Espoon Vihreät Naiset: Kaksikielisyys on vahvuus

Tiedote 1.6.2012

 Espoon Vihreät Naiset:  Kaksikielisyys on vahvuus

Det här är inte kiva juttu

Espoon Vihreät Naiset jakaa Suomessa uusia keskustelunavauksia tehneen Maria Wetterstrandin kanssa huolen ruotsinkielen heikkenevästä asemasta. Suomen malli jakaa koulut ja päiväkodit kielen mukaan on kuitenkin perusteltu, koska vähemmistökieli tarvitsee hyvän kasvuympäristön kasvaakseen vahvaksi kieleksi ja kulttuuriksi. Kielellä on itseisarvo. Sitä ei voi korvata mikään.

Majoriteten äter upp minoriteten

Ruotsin kielen asema on heikentynyt ruotsinkielisen väestön vähentymisen ja enemmistökielen valta-aseman takia sekä mediakieli englannin käytön lisääntymisenä. Suomessa on maan tapa vaihtaa keskustelukieli suomeksi, kun ruotsinkieliseen seuraan etsiytyy yksikin suomenkielinen. Useimmiten lasten pihaleikeissä suomen kieli voittaa, nuorten kieli on suomen ja englannin ristitulessa. Elävää ruotsin kieltä tulee suojella.

Starkt ja till språkbad, starkt nej till tvåspråkiga skolor

Maria Wetterstrandin esille ottama pohdinta kaksikielisistä kouluista on ennen kaikkea vähemmistökysymys. Niistä hyötyisivät kuitenkin enemmän suomenkieliset oppilaat, mutta ruotsinkielisten oppilaiden äidinkieli jäisi häviäjien puolelle. Kaksikieliset lapset kadottaisivat oman kielensä. Tämä on ristiriidassa ruotsin kielen perustuslaillisen aseman kanssa.

”Kaksikielisten koulujen suurin riski on puolikielisyyden lisääntyminen. Siksi koulut tulee edelleen säilyttää omankielisinään”, sanoo taustaltaan kaksikielinen Espoon Vihreiden Naisten sihteeri Teresia Volotinen, joka toimii erityisopettajana suomenkielisessä Karamzinin koulussa.

”Suomen vahvuus on aidosti kaksikielisessä kulttuurissa, vahvana oman äidinkielen osaamisena ja ilmaisuvoimana, ei puolikielisyydessä”, painottaa Espoon Vihreiden Naisten haastattelemana myös Mårtensbron ruotsinkielisen koulun rehtori Kristina Falkenstedt (kok), joka aiemmin oli mukana Espoon kunnallispolitiikassa.

”Opettajat tekevät hartiavoimin töitä kouluissa ja päiväkodeissa lasten ruotsinkielen vahvistamiseksi. Lapsella on oikeus vahvaan kieleen. Sen toteutumiseksi tarvitsemme hyvää yhteistyötä niin vanhempien kuin kuntienkin kanssa”, jatkaa Falkenstedt.

Varhain aloitettu kielikylpy on suomenkielisille paras tapa omaksua ruotsin kieli. Kielipääoma on väline ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Kun monikielisyys syntyy varhain, kielen oppimisesta ei tule pakkopullaa.

Länge leve muminsvenskan!

Harvoin tapaa aikuista, joka olisi pettynyt jo äidinmaidossa saatuun kaksikielisyyteen. Sen sijaan monet voivat olla pettyneitä siihen, että perheessä on päätetty puhua vain toisen vanhemman äidinkieltä. Molempien vanhempien tulisi puhua lapselle omaa äidinkieltään. Vanhemmilta lapselle iltasaduissa siirtyvällä tunnekielellä on mittamaton arvo.
”Tärkeintä on tukea lapsia luovaan ja kriittiseen ajatteluun. Se, että oppii ajattelemaan itse on tärkeä työkalu tulevaisuuden työelämässä”, jatkaa erityisopettaja Teresia Volotinen . ”Vahva kielipääoma on avain maailman ymmärtämiseen. Siihen ei riitä tuhat puolikielistä sanaa.”

Suomi on ja sen tulee olla kaksikielinen maa. Sen varmistamiseksi tarvitsemme nykyisiä ja tulevia sukupolvia, joilla on oikeus omaan vahvaan äidinkieleen ja toisen kielen oppimisen iloon.

Lisätietoja:

erityisopettaja Teresia Volotinen,  teresia.volotinen@espoo.opit.fi

050-3413784 (Espoon Vihreät Naiset)

rehtori Kristina Falkenstedt,  kristina.falkenstedt@espoo.fi

050 413 21 57 (Borgerlig samling i Finland)