Vihreät Naiset - Gröna Kvinnor

Presidentinlinna täyttyi aamulla 31.8.2010 iloisista ja sopivasti jännittyneistä naisista. Edessä oli Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n hallituksen audienssi tasavallan presidentti Tarja Halosen luona. Presidentin kättelyn ja linnan kuuluisan mehutarjoilun jälkeen keskustelu alkoi vilkkaana.

 

 (Kuva copyright © Tasavallan presidentin kanslia)

 

NYTKIS ry:n puheenjohtaja Minna Sirnö nosti keskusteluun muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan, jonka vastustaminen on ollut naisjärjestöjen toiminnan keskiössä jo vuosikymmeniä. Erityisesti huolta herätti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaohjelman rahoitus, jota ei ole korvamerkitty hallituksen budjettiesitykseen. Toinen ajankohtainen aihe oli perhevapaajärjestelmän uudistaminen, jota sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä parhaillaan pohtii. Seurueessa vallitsi yksimielisyys siitä, että järjestelmä kaipaa remonttia, onhan se pääosiltaan 1980-luvulla suunniteltu.

 

NYTKIS onnitteli presidentti Halosta tuoreesta YK-nimityksestä kestävän kehityksen paneelin rinnakkaispuheenjohtajaksi ja toivoi, että presidentti pitää edelleen esillä naisnäkökulmaa ilmastonmuutoskeskustelussa. Presidentti Halonen totesi, että YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon on nimittänyt ennätysmäärän naisia YK-tehtäviin. Kovasti toivottiin, että pääsihteerin hyvä ote jatkuu myös vasta perustetun UN Women –instituution käynnistämisessä ja erityisesti sen rahoituksen turvaamisessa. Tähän tarvitaan panostusta myös YK:n jäsenvaltioilta, mukaan lukien Suomelta.

 

Presidentinlinnan portaita asteli alas tyytyväinen joukko. Syvällinen, mutta eloisa keskustelu vallasta, vallattomuudesta ja tasa-arvon tilasta oli hyvä startti sateiseen syyspäivään.

 

Linkki Tasavallan presidentin kanslian tiedotteeseen.

Vihreät Naiset haastaa suomalaiset miesjärjestöt mukaan kampanjoimaan vanhempainvapaiden tasaisemman jaon puolesta ja kannustamaan isiä vanhempainvapaille. Vihreät Naiset vaatii, että valtion talousarvioon vuodelle 2011 on sisällytettävä myös vanhempainvapaiden tasaisempaan jakoon tarvittava rahoitus.

”On käsittämätöntä, että asiaan ei tässäkään budjetissa ole varattu rahoja vaan pääministeri Kiviniemi piiloutuu vanhempainvapaatyöryhmän selän taakse”, jyrähtää Vihreiden Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvinen Tampereella. ”Vanhempainvapaiden tasaisempi jakaminen ja isän vapaiden lisääminen on ollut naisjärjestöjen tavoitteena vuosikausia, mutta asia tuntuu edistyvän kovin hitaasti”, Järvinen jatkaa.

Vihreät Naiset korostaa, että lapsella on oltava oikeus molempiin vanhempiinsa varhaislapsuudesta alkaen. Budjetissa mainitaan tavoite nostaa isien osuutta vanhempainpäivärahoista 4,2%:sta (vuonna 2000) 7,2%:in (2011). ”Tavoite on oikeansuuntainen, mutta se ei toteudu ilman panostusta sekä asennekasvatukseen että tiedottamiseen,” toteaa Vihreiden Naisten hallituksen jäsen Minna Sorsa. ”Erityisesti miesjärjestöt ja miesliike ovat avainasemassa isien rohkaisemisessa vanhempainvapaalle,” Sorsa haastaa.

Vihreiden Naisten tavoitteena on sekä vanhempainvapaiden työnantajakustannusten tasaaminen että vanhempainvapaiden korvamerkitseminen molemmille vanhemmille 5+5+5 -mallilla.

Lisätietoja:
Heli Järvinen GSM 050 512 1736
Minna Sorsa GSM 050 462 7379

Vihreät Naiset vaatii toimenpiteitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa joutua vanhempiensa tai muiden läheistensä henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi.– Seksuaalisuudeltaan tai sukupuolen ilmaisultaan poikkeavaa lasta tai nuorta yritetään usein painostaa muuttumaan, ja joskus tähän painostukseen liittyy myös fyysistä väkivaltaa, toteaa Vihreiden Naisten varapuheenjohtaja, tutkija Anna Moring.

Myös samaa sukupuolta olevien parien parisuhdeväkivalta ja seksuaalinen väkivalta jää usein tunnistamatta. – Aihe on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen keskuudessa tabu, eikä siitä ole saatavilla kotimaista tutkimustietoa, Moring sanoo.

- Väkivaltaisesta parisuhteesta eroamista tai avun hakemista tilanteeseen vaikeuttaa myös se, että lasten juridinen asema sateenkaariperheissä on usein epäselvä, huomauttaa Vihreiden Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvinen.

Vihreät Naiset vaatii, että viranomaiskoulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemasta lähisuhdeväkivallasta lisätään ja johdonmukaistetaan ja että väkivallan kohteiden kanssa toimivat viranomaistahot tekevät kaikessa tiedotuksessaan selväksi, että heidän palvelunsa koskevat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ja heidän perheitään.

Lisätietoja:

Vihreiden Naisten varapuheenjohtaja
Anna Moring
GSM 044 535 9505
Vihreiden Naisten puheenjohtaja
Heli Järvinen
GSM 050 512 1736

 

Vihreät Naiset vaatii köyhyyden naisistumisen pysäyttämistä Suomessa. Etenkin yksinasuvat eläkeläisnaiset ja yksinhuoltajaäidit kärsivät köyhyydestä vastaavia miesryhmiä enemmän. Vuonna 2006 Suomessa oli vajaat satatuhatta yli 75-vuotiasta köyhää naista, mikä on kolme kertaa niin paljon kuin vastaavan ikäisten köyhien miesten määrä.

– Moni eläkkeellä oleva nainen on tehnyt töitä koko ikänsä. Eläkettä ei ole kuitenkaan kertynyt, koska työ on voinut olla maatilalla tehtyä työtä tai kotitöitä. Köyhtymisvaarassa ovat etenkin ne eläkeläisnaiset, jotka jäävät asumaan yksin puolison kuoleman tai eron takia. Köyhien eläkeläisnaisten määrä tuskin tulee tulevaisuudessa vähenemään suhteessa miehiin, koska naiset ovat miehiä enemmän pätkä- ja osa-aikatöissä, sanoo Vihreiden Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvinen.

Tasa-arvoasian neuvottelukunnan mukaan ainoastaan Espanjassa naiset työskentelevät enemmän määräaikaisissa työsuhteissa kuin Suomessa. Määräaikaiset työsuhteet painottuvat Suomessa etenkin 25–45-vuotiaisiin naisiin. Tähän ikäryhmään kuuluu myös suurin osa yksinhuoltajaäideistä. Yksinhuoltajista alimpaan tuloviidennekseen kuuluu yli kolmannes.

- Suurin osa yksinhuoltajista on naisia. Yksinhuoltajien köyhyyden lisääntyminen on tarkoittanut köyhyyden naisistumista. He käyttävät tulonsa välttämättömyyksiin kuten elintarvikkeisiin ja asumiseen. Useimmiten lapsien kulutuksesta ei haluta leikata, joten on selvää, että yksinhuoltajaäidit säästävä omista menoistaan. Jo nyt köyhyydestä kärsivät yksinhuoltajaäidit ovat tulevaisuuden köyhiä eläkeläisnaisia, jos yksinhuoltajuuden, opiskelun ja työelämän yhteensovittamista ei paranneta, toteaa Turun seudun Vihreiden Naisten puheenjohtaja Anita Birstolin.

Vihreät Naiset haluaakin korostaa, ettei naisistuva köyhyys ole vain globaaliongelma, joka tapahtuu jossain kaukana.

– Köyhyys naisistuu myös Suomessa. Toimenpiteitä naisten köyhyyden vähentämiseen tarvitaan nyt. Vaarana on, että köyhien yksinhuoltajaäitien köyhyys periytyy lapsille ja jatkuu äitien kohdalla koko loppuelämän. Tämä kehitys on katkaistava nyt, vaatii Anita Birstolin.

Vihreät Naiset vaatii yksinhuoltajalisän korottamista ja vanhempainvastuiden tasaisempaa jakamista, koska naisten kotiinjäänti on rakenteellinen tekijä, joka pienentää niin naisten ansio- kuin eläketulojakin. Lisäksi on tutkittava verotuksellisia keinoja tuloerojen tasoittamiseksi.

Lisätietoja:

Heli Järvinen 050 512 1736
Anita Birstolin 050 408 7431

Vihreät Naiset on huolissaan maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksista opiskella kieltä heille sopivalla tavalla. Vihreiden Naisten järjestämällä Menestyvät maahanmuuttajanaiset –kiertueella tuli toistuvasti ilmi, että osa maahanmuuttajanaisista kokee kielen opiskelun ongelmalliseksi ryhmissä, joissa on sekä miehiä että naisia. Vihreät Naiset vaatii maahanmuuttajanaisille entistä enemmän mahdollisuuksia opiskella kieltä naisryhmissä. Opetuksessa on myös otettava paremmin huomioon maahanmuuttajanaisten omat lähtökohdat.

- Naisten omissa kieltenopiskeluryhmissä opiskelu voidaan järjestää naisten tarpeista lähtien, esimerkiksi lähtemällä liikkeelle kotiin ja lapsiin liittyvän sanaston oppimisesta, sanoo Vihreiden Naisten maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja Maija Airas-Hyödynmaa. Omista tarpeista lähtevä opetus myös lisäisi naisten kiinnostusta kielenoppimiseen. Entistä useammat kävisivät todennäköisesti kielikurssin loppuun. Lisäksi naisryhmille opetusta voitaisiin antaa paremmin sellaisina aikoina ja sellaisissa paikoissa, jotka helpottavat naisten osallistumista kielenopetukseen - esimerkiksi päiväkodin tai koulun yhteydessä. Vaikka Vihreät Naiset eivät yleisesti kannata opetusryhmien jakamista sukupuolen mukaan, on maahanmuuttajanaisten kohdalla otettava huomioon se, mikä on tärkeintä: maahanmuuttajataustaisten naisten kielenoppiminen on keskeistä heidän kotoutumiselleen ja siksi sitä on tuettava nykyistä paremmin.

Vihreät Naiset pitää tarpeellisena valmisteilla olevaa kotoutumislakia myös maahanmuuttajanaisten kielenoppimisen vuoksi. Uuteen lakiin sisältyvä osallisena Suomessa –kokeiluhanke tarjoaa mahdollisuuden juuri vaikeimmin tavoitettavien naisten kuten heikon kielitaidon omaavien kotiäitien kielenopetukseen satsaamiseen. Kielen osaaminen mahdollistaa myös osallistumisen yhteiskunnalliseen toimintaan. Vihreät Naiset toivookin, että kokeilu tältä osin toteutetaan mahdollisimman nopeasti ja laajamittaisena.

Lisäksi Vihreät Naiset vaatii, että maahanmuuttajille suunnatun kieltenopetuksen tuloksellisuutta ja eri menetelmien vaikuttavuutta arvioidaan, jotta resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti.

Lisätietoja Maija Airas- Hyödynmaa
gsm 040-7560761

Irja Askola valittiin tänään 3.6. Helsingin hiippakunnan piispaksi. Samalla hänestä tuli ensimmäinen Suomessa koskaan valittu naispuolinen piispa.

- Askolan valinta on suuri askel kirkon sisäiselle tasa-arvolle, iloitsee Vihreiden Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvinen. - Naispiispan valinta on Helsingin hiippakunnalta vahva kannanotto myös naispappeuskysymykseen, Järvinen toteaa. Askola vihittiin papiksi samana vuonna kuin pappisvirka avautui naisille.

Irja Askola profiloitui piispanvaalien alla liberaalina ehdokkaana, joka kannattaa muun muassa samaa sukupuolta olevien parien siunaamista avioliittoon.

- Askolan valinta on lyhyen ajan sisällä toinen suuri voitto kirkon liberaaleille, riemuitsee Vihreiden Naisten varapuheenjohtaja, tutkija Anna Moring. - Kari Mäkisen valinta arkkipiispaksi ja Askolan valinta Helsingin piispaksi osoittavat, että myös kirkon sisäiset päättäjät haluavat yhdenvertaisen kirkon, jossa katto on korkealla ja seinät leveällä ja jossa voidaan käydä avointa keskustelua vaikeistakin aiheista.

Vihreiden Naisten puheenjohtajat onnittelevat Irja Askolaa valinnan johdosta.

Lisätietoja:

Heli Järvinen 050 512 1736
Anna Moring 044 535 9505

Vihreät naiset järjestävät piknikin tiistaina 8.6 kello 18 alkaen Helsingissä Töölönlahden rannassa, Hesperian puistossa. Piknikillä on tarkoitus juhlistaa Menestyvät maahanmuuttajanaiset -kiertueen päättymistä ja kesän alkua. Luvassa on hyvän seuran ja tarjoilujen lisäksi keskustelua maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumisesta ja asemasta Suomessa.
Tule ja tuo myös ystäväsi viettämään mukavaa kesäiltaa vihreän telttakatoksen suojiin!
Lisätietoa tilaisuudesta:

Taina Tyrvainen
taina.tyrvainen@vihreat.fi
p. 0400-304006

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vain 14,1 prosenttia on naisia. Vihreät Naiset vaatii, että tilanne pitää korjata sukupuolikiintiöillä.

- Valtioenemmistöisissä yhtiöissä naisten osuus hallituksen jäsenistä on noin 40 prosenttia. Valtio-omistajan määrätietoinen toiminta on edistänyt tasa-arvoa ja avannut naisille ovia, jotka ovat olleet heiltä aiemmin suljettuja. Tasa-arvolle ei siis ole tässä tapauksessa estettä, toteaa Vihreiden Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvinen.

Norjassa pörssiyhtiöiden hallitusten kiintiöt on otettu käyttöön kaksi vuotta sitten, ja päteviä naisia on riittänyt hallituksiin.

- Kun kuntien elimissä otettiin sukupuolikiintiöt käyttöön vuonna1995, pelättiin osaamisen ja innostuksen vähenevän, kuten nytkin yritysten kohdalla. Silti kokemukset kiintiöistä ovat olleet myönteisiä ja päätöksentekoon on moniin lautakuntiin saatu laaja-alaisemmin ajatuksia sekä palveluiden käyttäjänäkökulmaa, sanoo Järvinen.

Vihreät naiset ovat vaatineet jo aiemmin, että kiintiökäytäntö pitäisi ottaa käyttöön kuntien puheenjohtajistossa, sillä edelleenkin lautakuntien ja muiden kunnallistoimijoiden puheenjohtajista 79 prosenttia on miehiä.

- Kyse on tasa-arvon ja osallistumisen lisäämisestä.  YK:n kansallisen naistenrahaston Unifemin tuoreen raportin mukaan naiset tekevät 66 % maailman työstä, tuottavat puolet ruoasta, mutta ansaitsevat vain 10 prosenttia kaikista tuloista ja omistavat vain 1 % omaisuudesta. Naisten osallistumista pitää siis edistää kaikilla tasoilla, kannustaa Järvinen.

Vihreät Naiset esitti asian ottamista mukaan Vihreiden poliittiseen ohjelmaan puoluekokouksessa lauantaina Turussa.

Lisätietoja:

Heli Järvinen
Vihreiden Naisten puheenjohtaja
GSM 050 512 1736
_______________________________________________

Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja kuntien kaikessa toiminnassa. Tampereelle kokoontunut Vihreiden naisten kevätkokous korosti kuntien roolia tasa-arvon edistämisessä.

- Se, minkälaisia koulutusmahdollisuuksia on saatavilla, ja miten sosiaali- ja terveyspalveluita tarjotaan, vaikuttaa eri tavoin niin naisten ja miesten, kuin tyttöjen ja poikienkin elämään ja tulevaisuuteen, sanoo Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen. Kunnilla on myös keskeinen vaikuttamisen mahdollisuus työnantajana, sillä kuntien työntekijöistä enemmistö on naisia. Tasa-arvoisella henkilöstöpolitiikalla voidaan edesauttaa työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja perheiden hyvinvointia.

Euroopan kuntajärjestöt ovat laatineet peruskirjan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. - Tampereen valtuusto hyväksyi peruskirjan kokouksessaan keskiviikkona, ja päätti, että sen periaatteet otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa, iloitsee varavaltuutettu Mervi Janhunen.

Peruskirjan keskeinen vaatimus on saada niin lainsäädännössä kuin erilaisissa sopimuksissakin olevat tasa-arvotavoitteet todeksi ja käytäntöön.

Peruskirja kattaa ne periaatteet, joilla kunnat voivat edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvoa voidaan vahvistaa mm. lisäämällä ja parantamalla naisten osallistumismahdollisuuksia, ehkäisemällä väkivaltaa ja vahvistamalla kestävää yhdyskuntakehitystä.

Hyväksymällä peruskirjan kunnat ja maakunnat voivat vapaaehtoisesti edistää naisten ja miesten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Maakuntahallituksen varajäsen Minna Sorsa vaatii, että myös Pirkanmaan liitossa tulee avata keskustelu peruskirjan hyväksymisestä maakunnan tasolla.

Peruskirja auttaa tasa-arvolain käytännön toteutuksessa sekä tarkasteltaessa kunta- ja palvelurakenteen muutosten vaikutuksia naisten ja miesten tasa-arvoon.

Asiakirjan ovat hyväksyneet ainakin Uudenmaan liitto, Turku, Kuopio, Vantaa, Helsinki, Vaasa, Kaarina, Espoo, Lahti, Salo, Oulu ja Tampere.

Lisätietoja:

Irene Roivainen
Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
GSM 040 519 9956

Vihreät Naiset kutsuvat tämän kevään aikana maahanmuuttajanaisia ympäri Suomea järjestettäviin tilaisuuksiin, joissa vietetään iltaa naisten kesken tarjoiluista nauttien. Luvassa on keskustelua ja kokemuksia maahanmuuttajataustaisten naisten sopeutumisesta Suomeen sekä mahdollisuuksista vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tarkoituksena on myös tutustuttaa maahanmuuttajanaisia paikallisiin vihreisiin naisiin ja kutsua heidät mukaan toimintaan. Osa tilaisuuksista toteutetaan yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa.

Tule ja tuo myös ystäväsi nauttimaan tarjoiluista hyvässä seurassa! 

Myös lapset ovat tervetulleita. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Tilaisuuksia järjestetään seuraavilla paikkakunnilla: 

Helsinki: 13.4 klo 17, Stoa, Itäkeskus

Espoo: 20.4 klo 18, Entressen kirjaston Sininen huone, Espoon keskus

Pori: 26.4 klo 18, Kansainvälinen Kohtaamispaikka, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry, Presidentinpuistokatu 3 (2.kerros)

Kuopio: 6.5 klo 17, Burts-kahvila, H-talo

Kemi: 10.5 klo 18, Kemin kulttuurikeskus, pieni auditorio

Oulu: 11.5 klo 18, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5

Jyväskylä: 19.5 klo 18, Kafe Gloria, Monikulttuurikeskus Gloria, Kauppakatu 18 C 35

Turku: 24.5 klo 14, Opetuskoti Mustikka, Sateenkaari Koto ry, Kaardinaalinkatu 3 P 151, Halinen

Tampere: 26.5 klo 18, Café Gopal, Kuninkaankatu 15

Vantaa: 27.5 klo 18, Naisresurssikeskus Pihlaja, Vantaan Nicehearts ry, Unikkotie 2C (2.kerros), Tikkurila

Kajaani: 3.6 klo 18, Naistentalo Woimala, Kauppakatu 21 (5.kerros)

Tervetuloa!