Suomessa naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat länsimaista keskiarvoa suurempia, paljastaa OECD:n tuore raportti. Häviämme myös kaikille Pohjoismaille mitä tulee sukupuolten väliseen palkkaeroon. Suomessa miesten ja naisten palkkaero on keskimäärin 18,1 prosenttia miesten hyväksi. “Tasa-arvon mallimaana” pidetylle Suomelle tämä on erittäin kehno saavutus.

Raportissa arvioidaan, että yksi keskeisimmistä syistä miesten ja naisten väliseen palkkaeroon on työelämän segregoituminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Naiset hakeutuvat matalapalkka-aloille, miehet teollisuuteen ja johtotehtäviin. Tämä selitys on kuitenkin hiukan yksinkertainen eikä avaa kaikkia rakenteellisia ongelmia. Hakeutuvatko naiset matalapalkka-aloille, vai olisiko sittenkin kyse siitä, että näillä aloilla maksetaan matalampaa palkkaa, koska siellä on paljon naisia? Esimerkiksi kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehdyt päätökset leikata julkisen sektorin lomarahoja ja toisaalta keventää ansiotuloverotusta olivat sellaisia päätöksiä, jotka leikkasivat naisten palkkoja ja paransivat miesten ansiotasoa nimenomaan siksi, että julkisella sektorilla työskentelee paljon naisia.

Nais- ja miesvaltaisten alojen epätasa-arvoisen palkkauksen lisäksi meidän on kiinnitettävä huomiota kasvatukseen. Lapsia ja nuoria ei tule ohjata tekemään elämänsä valintoja sukupuolensa perusteella. Sukupuolisensitiivisyyden tulisi poikkileikata koko koulutuspolkua. Turha jaottelu tyttöjen ja poikien leikkeihin, peleihin, harrastuksiin tai koulutusvalintoihin on haitaksi kaikille sukupuolille.

Toinen keskeinen huomio raportissa on perhevapaiden epätasainen jakautuminen. Naiset kantavat päävastuun hoivasta. Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähemmän kuin muualla Euroopassa. Onkin todella sääli, että Sipilän hallitus on paitsi rajannut lasten tasa-arvoista päivähoito-oikeutta ja kasvattanut ryhmäkokoja, myös epäonnistunut perhevapaiden uudistamisessa. Tämä on politiikkaa, joka ei edistä työelämän tasa-arvoa millään tavalla.

Perhevapaiden uudistamisen täytyy olla seuraavan hallituskauden yksi tärkeimmistä projekteista: hoivavastuun tasainen jakaminen parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ja antaisi isille tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua vanhemmuuteen. Perhevapaiden uudistaminen vähentäisi myös pitkällä aikavälillä eläkeläisnaisten köyhyyttä: katkonaiset työurat ja heikompi palkkakehitys näkyvät naisten pienissä eläkkeissä.

Työelämän tasa-arvon edistäminen vaatii konkreettisia tekoja. Vihreänä feministinä tahdon muuttaa vallitsevia rakenteita niin, että kuka tahansa voi olla sukupuolestaan riippumatta mitä tahansa. Että nainen voisi olla suuren teknologiayrityksen johtaja, ja että mies voisi toimia lastentarhanopettajana. Ja että jokaisella olisi tasavertainen mahdollisuus vanhemmuuteen.

Emma Kari

Kirjoittaja on Vihreä kansanedustaja ja Vihreiden Naisten puheenjohtaja