Vihreiden Naisten kevätkokous 20.5.2017

Vihreät Naiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Helsingissä lauantaina 20.5.2017.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. esitetään hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus;
2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
3. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut hallituksen esitykset sekä hallitukselle määräajassa jätetyt aloitteet.

Kattojärjestön yleiskokoukseen (kevät- ja syys- tai vuosikokoukseen) valitaan edustajat samoin kuin puoluekokoukseen, eli yhdistyksen yleiskokouksesssa.

Myös piiri- ja liittojärjestöjen yleiskokouksiin tarvitaan yhdistyksien sääntöjen mukaisesti allekirjoitetut valtakirjat.

Kokouskutsu lähetetään kullekin jäsenelle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Vihreiden Naisten säännöt löydät täältä.

 

Puoluekokous järjestetään Tampereella 17.-18.6.2017.

Kokouksessa on tärkeimpänä asiana henkilövalinnat. Äänivaltaa käyttävät yhdistysten valitsemat kokousedustajat.
Tarkista oman yhdistyksesi edustajamäärä tästä taulukosta.

Valituista edustajista täytetään puoluekokoussivustolta löytyvä valtakirjapohja, joka lähetetään allekirjoitettuna puoluetoimistolle viimeistään 22.5. postitse tai skannattuna osoitteeseen toimistopaallikko@vihreat.fi. Valtakirjassa tulee olla yhdistyksen omissa säännöissä määrättyjen nimenkirjoittajien allekirjoitukset. Puoluekokousaineisto lähetetään ilmoitetuille edustajille sähköpostitse noin 2-3 viikkoa ennen kokousta puolueen jäsenmaksurekisterissä olevaan osoitteeseen (osoitemuutokset: vihreat.fi/jasenpalvelut).

 

Tärkeiden päivien muistilista:

Puoluekokousaloitteiden viimeinen jättöpäivä 24.4.
Puolueen puheenjohtajavaalin ehdokasasettelu päättyy 7.5.
Puoluevaltuuskunta 13.‒14.5. Helsinki
Vihreiden Naisten kevätkokous 20.5 Helsingissä
Ehdokkaat puolueen luottamustoimiin ja puoluekokousvaltakirjat ilmoitettava ja lähetettävä viimeistään 22.5.
Ehdokaskiertue puolueen puheenjohtajaehdokkaille 29.5.-9.6.
Jäsenäänestys postiäänestyksenä 29.5.-9.6.
Puoluekokous 17.-18.6. Tampereella

Katja Mannerström: #OlenVihreäFeministi

Olen vihreä feministi, koska viime kunnallisvaaleissa läpipäässeistä ehdokkaista vain 36,2 prosenttia oli naisia ja osuus laski ensimmäisen kerran vuoden 1956 vaalien jälkeen. Olen vihreä feministi koska Suomella on historiansa aikana ollut ministerinä yhteensä 574 henkilöä ja heistä vain 79 on ollut naisia. Olen vihreä feministi, koska miehet eivät edelleenkään äänestä naista.

Tasa-arvo ei ole valmis. Suomen suurin ongelma tällä hetkellä on omahyväisyyteen uppoaminen ja illuusio tasa-arvosta. Kutsumme itseämme tasa-arvon mallimaaksi. Se ei kuitenkaan riitä, että naisilla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdolle vaaleissa, jos miehet eivät edelleenkään pysty näkemään naista ihmisenä, päättäjänä ja älykkäänä henkilönä, jota voi äänestää vaaleissa. Aito tasa-arvo on vapautta sukupuolesta mutta niin kauan kun sukupuoli määrittelee sen, kuka on äänestäjien ja puolueiden mielestä pätevä valtionvarainministeriksi, me emme ole vapaita. Naisäänestäjät äänestävät tutkimusten mukaan melko tasapuolisesti nais- ja miesehdokkaita. Miehet suosivat miesehdokkaita naisten kustannuksella ja noin 70 prosenttia miehistä äänestää miestä. Asiantuntijat eivät näe, että tähän olisi tulossa muutosta lähiaikoina. Siksi olen vihreä feministi.

Kunnissa tehdään ihmisen kokoisia päätöksiä ja siksi päättäjien joukossa tulisi olla edustettuna kaikenlaisia ihmisiä. Näin ei kuitenkaan ole. Viime kunnallisvaaleissa vuonna 2012 naisten osuus kaikista ehdokkaista oli vain 38 prosenttia. Satavuotiaassa Suomessa, tasa-arvon mallimaassa tämän ei pitäisi enää olla mahdollista. Kuitenkin me Vihreät olimme ainoa puolue, joka asetti ehdokkaaksi naisia enemmän kuin miehiä. Vihreillä oli jo kuudetta kertaa suurin naisehdokasosuus, 56 prosenttia. Moni puolue jäi alle 40 prosentin.

Politiikan kenttä on edelleen liian miesvaltainen ja siksi päättäjiksi tarvitaan nyt naisia ja vähemmistöjen edustajia. Siksi tarvitsemme feminismiä. Meidän on voitettava nämä vaalit ja tehtävä tästä maasta tasa-arvoinen kaikille sukupuolille. Äänestä feministiä!

Katja Mannerström
Kirjoittaja on Vihreiden Naisten puheenjohtaja

Luku- ja kirjoitustaito on turvattava kaikille Suomessa asuville

 

KANNANOTTO
10.12.2016

Luku- ja kirjoitustaito on turvattava kaikille Suomessa asuville

Vihreät Naiset muistuttaa YK:n ihmisoikeuksien päivänä, että luku- ja kirjoitustaito on ihmisoikeus. Meille Suomessa syntyneille se on ollut itsestäänselvyys. Tuoreimman Pisa-tutkimuksen mukaan oppimistulokset ovat kuitenkin laskeneet ja koulutuksen tasa-arvokehitys on heikentynyt Suomessakin. Vihreät Naiset on huolissaan tästä kehityksestä.

-Huolestuttavaa on, että Suomessa jo vuosien ajan lasten koulumenestys on eriytynyt kotitaustan mukaan. Tämä kehitys voimistuu edelleen ja erityisen voimakkaasti se näkyy lukutaidossa. Lukutaidon taso on laskenut eniten tytöillä, joiden sosioekonominen tausta on keskimääräistä alhaisempi. Oppilaiden tausta vaikuttaa myös koulujen eriytymiseen, sanoo Vihreiden Naisten varapuheenjohtaja Merja Kähkönen.

Erityisen huolestuttava tilanne on Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten keskuudessa. Joukossa on aikuisia ihmisiä, usein naisia ja äitejä, jotka eivät ole kotimaassaan saaneet luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Heille kotoutuminen on erityisen vaikeaa.

-Äidin koulutustausta vaikuttaa erityisesti tyttöjen koulutusmyönteisyyteen tai kielteisyyteen. Tiedämme myös, että sosioekonominen asema periytyy. Maahanmuuttajien määrän arvioidaan kasvavan noin puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Kotoutuakseen he tarvitsevat kielitaitoa, koulutusta ja työtä. Tämä oikeus on turvattava myös kotona oleville äideille, muistuttaa Vihreiden Naisten poliittisen työryhmän puheenjohtaja Johanna Sjöholm.

Vihreät Naiset vaatii, että ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nimissä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että luku- ja kirjoitustaidottomat saavat tarvitsemansa tuen. Koulutuksen suunnittelussa tulee huomioida ihmisten erilaiset taustat ja oppimistaidot. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua koulutukseen tasa-arvoisesti.

 

YK:n yleiskokous hyväksyi 10. päivä joulukuuta vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Vuonna 1950 yleiskokous julisti joulukuun kymmenennen päivän ihmisoikeuksien päiväksi. Ihmisoikeuksien päivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, joita harjoitamme päivittäin. Ihmisoikeudet eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä kaikkialla maailmassa. Päivän toisena tärkeänä tavoitteena on muistuttaa oikeuksien mukana tuomista velvollisuuksista sekä jokaiselle kuuluvasta vastuusta edistää ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti.

 

Lisätietoja:

Vihreiden Naisten puheenjohtaja Merja Kähkönen

040 8296690

 

Vihreiden Naisten hallituksen jäsen Johanna Sjöholm

044 367 9245

 

Vanhempainvapaat remonttiin, nyt!

Outi

Kuva: Laura Karlin

 

KANNANOTTO

6.11.2016

 

Vanhempainvapaat remonttiin, nyt!

Vihreät Naiset vaatii syyskokouksessaan vanhempainvapaisiin välitöntä remonttia. Järjestelmä on uudistettava yhdistämällä 6+6+6-mallin ja SAK:n esittämän mallin parhaat puolet. Vihreiden Naisten mielestä tämänhetkinen tilanne syrjii kaikkia sukupuolia.

– Olemme taantumassa tasa-arvon suhteen takaisin viime vuosisadalle. Sukupuolten välinen palkkaero on jälleen lähtenyt kasvuun. Tämä kehitys on käännettävä. Se vaatii muutosta niihin rakenteisiin, jotka luovat epätasa-arvoa työelämässä ja kotona. Vanhempainvapaiden remontti on välttämätön keino tähän, toteaa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Vihreiden Naisten mielestä SAK:n ehdottaman mallin hyviä puolia ovat mahdollisuus käyttää vapaita joustavasti lyhyemmissä erissä ja pidemmällä aikavälillä. Vanhempainvapaapäiviä voisivat käyttää kaikki perheen vanhemmat, isovanhemmat ja muut läheiset. Malli ottaa huomioon myös nykyistä paremmin monimuotoiset perheet, kuten eroperheet ja sateenkaariperheet. Se ei kuitenkaan muuta isien asemaa radikaalisti. Toiselle vanhemmalle on korvamerkittävä riittävän pitkä vapaa 6+6+6-mallin mukaisesti.

– Surullinen totuus on, että isät eivät jää kotiin, ellei vanhempainvapaita korvamerkitä myös heille. Puolen vuoden vanhempainvapaa antaa mahdollisuuden siihen, että isät saavat tasa-arvoisen aseman vanhempana ja perheen arjen pyörittäjinä. Ansiosidonnainen vanhempainvapaa pitenisi mallissa 18 kuukauteen. Kotihoidontukea tulee kehittää nivomalla se kiinteämmin osaksi yhtenäisempää ja joustavaa perhevapaajärjestelmää, kuten SAK:n mallissa sanoo Vihreiden Naisten poliittisen työryhmän puheenjohtaja Johanna Sjöholm.

Vihreiden Naisten mielestä uudistamisen tärkein tavoite on lisätä perheiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia tehdä perheen hyvinvointia lisääviä valintoja. Vihreät Naiset vaatii vanhempainvapaiden jakamista tasaisemmin sukupuolten kesken sekä lisäksi vanhemmuuden kustannusten tasaamista.

Vihreiden Naisten syyskokous järjestettiin Turussa 6.11.2016

Lisätietoja:

Johanna Sjöholm
p. 044-367 92 45
naiset@vihreat.fi

 

 

Helsingin Vihreät Naiset liittyy Outi Alanko-Kahiluodon ehdokkuuden tukijoihin

TIEDOTE
27.09.2016                                 

Outi_Alanko-Kahiluoto

Helsingin Vihreät Naiset osoittaa tukensa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon ehdokkuudelle Vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi. Vihreiden seuraava puheenjohtaja valitaan kesällä 2017 puoluekokouksessa.
Helsingin Vihreillä Naisilla on ilo liittyä Heidi Hautalan, Sallamaari Muhosen, Kirsi Ojansuu-Kauniston ja Kristian von Essenin 26.9.2016 esittämään pyyntöön kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodolle asettua ehdolle Vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Outi Alanko-Kahiluoto on toiminut naisten aseman, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi peräänantamattomasti. Outi Alanko-Kahiluoto on ollut Helsingin Vihreiden Naisten perustajajäsen vuonna 2004 ja on Helsingin Vihreiden Naisten pitkäaikainen jäsen.
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on kokenut pitkän linjan poliitikko joka ajaa vastuullista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntapolitiikkaa. Outi Alanko-Kahiluoto on osoittanut eduskuntaryhmän puheenjohtajana kyvykkäästi johtamistaitonsa.
Outi on sanavalmis ja läsnäoleva kansanedustaja jolle kestävä kehitys, inhimillisten päätösten ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistäminen ovat politiikan tekemisen keskiössä.
Outista Vihreät saisivat asiantuntevan puheenjohtajan jolle on tärkeää puuttua yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen ja edistää jokaisen perusturvaa.
Outi Alanko-Kahiluodolla on laaja vihreän kentän suosio ja hänellä on kyky johtaa tasa- arvoisesti koko Suomen vihreitä.
Helsingin Vihreät Naiset
Hallitus

Lisätietoja:
Kirsi Helin
Puheenjohtaja

 

 

Lisää rahoitusta ensi- ja turvakodeille!

KANNANOTTO 22.8.2016

Suomessa on tällä hetkellä reilut sata turvakotipaikkaa. Todellinen turvakotipaikkojen tarve on viisinkertainen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 1200 ihmistä jäi viime vuonna vaille hakemaansa turvaa. Hallituksen budjettiesityksessä turvakotitoiminnalle esitetään lisärahoitusta vain 2 miljoonaa euroa.

”Perheväkivallan kierre jatkuu Suomessa eikä se ilmeisesti kiinnosta päättäjiä. Naisia, miehiä ja lapsia käännytetään turvakotien ovilta jatkuvasti, koska paikkoja ei ole. Tähän on puututtava”, vaatii  Vihreiden Naisten puheenjohtaja Katja Mannerström.

Suomi on allekirjoittanut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen, mutta hallitus ei ole onnistunut käytännön tasolla toteuttamaan sopimuksessa vaadittuja toimia, kuten riittävää määrää turvakotipaikkoja. Perheväkivallan uhreista 70 prosenttia on naisia. Naisiin kohdistuva väkivalta ja uhrien heitteillejättö onkin yksi vakavimpia ihmisoikeusrikkomuksia Suomessa.

”Naisiin kohdistuvasta väkivallasta aiheutuvat taloudelliset kustannukset ovat mittavat puhumattakaan  inhimillisestä kärsimyksestä. Keinot väkivaltakierteen katkaisemiseksi ovat olemassa. Nyt tarvitaan yhteinen tahtotila, jolla niin useaa lasta, naista ja miestä kipeästi koskettavaan elämäntilanteeseen saadaan tarvittava ja oikea-aikainen apu”, sanoo Vihreiden Naisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Meri Lumela.

On pöyristyttävää, että Suomessa toimitaan edelleen kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden vastaisesti. Oikeuden turvaan tulee olla itsestäänselvyys sivistysvaltiossa.

Vihreät Naiset vaatii, että vuoden 2017 budjetissa ensi- ja turvakodeille osoitetaan vähintään sosiaali- ja terveysministeriön esittämät 5 miljoonaa euroa lisärahaa.

 

Lisätietoja:

Katja Mannerström
Puheenjohtaja
+358 (0) 44 5374 551
katja.mannerstom(at)gmail.com

 

Meri Lumela

Vihreiden Naisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Meri Lumela.