Annika Ojala: Act global, act local – Tunnelmia #Greens2017-konferenssista

Vihreitä feministejä Suomesta, Nepalista, Etelä-Koreasta, Marokosta ja Itävallasta.

Maailman Vihreiden ja Euroopan Vihreiden ensimmäinen yhteiskonferenssi pohjoisella pallonpuoliskolla toi Liverpooliin huhtikuussa lähes 2000 osallistujaa. Osallistuin konferenssiin Vihreiden Naisten edustajana, upean Suomi-tiimimme osana. Lähtö Englantiin kuntavaaleja edeltävällä viikolla tuntui hetken hulluudelta, mutta osoittautui loppujen lopuksi todella voimaannuttavaksi ja arvokkaaksi kokemukseksi. Verkostoituminen maailmanlaajuisesti feminististen vihreiden vaikuttajien kanssa toi paljon voimia ja energiaa tasa-arvoisen kampanjoinnin tueksi.

Maailmalla naisten poliittiseen vaikuttamiseen liittyy yhä kohtuuttoman paljon haasteita. Väkivallan uhka, sortavat yhteiskunnalliset rakenteet ja aseelliset konfliktit asettavat esteitä naisten tasa-arvoisen osallistumisen tielle. Maailmanpolitiikan muuttuvat tuulet vaikuttavat myös naisten mahdollisuuksiin ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja luoda tasa-arvoisempaa paikallispolitiikkaa. Monissa maissa naisten osallisuus on kirjattu lakiin, mutta jää käytännössä turvallisuuteen tai traditionaalisiin vallankäytön normeihin liittyvistä syistä toteutumatta. Liian usein myös palkattoman työn taakasta johtuvista ajankäytöllisistä rajoitteista johtuen naisilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua, ja täten löytää itselleen arvokkaita vaikuttamisverkostoja tai mentoreita.

Yhdenvertaisuus vaikuttamisessa, etenkin monikertaista syrjintää kohtaavilla naisilla on aihe, jota tulee puolustaa politiikan joka tasolla. Huoli globaalisti uhatuista seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksista ei saa unohtua agendaltamme. Vuorovaikutusta tulee monipuolistaa, tarjoamalla tilaa myös seksi- ja erotiikka-alan työntekijöille, maahanmuuttajataustaisille ja vammaisille naisille. Diasporan aktivoiminen kotikentällä tapahtuvassa vihreässä liikkeessä ja kansainvälisten sisaruusprojektien muodostaminen tukevat kansainvälisen liikkeen näkyvyyttä ja kasvua. Feminismi on yhteinen kotimme, joka ei katso ikää, kulttuuriperintöä, taustaa tai kyvykkyyttä.

Mitä me voimme tehdä globaalin sisaruuden edistämiseksi? Konferenssissa samassa huoneessa pääsin jututtamaan niin europarlamentaarikkoja ja ministereitä, Nepalin maaseudulla naisten maanomistusoikeuksien parissa työskenteleviä upeita vaikuttajia kuin Brasilian slummialueilla transnaisten oikeuksia puolustavia aktiiveja. Meidän huolemme ja taistelumme oikeudenmukaisuudesta ovat yhteisiä. Luodaan siis avoimempaa ja syvempää ymmärrystä myös paikallistoiminnasta osana globaalia liikettä! Toimiaksemme kestävän maapallon edistämiseksi, meidän tulee tukea myös paikallisvaikuttamisessa globaaleja teemoja ja nostaa esille rooliamme maailmanlaajuisen yhteisön osana.

Moninaisuuden hyväksymiseksi ja kansainvälisen yhteishengen vahvistamiseksi tarvitsemme yhteydenpitoa, huolehtimista ja kattavampaa feminististä dialogia yli valtiorajojen. Kannustankin kaikkia poliittisia naisjärjestöjä tekemään monipuolisempaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa syrjinnänvastaisen kampanjoinnin tiimoilla. Päästäksemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin tasa-arvon saavuttamisesta viimeistään vuoteen 2030 mennessä, meidän tulee myös paikallistason päätöksenteossa huomioida vastuumme maailmanlaajuisessa naisten aseman edistämisessä. Naiset on otettava mukaan rauhanrakentamiseen YK:n 1325-päätöslauselman ”Naiset, rauha ja turvallisuus” mukaisesti. Vaikuttamisen areenojen tulee olla esteettömiä ja saavutettavia kaikille. Pelkät puheet globaaliin feminismiliikkeeseen kuulumisesta eivät enää riitä, vaan nyt tarvitaan tekoja ja yhteistyötä.

Annika Ojala
Kirjoittaja on Vihreiden Naisten järjestökoordinaattori ja Helsingin Vihreiden Naisten hallituksen jäsen

Johanna Karimäki: Esteettömyyttä ja vammaisten oikeuksia puolustetaan kunnissa

Kunnissa tehdään tärkeitä tasa-arvopäätöksiä. Yksi niistä on esteettömyyden huomioiminen kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Esteetön ympäristö, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, mahdollisuus työhön ja opintoihin sekä kohtuulliseen toimeentuloon, ovat monelle itsestään selviä asioita, mutta päivittäisiä haasteita vammaiselle. Esteettömyydestä hyötyvät monet käyttäjät, vammaiset, ikääntyneet rollaattoreilla liikkujat, jopa lastenvaunujen kanssa kulkevat pienten lasten vanhemmat.

Kaupunkisuunnittelussa ja palvelujen suunnittelussa on yhä tärkeämpää huomioida erilaiset käyttäjäryhmät esimerkiksi osallistavalla suunnittelulla. Vammaisten henkilöiden osalta esteettömyys on laaja käsite ja sisältää liikuntarajoitteisten, sekä näkö- ja kuulovammaisten tarpeet. Kuulovammaisia auttavat palvelusilmukat (induktiosilmukat) vahvistavat ääntä ja poistavat hälyä. Näkövammaisten liikkumista helpottavat katuun tai lattiaan laitetut kulkureittejä osoittavat merkit. Liikuntarajoitteiset tarvitsevat luiskia ja hissejä päästäkseen portaiden ohi sekä riittävästi tilaa pyörätuolilla liikkumiseen ja kääntymiseen.

Kaikissa kunnissa tarvitaan hyvä esteettömyysohjelma, jonka toteutuksella asiat viedään käytäntöön. Espoon valtuustossa hyväksyttiin viime marraskuussa uusi esteettömyysohjelma. Iso työ on vielä edessä, kun ohjelmaa toteutetaan kaupungin toiminnassa. Vammaisneuvoston huomiot on kuunneltava jo varhain, ettei enää rakenneta yhtään esteellistä koulua tai uimahallia. Esteettömyydestä huolehtiminen ei ole vain menoerä, vaan kyse on ihmisistä.

Miksi esteettömyys liian usein unohtuu? Sokeat bussilla matkustajat eivät pysty käyttämään uusia sivelyllä toimivia matkakorttien lukulaitteita. On siis huolehdittava myös sähköisten palvelujen esteettömyydestä. Ja kunnan tiedotuksessa, internetissä ja esitteissä on oltava selkokielistä materiaalia. Selkokielinen informaatio kaupungin palveluista on hyödyllistä monille, kuten ikäihmisille, kehitysvammaisille ja kieltä opetteleville maahanmuuttajille.

Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmässä (Vamyt) olemme vastustaneet hallituksen kaavailemia heikennyksiä esteettömyysmääräyksiin ja jätimme asiasta asuntoministerille kirjallisen kysymyksen. Osa heikennyksistä koskisi muun muassa opiskelija-asuntoja. Heikennykset on torjuttava, sillä vammaisen nuoren pitää voida osallistua sosiaaliseen opiskelijaelämään.

Apulaisoikeuskansleri antoi vahvaa tukea esteettömyyden puolesta, kun hän lausui suunnitelmista tehtyyn kanteluun. Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri toteaa, että valmisteilla olevissa säännöksissä ei ole huomioitu riittävästi perustuslain ja YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen velvoitteita.

Vammaisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Pidetään yhdessä huoli esteettömästä ympäristöstä ja tasa-arvosta ihan kaikissa Suomen kunnissa!

Ilona Toivanen: Kohti avointa ja osallistavaa Tuusulaa!

Olen toiminut nyt yhden kauden Tuusulan kunnanvaltuustossa ja nuoriso-lautakunnan puheenjohtajana. Tänä aikana olemme vieneet kuntaa entistä avoimempaan suuntaan ja ottaneet aiempaa paremmin kuntalaiset mukaan asioiden suunnitteluun ja valmisteluun.

Kuntalaiset pääsivät mukaan tekemään valtuustokauden strategiaa esimerkiksi kuntalaisiltojen ja kyselyjen muodossa, lisäksi kuntaliitoskeskusteluun liittyen pidettiin erilaisia kuntalaisiltoja. Asukkaiden osallistaminen kirjattiin myös strategian tavoitteisiin.

Tuusulassa on toiminut pitkään neljä alueellista kehittämistoimikuntaa, jotka ovat toimineet kunnanhallituksen alaisina ja joiden tarkoituksena on ollut kehittää alueellisia keskuksia eri puolilla Tuusulaa. Näiden toiminta ja aktiivisuus on kuitenkin ollut vaihtelevaa ja hyvin paljon kiinni paikasta ja ihmisistä.

Ensi valtuustokaudella on tarkoitus koota vastaavat verkostot teemakohtaisesti siten, että eri asioista kiinnostuneet kuntalaiset voivat osallistua eri verkostojen kokoontumisiin. Tavoitteena on kerätä saman pöydän ääreen niin kuntalaisia, yhdistyksiä kuin yrittäjiäkin, keskustelemaan alueiden kehittämisestä, vaikkapa avoimen varhais-kasvatuksen järjestämisestä, nuorten palveluista tai vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista. Lisäksi ideana on vähentää puolueille merkattuja paikkoja näistä verkostoista.

Nuorisovaltuusto säilyttää edelleen vahvan asemansa Tuusulassa. Joulukuussa kirjasimme uuteen hallintosääntöön nuorisovaltuutettujen oikeuden läsnäoloon kaikissa lautakunnissa, sekä nuorisovaltuuston aloitteiden käsittelyn valtuustoaloitteiden tapaan. Olen erityisen onnellinen siitä, miten vahvasti nuoria Tuusulassa kuunnellaan. Tätäkin tulee jatkaa entistä osallistavampaan suuntaan, niin että mahdollisimman suuri joukko nuoria pääsee osallistumaan päätöksentekoon.

Nuorisolautakunnan alaisuudessa kokeiltiin syksyllä 2016 ensimmäistä kertaa myös osallistavaa budjetointia. Nuorisovaltuustovaalien yhteydessä Jokelan nuoret saivat äänestää mihin käyttäisivät materiaalirahoja talokokouksen valmistelemista vaihtoehdoista. Tätä osallistavaa budjetointia tulee jatkaa edelleen myös muilla sektoreilla. Ideaalia olisi, jos aina voisi esittää seuraavalle vuodelle erilaisia varjobudjetteja, jolloin päästäisiin todella tekemään valintoja erilaisista vaihtoehdoista, mielellään vielä yhdessä kuntalaisten kanssa.

Tämän kaltaisin askelin, välillä pienin, välillä harppauksin, on mahdollista rakentaa tulevaisuuden kunnista asukkailleen läheisiä ja mielekkäitä, rakkaita kotikuntia joissa pääsee tekemään ja vaikuttamaan asioihin juuri niin paljon kuin haluaa, riippumatta siitä onko virallisissa luottamuselimissä vai ei.

Ilona Toivanen
Kirjoittaja on vihreä pormestariehdokas Tuusulasta

Katja Mannerström: Marine Le Pen on patriarkaatin uhri

Ei, Marine Le Pen ei ole feministi vain siksi, ettei hän suostunut laittamaan huivia päähänsä tavatessaan muftin Libanonissa. Hän on taitava poliitikko, joka on Ranskassa harvinaisuus -nimittäin nainen matkalla valtaan. Hän tekee sen sillä ainoalla tavalla, joka siellä on naiselle mahdollinen. Ranskassa nainen voi päästä Marine Le Penin tapaiseen asemaan vaan liittoutumalla patriarkaatin kanssa täydelliseen symbioosiin. Liittoutuminen naisia, homoja ja maahanmuuttajia vihaavien miesten kanssa on kenties ainoa tapa naiselle nousta valtaan nykypäivän Ranskassa. Le Pen toimii keulakuvana aatteelle, jonka halutaan näyttävän ja kuulostavan normaalilta ja siihen tehtävään sopii parhaiten korkeasti koulutettu äiti.

Naisten on lähes mahdotonta edetä Ranskan politiikassa ja erityisen vaikeaa se on vanhoissa puolueissa. Ranskassa kansanedustajista vain 26% naisia. Vaikka naisten prosentuaalinen osuus on kasvanut vuoden 2006 kolmestatoista prosentista, on se kuitenkin tällä hetkellä vain prosentin enemmän kuin Irakissa ja vain kaksi prosenttia enemmän kuin Somaliassa.

Ranska on kaikilla mittapuilla tasa-arvon takapajula. Ranskassa naisten osuus työelämässä on Euroopan alhaisimpia, Ranskassa naiset tienaavat keskimäärin 37% vähemmän kuin miehet. Tämä ei kuitenkaan kiinnosta Le Penia vähääkään eikä Le Pen puhu koskaan sukupuolten tasa-arvosta. Sen sijaan Le Penin puolue puolestaan vastustaa homoavioliittoja, puhuu perinteisten perhearvojen puolesta ja sen näkyvät kansanedustajat vastustavat naisten oikeutta aborttiin. Front National on puolueena positioinut itsensä vankkana katolilaisten arvojen puolustajana.

Ranska on siis useammalla eri mittarilla arvioituna yksi vähiten tasa-arvoisista maista Euroopassa. Jos Le Pen todella olisi feministi, hän ei menisi Libanoniin etsimään epätasa-arvoisia käytäntöjä näyttääkseen niitä maailman medialle. Hän katsoisi omaa kansaansa ja omaa maataan ja vaatisi sinne tasa-arvoa.

Katja Mannerström
Kirjoittaja on Vihreiden Naisten puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Helsingistä

Laura Nordström: Oikeus terveyteen on ihmisoikeus

Olemme Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa päässeet päättämään hyvin monista naisille ja miehille elintärkeistä kysymyksistä, kuten terveyskeskusjonojen lyhentämisestä tai ensisynnyttäjien kotikäyntien lisäämisestä. Yksi naisten oikeuksien kannalta merkittävimmistä päätöksistä oli taata kaikille paperittomille kiireelliset terveyspalvelut sekä raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille lapsille kiireetön hoito samaan hintaan kuin muille. Terveysasemilla ja neuvoloissa ei siis peritä paperittomilta maksuja. Tämä saavutus oli uuvutustaistelu: Kesti lähes puolitoista vuotta ensimmäisestä sotelautakunnan päätöksestä saada palvelu käytäntöön. Varjonyrkkeilyssä virasto keksi aina jonkin syyn paisutelluista kustannuksista vähemmistövaltuutetun lausunnon odottamiseen palauttaa asia päätöksentekoon ja kerta toisensa jälkeen uusin vastaesitykseni.

Tätä ennen asia oli asetettu selvitettäväksi kaupungin globaalin vastuun strategiassa ja vihreän kollegan Emma Karin valtuustoaloitteessa. Taustalla on se, että ilman oleskelulupaa Suomessa oleskelevat, esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen maahan jääneet, ovat terveysjärjestelmän ulkopuolella. Tämä ryhmä on kasvamassa, koska vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvät on nyt tiputettu tilapäisen oleskeluluvan piiristä paperittomiksi. Terveydenhuollon ulkopuolelle jäävät myös Itä-Euroopan romanit, jotka eivät kuulu kotimaassaan terveydenhuoltojärjestelmään. Usein sanotaan, että saavathan nämä ihmiset kiireellisen hoidon, mutta jätetään kertomatta maksut: synnytys kyllä hoidettaisiin, mutta perässä seuraisi valtava lasku! Suomi ei siis edes noudata Euroopan neuvoston vähimmäisvaatimusta maksuttomasta kiireellisestä hoidosta. Myöskään ei noudateta ihmisoikeussopimusten velvoitetta hoitaa haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien, kuten lasten ja raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten terveyttä.

Kiireelliseksi hoidoksi ei katsota neuvolapalveluita tai kroonisten sairauksien hoitoa. Miten sivistysvaltiolla on varaa olla huolehtimatta lapsista? Onneksi Helsingissä päätettiin toisin, eikä jätetty paperittomia vain arvokasta työtä tekevien vapaaehtoisen lääkärien Global Clinicin (joka toimii Helsingissä, Turussa, Joensuussa, Oulussa ja Tampereella) harteille. Koska pääosa paperittomista asuu pääkaupunkiseudulla, oli päätös merkittävä. Sitä kannattavat myös lääkärit. Onneksi emme odottaneet valtakunnan tason linjausta asiassa. Edellinen eduskunta kaatoi järkyttävästi viime töikseen lain, joka olisi taannut paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille terveyspalvelut. Siis kaikkein heikoimmassa asemassa oleville! Hiljattain STM ohjeisti kuntia, että paperittomien on maksettava kiireellisestä terveydenhuollostaan täysimääräisesti ja kiireetöntä hoitoa ei ole velvollisuutta antaa. Laittomiksi paperittomat leimaavalta valtiovallalta on turha odottaa edistysaskelia, joten ihmisoikeuksien turvaaminen jää kuntapäättäjien tehtäväksi. Ainakin Turku ja Espoo ovat myös päättäneet tarjota kiireettömät palvelut paperittomille lapsille ja raskaana oleville.

Kuntavaaleissa on nyt mahdollisuus ottaa askel naisten ja lasten oikeuksien puolesta ja turvata paperittomien terveyspalvelut muissakin kunnissa! Ja pitää niistä kiinni myös maakuntatasolla soteuudistuksessa.

Laura Nordström

Kuntavaaliehdokas
Vihreä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Helsingissä
Varavaltuutettu

Karima Demnati & Johanna Sjöholm: Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt

 

 

Tällä viikolla vietetään Suomessa rasismin vastaista viikkoa. #minäpäätän on SPR:n lanseeraama kampanja, joka kertoo yksinkertaisesta, mutta erittäin tärkeästä asiasta. Sinä, minä, me, voimme teoillamme vaikuttaa omaan ja muiden ihmisten elämään. Voimme vaikuttaa siihen minkälaista tulevaisuuttamme rakennamme.

Viime viikolla julkistettiin EU-tuomioistuimen päätös, jonka mukaan työnantaja voi kieltää työntekijöiltään uskonnolliset ja poliittiset symbolit, kuten muslimityöntekijöiden huivit. Tämä ei oikeuden mukaan ole syrjintää. Kielto voi kuitenkin olla välillisesti syrjivä, jos sen tosiasiallisena tavoitteena on asettaa tietty uskonnollinen ryhmä tai vakaumus epäedulliseen asemaan. Jälkimmäinen lause jää harvalta lukijalta lukematta. Huomio kiinnittyy ensimmäiseen lauseeseen.

”Eu:n päätös on ristiriidassa Suomen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslain kanssa, joka kieltää syrjimästä henkilöä mm. sukupuolen, uskonnon tai etnisen taustan perusteella? Hijab on monelle naiselle osa heidän identiteettiään. Hijab liittyy vahvasti kulttuuriseen ja etniseen taustaan”, sanoo Johanna Sjöholm, Vihreiden naisten poliittisen työryhmän puheenjohtaja ja Vantaan kunnallisvaaliehdokas.

”Usein oletetaan, että pukeutumissäännöt ovat hyökkäys yksilönvapautta vastaan. Pukeutumisellaan musliminainen viestittää kaikille haluaavansa tulla kohdelluksi ajattelevana persoonana. Länsimaissa ajatellaan, että huivin käyttäminen on naiselle pakollista ja että siihen liittyisi vahvana osana naisen alistaminen. Koraani kuitenkin kehotta sekä miestä että naista pukeutumaan siveellisesti. Koraani antaa kuitenkin naiselle erikseen ohjeen pukeutua niin, että heidän hiuksensa ovat peitettyinä.” Sanoo Karima Demnati, Vantaan kunnallisvaaliehdokas.

EU- tuomioistuimen päätös, että työnantaja saa kieltää huivin käytön, on epäoikeudenmukainen, rasistinen sekä naisia syrjivää. Huivi ei ole uskonnollinen tunnus, sillä Islamin viisi peruspilaria ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero eli ihmisten auttaminen ja pyhiinvaellus.

Helsingin maahanmuuttajanuorten elokuva Nainen hijabissa, puhuttelee samasta asiasta. Työsuoritukseen ei vaikuta henkilön tausta, sukunimi tai uskonto. Kyse on vallasta ja sen rakenteista. Eu:n päätös näyttää suuntaa ja linjaa Euroopan ja myös Suomen tapaa toimia, kohdella ihmisiä eriarvoisesti. Kyseessä on rasismi. Voimme vaikuttaa monella tavalla rasismia ja syrjintää vatsaan. Me päätämme kenen kirjoituksia luemme ja jaamme sosiaalisessa mediassa. Me päätämme kenen puolella seisomme ja kenen leipää syömme. Vajaan kuukauden päästä on kuntavaalit, jolloin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä tulevaisuudessa käyttävät kunnissa korkeinta valtaa. #minäpäätän

Johanna Sjöholm, kuntavaaliehdokas, Vantaa
Karima Demnati, kuntavaaliehdokas, Vantaa

Vihreät Naiset ry