tulevista Romanian romaneista tulee. Myös yksittäisissa asiakastapauksissa pidetään yhteyttä Helsingin ja lähtömaiden viranomaisten välillä.

Hätämajoituksen talveksi ja päiväkeskuksen järjestäminen on ollut oikein. Siinä olen ylpeä Helsingistä. Terveydenhoidon laajentuminen on myös ihmisoikeuskysymys. Oikein on myös, etteivät lapset saa olla Helsingissä mukana kerjäämässä tai muuten kadulla. Meidän on kuitenkin tiedostettava ja kannettava vastuu siitä, että lapset jäävät kotiseudulle, usein sukulaisten hoitamiksi mutta joka tapauksessa ilman vanhempaa tai vanhempia. Helsingin ja Suomen on kannettava myös vastuuta tästä eteenpäin eli nykyistä tarmokkaammin tehtävä yhteistyötä Romanian ja Bulgarian sekä paikallistason kanssa.

Samalla kun pyrimme auttamaan erittäin heikossa asemassa olevaa väestöä, on meidän tietenkin huolehdittava siitä, että maamme pysyy aidosti avoimena kaikista taustoista tuleville. Minua ja varmasti monta muutakin hätkähdytti taas pääsiäisviikolla uutinen, missä helsinkiläinen romanitaustainen nuori mietti, pitääkö hänen vaihtaa sukunimensä, kun työharjoittelupaikkaa ei saa. Meillä riittää tehtävää omien ennakkoluulojen ja syrjinnän kanssa. Romanien tilanteet ovat valtavan vaihtelevia ja eivät oikein sovi edes samaan keskusteluun. Silti kuten kaikkien ihmisten kohdalla yhteinen asia ovat ihmisoikeudet. Ne kuuluvat ihan kaikille. Niin yksinkertaista se on.

Sanna Vesikansa

Kirjoittaja on Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen.