Hae Vihreiden Naisten hallitukseen!

Haluaisitko sinä olla Vihreät Naiset ry:ssä vaikuttamassa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta? Luotsata valtakunnallisessa yhdistyksessä Vihreät kohti tulevia vaalivoittoja?

Hallitus on Vihreiden Naisten korkein päätöksenteon elin. Se ohjaa kokouksissaan yhdistyksen toimintaa, taloutta, päättää yhteisistä linjauksista, vaaleista ja koordinoi työryhmien työtä. Hallituspaikka tuo vastuuta, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia työelämässäkin vaadittavien taitojen kehittämiseen. Syyskokous valitsee Jyväskylässä 19.11 hallitukseen 5 varsinaista sjäsentä, 2 varajäsentä ja puheenjohtaja erovuoroisten tilalle.

Vihreiden Naisten hallitus on ponnahduslauta, verkostoitumis- ja vaikuttamispaikka. Toivomme hakijoilta yhteistyökykyä, feministisiä arvoja ja yhdistystoiminnan kokemusta. Politiikan ja tasa-arvoasioiden tuntemus ovat eduksi toiminnassa. Hallituspaikka on kerrallaan kaksi vuotta, johon toivomme hakijoilta sitoutumista, sillä seuraava kaksivuotiskausi pitää sisällään neljät vaalit. Hallituksen kokoukset järjestetään noin kerran kuukaudessa eri puolilla Suomea, ja niihin korvataan matkakulut. Kullekin hallituksen jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Lisää yhdistyksen säännöistä löydät täältä.

Moniperustaisen syrjinnän, eli intersektionaalisuuden, ymmärtäminen ja moninaisuuden kunnioitus ovat olennainen osa tasa-arvoisen ja vihreän Suomen rakennustyötä. Kannustamme kaikenikäisiä, -taustaisia ja erilaisia taitoja omaavia naisia hakemaan mukaan hallitukseemme. Lue lisää poliittisesta ohjelmastamme täältä.

Hakemukset lähetetään viimeistään 13.11 osoitteeseen naiset@vihreat.fi otsikolla HALLITUSHAKU. Voit lähteä ehdolle myös syyskokouksessa, mutta silloin et saa hakemustasi äänivaltaisille kokousedustajille jaettavaan esittelyvihkoon.

Kerro hakemuksessa, haetko a) varsinaiseksi jäseneksi b) varajäseneksi vai c) puheenjohtajaksi.

Liitä hakemukseesi kuva.

Puolen sivun pituisessa hakemuksessa, kerro itsestäsi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  1. Haen ViNan hallitukseen, koska…
  2. Tasa-arvokysymys, johon haluaisin vaikuttaa ViNan hallituksessa on …
  3. Aikaisemmat luottamustehtäväni ovat opettaneet minulle…

 

Ei pdf-muotoisia hakemuksia, kiitos.

Kysymyksiin hallituspaikkojen hausta vastaa pääsihteeri Sirpa Hertell (sirpa.hertell@vihreat.fi) 050 5666 818.

 

Laura Nordström: Hätämajoitus kuuluu aivan kaikille

 

On häpeällistä, että Suomessa joudutaan edelleen viettämään asunnottomien yötä. Jokaiselle tulisi olla hyvinvointivaltiossa oikeus vakituiseen asuntoon.

Vaikka asunnottomuus on ongelma liian monen kohdalla, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ne, joilla ei ole mitään tukiverkkoa. Yksi esimerkki ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet paperittomat ja liikkuva väestö.

Oikeusasiamies otti paperittomien ja liikkuvan väestön hätämajoitukseen kantaa toukokuussa, kun hänelle oli kanneltu vuoden 2016 alussa Helsingin hätämajoituksen lainmukaisuudesta. Oikeusasiamiehen kanta oli selvä: julkisella vallalla on velvollisuus huolehtia hätämajoituksesta kaikille valtion alueella oleskeleville ihmisille, ei vain omille kansalaisilleen. Hän linjaa olevan kiistatonta, että elämää ja terveyttä turvaavan hätämajoituksen järjestäminen erityisesti talvisaikaan on ihmisarvoisen elämän välttämättömien vähimmäisedellytysten turvaamiseksi julkisen vallan vastuulla oleva velvoite. Tätä ei saa myöskään sitoa velvollisuuteen poistua maasta.

Vihdoin asia on siis selvä teorian tasolla: hätämajoitus kuuluu kaikille. Kaikkien kuntien tulisi nyt toimia tämän velvoitteen toteuttamiseksi. Onneksi esimerkiksi Helsingissä asiassa edettiin aimo harppauksin eteenpäin jo oikeusasiamiehen lausuntoa odotellessa: viime talvena saimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa järjestöavustuksin turvin järjestettyä Helsingin Diakonissalaitoksen ja seurakuntayhtymän kanssa hätämajoitusta paperittomille ja liikkuvalle väestölle huhtikuun puoleenväliin asti. Ajatuksena oli, ettei kenekään pidä joutua yöpymään ulkona ainakaan pakkasessa. Avustusta annettiin hätämajoituksen järjestämiseen tämänkin jälkeen Hermannin diakoniatalossa. Jo aiemmin päätettiin myös, että yösijan tarpeessa olevaa ei uhkaa maasta käännytys tai majoituksen epääminen myöhemmin. Kiitos näistä muutoksista kuuluu ei vain meille päätöksentekijöille ja asian lopulta hyvin hoitaneille virkamiehille, vaan erityisesti aktiivisille kansalaisille, jotka pitivät meteliä heikompien puolesta ja majoittivat heitä myös kotonaan.

Päätimme esityksestäni lautakunnassa elokuussa, että talven 2016-2017 käytäntöä järjestää ja rahoittaa hätämajoitus jatketaan niin kauan kuin tarvetta on. Nyt olisi tarpeen Helsingin budjettineuvotteluissa turvata tälle rahat, jotta ne eivät olisi pois muiden järjestöjen rahoista. Ja jos tarvitsijoiden määrä jossain vaiheessa kasvaa, tulee tämä korjata heti, eikä päivien päästä. Yksikin yö pakkasessa on liikaa.

Mutta hätämajoituksen järjestämisessä ei voida odottaa pakkasiin, vaan katto tarvittaisiin kaikkien pään päälle jo nyt. Vai miltä tuntuisi yöpyä itse sateen vihmoessa ulkona Helsingissä? Vaikeassa ja heikossa asemassa olevia ei pidä myöskään asettaa vastakkain: ei suomalaisia vastaan ei-suomalaiset tai liikkuvaa väestöä vastaan paperittomat. Majoitukseen pääseminen pitää olla matalan kynnyksen takana. Ketään ei saa jättää kylmään yöhön.

Hätämajoitus on myös tasa-arvokysymys. Erityisesti asunnottomat naiset (ja lapset) ovat hyvin turvattomassa asemassa yöpyessään öisillä kaduilla, puistoissa tai vieraissa nurkissa. Heille erityisen tärkeitä ovat myös muut palvelut, muun muassa hätämajoituksen yhteydessä tarjotut ennaltaehkäisevät palvelut. Siksi olemme sosiaali- ja terveyslautakunnassa linjanneet, että paperittomille tulisi antaa nykyisten kiireellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös kiireettömät palvelut. Kaupunginhallituksen tulee kuitata tämä linja.

Laura Nordström

Kirjoittaja on helsinkiläinen varavaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja kesäyliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja

Maria Jauhiainen: Tyttönä olemisesta meillä ja muualla

Kuluvan syksyn aikana naissukupuolen edustajat ovat päätyneet osaksi tunteita herättelevää keskustelua Suomessa. Elokuun puolivälissä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä todistusarvosanoihin perustuvan valinnan suuntaan sai aikaan hälyn opiskelupaikkojen ohjautumisesta epätasa-arvoisesti eri väestöryhmien kesken. Alueellisten kysymysten lisäksi mallin tulkittiin suosivan erityisesti niitä tyttöopiskelijoita, ”kympin tyttöjä”, jotka eivät todellisuudessa työelämässä pärjäisi ja veisivät paikat ne jostain syystä paremmin ansaitsevilta. Vaikka tulkinnan todenperäisyyttä kritisoitiin ja mallia avattiin jälkeenpäin myös OKM:n taholta, saivat nämä koulussa hyvin menestyvät tytöt jälleen leiman, jonka pyyhkiytyminen korkeakoulupoliittista keskustelua aktiivisesti seuraamattomien mielistä haastaa niin median kuin korkeakouluopintojen ulkopuolella olevat nuoretkin.

Antti Rinne sen sijaan patisti SDP:n elokuun puoluekokouksessa suomalaisia naisia synnytystalkoisiin alhaisiin syntyvyyslukuihin vedoten. Jälkeenpäin hän alleviivasi käyttäneensä termiä ainoastaan tarpeelliseen yleisen keskustelun aikaansaamiseksi. Huomionarvoista näissä kahdessa, hyvin erilaisessa tapauksessa on ennen kaikkea pinnan alla vahvoina elävien ajatusmallien näkyväksi tuleminen. Naisen aseman määrittäminen yhteiskunnassa ja koulutuksen kautta työelämässä nähdään oikeutetuksi ja ennen kaikkea tarpeelliseksi edelleen tilanteissa, joissa yhteinen hyvä ja kansakunnan etu ajaa ohi kaikki sukupuolet yhdenvertaisesti huomioivasta järjestelmästä. Myös ne nuoret tytöt, jotka vielä hakevat paikkaansa yhteiskunnassa, päätyvät tätä keskustelua seuraamaan. Samalla he pyrkivät ymmärtämään, mihin he kaiken tämän keskellä sijoittuvat ja millaista roolia heiltä itseltään tulevaisuudessa odotetaan.

Tänään 11.10. vietetään kuudetta kertaa kansainvälistä tyttöjen päivää. Kehitysyhteistyöjärjestö Planin ajama ja YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2011 vahvistettu tyttöjen päivä syntyi tarpeesta tukea ja tuoda esille erityisesti kehitysmaissa asuvien tyttöjen heikommat lähtökohdat omien oikeuksiensa ja mahdollisuuksiensa toteuttamiseen. Maailman 758 miljoonasta lukutaidottomasta suurin osa on naisia. Kehitysmaissa koulutuksen ajatellaan edelleen olevan pojille tyttöjä tärkeämpää, mikä usein johtaa tyttöjen asemaan kotitöiden huolehtijana tai päätymisenä lapsityöhön.Joka kolmas tyttö päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana ja vuosittain 7 miljoonaa alle 18-vuotiasta tulee raskaaksi. Näistä 2 miljoona tyttöä tulee raskaaksi alle 15-vuotiaana. Tansanian presidentti John Magufulin kesäkuiset kommentit tyttöjen koulutuspolun päättymisestä raskauteen ja näiden kommenttien kannatus välittävät selvää viestiä työstä, jota sisäisten asenteiden muuttumiseksi on vielä tehtävänä.

Tänä vuonna tyttöjen päivän teemana on tyttöjen ja nuorten naisten oikeus omasta elämästään päättämiseen sekä yhteiseen päätöksentekoon osallistumiseen. Voimaannuttamisen lisäksi teemaan sisältyy UNESCOn vuoden 2017 tyttöjen päivää käsittelevässä lausunnossa myös viesti tyttöjen turvallisuuden takaamisesta kriisitilanteissa, mahdollisuudesta suojautua ja selvitä muutoksesta sekä päätöksentekoprosessiin osallistamisen vahvistamisesta. Keskeistä tavoitteiden mahdollistumisessa pitkällä aikavälillä on koulutus; tytöillä, jotka käyvät koulua yli 7 vuotta on pienempi riski menehtyä synnytykseen, saada useita lapsia tai päätyä lapsiavioliittoon. Jokaisen lisävuoden koulutuksessa on myös todettu korottavan yksilön palkkaa keskimäärin 8-10 % erityisesti naisilla. Tyttöjen koulutus on näin yksi merkittäviä keinoja köyhyyden periytymisen pysäyttämiseen.

Meillä Suomessa on tänä vuonna toteutettu erityisesti tyttöihin kohdistuviin yleisiin asenteisiin keskittyviä kampanjoita ja toimia. Esimerkiksi Kalevala haastaa Kesyttämätön kauneus -mainosvideollaan perinteisen naisena ja tyttönä olemisen mallin. Kyseessä on tietysti markkinointitarkoituksessa toteutettu mainos, mutta Suomen suurimmalta korujen valmistajalta viesti on merkittävä. Naisverkosto Ompeluseurasta lähtöisin oleva Kehu tyttö päivässä –liike sen sijaan kannustaa jokaista naista kehumaan kolmea tyttöä päivässä keskittyen erityisesti tyttöjen osaamiseen, taitoihin ja yrittämiseen. Jo alakouluikäiset tytöt arvioivat osaamisensa ja älykkyytensä poikia heikommaksi, vaikka todellisia eroja sukupuolten välillä ei ole. Erityisesti matematiikassa omaan sukupuoleen liittyvien olettamusten on havaittu olevan erityisen vahvoja. Aikuisten roolia nimenomaan tyttöjen lahjakkuuden ja älykkyyden kokemuksen vahvistamisessa ei voi vähätellä.

Tyttöjen päivä itsessään näkyy muun muassa Girls takeover –kampanjan muodossa. 13 Planin lastenhallituksen tyttöä valtaavat tänään erilaisia johtopaikkoja niin poliittisilta, yhteiskunnallisilta kuin taloudellisiltakin aloilta. Sama toteutuu 60 eri maassa yli 600 johtajan luovuttaessa paikkansa päiväksi paikalleen astuville tytöille. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä sekä Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen luovuttavat paikkansa päiväksi lastenhallituksen jäsenille. Tänään Finlandia-talolla järjestettävä kansainvälinen teknologia-alan tapahtuma Women in Tech Forum saa marraskuussa jatkoa Girlz in Tech –tapahtumasta, jolla pyritään innostamaan yläkouluikäisiä tyttöjä teknologian pariin. Maassa, jossa työmarkkinat ovat vahvasti sukupuolittuneet, tytöille teknologiaa tutuksi tekevä tapahtuma on arvokas kädenojennus myös tulevaa roolia työelämässä ajatellen: Sinä osaat, pystyt ja voit.

Varomattomat kommentit tai mutkia suoraksi vetävä argumentaatio voivat tuntua pieniltä ongelmilta täydelliseen lukutaidottomuuteen tai jatkuvaan kehon itsemääräämisoikeuden menettämiseen verrattuna. Kuitenkin niin kauan, kun piilossa olevina toimintamalleina on toisen sukupuolen aseman vahvistaminen seuraukset kantavien kustannuksella, ei Suomi voi sanoa olevansa tyttöjen syrjinnästä täysin vapaa maa koulutuksenkaan suhteen. Se tarkoittaa tietoista päätöstä tuottaa ja käyttää perinteiset sukupuoliroolit toisin päin kääntäviä oppimateriaaleja tai esimerkiksi juuri luonnontieteiden opettajien tyttöjen osaamiseen keskittyvää vahvistamista.

Se tarkoittaa erityisesti miesopettajien puuttumista harmittomalta vaikuttavaan, sukupuolen oletettuihin ominaispiirteisiin keskittyvään naljailuun ja hyvin menestyvien tyttöjen kannustamiseen niin päättäviin elimiin kuin yritysmaailmaankin. Se tarkoittaa, että tarkoitus ei missään tapauksessa pyhitä keinoja, kun kyse on sukupuolten yhdenvertaisista mahdollisuuksista toteuttaa omia mahdollisuuksiaan, osaamistaan ja unelmiaan. Vain esimerkillä voimme kasvattaa omiin mahdollisuuksiinsa uskovia ja yhteistä hyvää edistäviä vahvoja tyttöjä.

Maria Jauhiainen

Kirjoittaja on opinto-ohjaaja sekä Helsingin Vihreiden Naisten hallituksen jäsen

Katja Mannerstöm: Kenestä Vihreiden Naisten seuraava puheenjohtaja?

Kun vuonna 2011 liityin Vihreisiin, en ollut ajatellut, että voisin koskaan toimia Vihreiden Naisten puheenjohtajana. Kuitenkin hetken pyörittyäni vihreissä piireissä, huomasin naistoiminnan olevan se paikka, josta tuli luonteva poliittinen kotini. Paikka, jossa feminismi on kaiken keskiössä, ja jossa ei tarvitse selittää ja vääntää perusoletuksista ja arvoista. Oli ihanaa ja vapauttavaa löytää yhteisö, jossa sai rauhassa paasata epätasa-arvosta ja sitten vielä kanavoida turhautuminen poliittiseen toimintaan!

Nyt olen viimeiset kaksi vuotta saanut toimia Vihreiden Naisten puheenjohtajana ja pesti on ollut haastava ja hauska. Olen kuitenkin päättänyt olla hakematta jatkokautta puheenjohtajuudelleni ja keskittyä muihin haasteisiin. Vihreiden Naisten puheenjohtajuus on ollut mieletön näköalapaikka. On ollut mielenkiintoista saada osallistua puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työskentelyyn ja sukeltaa puolueorganisaation sisäiseen toimintaan. Olen tutustunut lukemattomiin mahtaviin tyyppeihin ja verkostoni ovat laajemmat kuin koskaan. Haastavaa on ollut saada oma aika riittämään ja riittämättömyyden tunne hiertää minua aina kaikista eniten. Se kun tiedän, että voisin tehdä enemmän ja paremmin, mutten ehdi tai pysty. Kun on tällaisessa pestissä vapaa-ajan harrastuksena, tulee tämä tunne kuitenkin vastaan vääjäämättä. Se tulee seuraavallekin puheenjohtajalle, ja sen kanssa on vain opittava elämään. Onneksi Vihreillä Naisilla on upeat työntekijät, joiden ammattitaitoon ja tukeen voi luottaa.

Vihreille Naisille valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus Jyväskylässä syyspäivillä 18- 19.11.2017. Toivon, että puheenjohtajaksi ja hallitukseen haette kaikki te feministit, jotka koette, että tämä reilun 900 jäsenen järjestö voisi olla parempi ja vaikuttavampi. Vihreiden Naisten toiminta ja tulevaisuus on juuri sitä, mitä te haluatte sen olevan. Nähdään Jyväskylässä!

Katja Mannerström

Kirjoittaja on Vihreiden Naisten puheenjohtaja

Auni-Marja Vilavaara: Mikä on UN Women Finland ry?

UN Women Finland ry on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tasa-arvojärjestön Suomessa toimiva paikallisjärjestö. UN Women on maailman johtava naisten ja tyttöjen puolestapuhuja, joka puolustaa naisten oikeuksia yli sadassa maassa.  Sen tavoitteena on saavuttaa maailma, jossa on yhtä arvokasta syntyä tytöksi kuin pojaksi – jossa miehillä ja naisilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.

Koko järjestön ja sen  Suomessa ja muissa maissa  toimivien paikallisjärjestöjen tavoitteena  on rakentaa maailmaa, jossa elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus, tarjota naisille mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön ja omien tulojen hankkimiseen sekä tukea naisia konflikteissa, katastrofeissa ja rauhanrakentamisessa. Järjestön tavoitteena on myös vahvistaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja naisten osallistumista päätöksentekoon. Ajankohtainen asia on palkkatasa-arvo,  jota koskevaan  lehdistötiedotteeseen voi tutustua täällä.

Suomessa järjestön keskustoimisto on Helsingissä. Suomen kansallista yhdistystä johtaa hallitus, jossa Vihreillä naisillakin on yksi paikka. Allekirjoittanut on nyt sen haltijana. Suomen yhdistyksellä on myös eri puolilla Suomea paikallistoimikuntia. Yhdistyksen jäseneksi ja kuukausilajoittajksi voi liittyä kuka tahansa, joka haluaa tukea järjestön toimintaa.

Niin New Yorkissa olevan tasa-arvojärjestön kuin sen kansallistenkin yhdistysten yhtenä tehtävä on kerätä rahaa järjestön tavoitteiden toteuttamiseksi. Varoja kerätään niin maanjäristysten uhreille kuin laajempien ohjelmien rahoittamiseksi. Kansallisen järjestön toiminnasta, tavoista toimia ja meneillään olevista hankkeista löytyy tietoa järjestön verkkosivuilta.

Alla esimerkki järjestön organisoimasta tulevasta tilaisuudesta.

 

Auni-Marja Vilavaara

Kirjoittaja on Helsingin Vihreiden Naisten jäsen, Helsingin seudun Ikivihreiden puheenjohtaja sekä eläkkeellä oleva juristi 40 vuoden työkokemuksella.

 

What would feminist peace look like?

Alkaa: 05.10.2017 klo 14:15- 16:45

Paikka: Tiedekulma, Fönster, Yliopistonkatu 4, Helsinki, Suomi

A very warm welcome to the event organized by Finland National Committee for UN Women and Helsinki Gender, Peace and Secuirty researcher collective:

14:15- 15:15 What would feminist peace look alike? Why women have become wary of “peace” that too often translates into violent peace? How does (anti)racist speech and actions coincides with gendered peace?How can we build inclusive feminist peace?

15:15-16:45 Boiling Point documentary (90min) Let’s not wage hate; instead, let’s treat each other with respect. Director-writer Elina Hirvonen’s first feature, Boiling Point, is a documentary that depicts the two sides of an angry and divided Finland: asylum seekers and an anti-immigrant street patrol group called Soldiers of Odin.

Teresia Volotinen: Meille myös naisten museo!

Matkustelin kesällä Tanskassa. Eräs maailman harvoista naistenmuseoista sijaitsee vuoden 2017 kulttuurikaupunki Aarhusissa. Mikä ihmeen naisten museo?

Kvindemuseet i Danmark esittelee naisten elämää ja työtä sekä herättää keskustelua seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvillä teemanäyttelyillä. Naisten museo on sijainnut vuodesta 1984 Aarhusin vanhassa kaupungintalossa 1200-luvulla rakennetun tuomiokirkon kupeessa. Hieno paikka!

Emme aina tule ajatelleeksi, että historiankirjoitus on enimmäkseen miesten historiaa, mutta tämä museo nostaa esiin niin menneiden aikojen kuin nykyajan naisvaikuttajat.  Museon aulassa on kaksi upeaa lasimaalausta, joista toinen esittää tuota meitä suomalaisiakin Kalmarin unionin valtioliitossa hallinnutta voimanaista, nykyisen Tanskan kuningattaren kaimaa Margareetaa (1353 – 1412). Ihanaa oivaltaa, että hän oli aikanaan myös meidän hallitsijamme!

Vanhan jugend-tyylisessä valtuustosalin keskelle on sijoitettu Mathilde Fibigeria (1830 – 1872) esittävä teos.  Tämä Aarhusissa asunut nainen, joka oli ammatiltaan sähköttäjä, oli Tanskassa ensimmäinen naisten oikeuksien julkinen puolustaja. Hän kirjoitti jo 19-vuotiaana kirjeromaanin Clara Raphael, joka kertoo naisten heikommasta asemasta miehiin verrattuna.  Mathilde Fibigerin kunniaksi on nimetty Tanskassa vuodesta 1970 lähtien vuosittain jaettava tasa-arvopalkinto Mathildeprisen.

Museossa on hienosti ajateltu lapsivieraita ja lapsuuden historiaa kokoamalla elämyksellinen tyttöjen ja poikien elämäntarinat kokonaisuudeksi nimeltä Pigernes och drengernes historier. Tässä osiossa pääsee sisään valitsemansa henkilön elämään, ja voi vaikkapa pukea päälleen henkilöhahmon vaatteet.

Museon pysyvä näyttely on nimeltään Køn Redelighed eli Gender Blender, joka esittää tasa-arvoa ja sukupuolten moninaisuutta eri perspektiiveistä, kuten työ, huumori, vartalo, perinne, politiikka, maailma, taide tai aktivismi.  Kiinnostavaa oli nähdä esim. 1970- 80 -luvuilla Tanskassa vaikuttanutta Rødstrømper– eli Punasukka-naisliikkeestä kertova pikku näyttely, jossa oli esillä esineitä ja julisteita.

Suuren vaikutuksen teki vinttikerrokseen sijoitettu australialaisen taiteilija Deborah Kellyn taidenäyttely Venus Envy.  Hän on koonnut mainioita kollaaseja länsimaisen taiteen alastonkuvista, ja herättää niiden avulla keskustelua aiheesta sukupuoli, valta ja etuoikeudet. Näyttely liittyy osuvasti myös kulttuurikaupungin teemaan RETHINK.

Käynti Kvindemuseetissa on kaiken kaikkiaan vaikuttava rethink-elämys, uusia ajatuksia herättävä. Päällimmäisin on: meille myös naisten museo! Kukahan Suomessa tarttuisi ajatukseen, että mekin tarvitsisimme tällaisen museon?

Teresia Volotinen

Kirjoittaja on Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja.