Vihreät Naiset - Gröna Kvinnor

Lasse Miettinen: vastaukset Vihreiden Naisten tasa-arvoteemaisiin kysymyksiin

Kaisa — Tue, 19 Feb 2013 10:04:59 +0000

Olen 37-vuotias, vihreä ja turkulainen. Kahdesta viimeksimainitusta olen ylpeä.

Lähdin politiikkaan, koska toisenlainen maailma on mahdollinen. Valitsin puolueekseni vihreät, koska uskomme, että asioita voi ja niitä pitää muuttaa. Maailma ei ole valmis. Meillä on vähän aikaa ja paljon työtä.

Olen rakentanut puolueemme organisaatiota seitsemän vuotta. Kesäkuun alussa vuonna 2004 tulin töihin puoluetoimistolle, ensin järjestösihteeriksi, sitten järjestöpäälliköksi.

Olen vastannut koulutuksesta, tuesta, neuvonnasta, organisaation kehittämisestä sekä uusien palvelujen rakentamisesta. Olen toiminut enimmillään 15 vihreän työntekijän esimiehenä. Olen nähnyt miten erilaista ja erilaisissa olosuhteissa tapahtuvaa vihreä toiminta eri puolilla maata on. Olen nähnyt, miten lukuisilla paikkakunnilla ainoat yksi tai kaksi aktiivia hautautuvat työn alle. Olen halunnut aina uskoa, että kaikkialla voimme menestyä ja mennä eteenpäin.

Viimeisen reilun vuoden olen tehnyt työtä päivänpolitiikan etulinjassa.

Vajaan vuoden työskentelin vihreän ministeriryhmän erityisavustajana. Olen koordinoinut hallituspolitiikkamme sisältöjä, vetänyt vihreän hallitusryhmän viikottaisia rutiineja ja johtanut ministeriemme erityisavustajien tiimiä. Talouspolitiikka, verotus, Euroopan kriisi, kuntien tulevaisuus ja sumun peitossa oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ovat täyttäneet päiväni.

Viime lokakuusta alkaen olen ollut ympäristöpolitiikkamme keskiössä ympäristöministerin erityisavustajana. Olen todistanut paikan päällä Talvivaaran vuotoa ja kainuulaisten ihmisten oikeutettua raivoa. Olen ollut Dohan ilmastokokouksessa ja nähnyt, miten toivo nopeasta läpimurrosta hautautuu kansainvälisen neuvotteluprosessin juoksuhiekkaan.

Silti en ole luopunut toivosta: muutos on mahdollinen. Ilmaston kohtalokas lämpeneminen on pysäytettävissä. Eriarvoistuminen ei ole luonnonlaki. Rahan valta on palautettavissa demokraattiseen kontrolliin. Hyvinvointivaltio on jälleenrakennettavissa. Eurooppa voidaan pelastaa. Sen eteen pitää vain tehdä töitä.

Tulin mukaan puolueeseen ehdokkaan eduskuntavaalikampanjan vetäjänä vuonna 2002. Jäin sille tielle. Olen perustanut ja puheenjohtanut vihreitä järjestöjä, ollut hallituksessa niin paikallisella kuin piiritasollakin sekä valtakunnallisessa yhdistyksessä. Keväällä 2004 tulin palkatuksi puoluetoimistolle hoitamaan koko puolueen järjestöasioita.

Olen kokenut vaalivoiton riemun ja tappion katkeruuden. Olen toiminut ehdokkaan vaalipäällikkönä eduskunta- ja eurovaaleissa, tehnyt kunnallisvaaleja niin itse ehdokkaana kuin toisten tukijanakin. Olen osallistunut puolueen vaalityön suunnitteluun vuodesta 2004 lähtien ja nähnyt niin sen, mikä on onnistunut ja mistä kannattaa pitää kiinni, kuin sen, mitä emme kaipaa ja missä meidän on opittava tekemään toisin, paremmin.

En usko ihmelääkkeisiin enkä temppuratkaisuihin. Uskon sitkeään, kärsivälliseen työhön. Uskon siihen että maailmaa muutetaan pala kerrallaan. Se vaatii työtä, vaivaa, kestävyyttä ja uskoa päämäärään – siihen ajatukseen paremmasta maailmasta, jonka vuoksi uurastus kannattaa.

Rakastan tätä liikettä. Uskon siihen visioon, jota varten työtä teemme. Haluan viedä tätä puoluetta eteenpäin sen puoluesihteerinä.

Puoluesihteeriehdokas Lasse Miettinen vastaa Vihreiden Naisten tasa-arvokysymyksiin

1) Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa feministinen politiikka? Tuleeko puoluesihteerin edistää sitä: jos ei niin miksei ja jos kyllä niin miten?

Minulle feministinen politiikka tarkoittaa uskallusta nähdä, että sukupuoleen perustuvat roolit, rakenteet, odotukset ja kahleet ovat itsemme luomia, historiallisia, kenties poikkeuksellisen syvässä olevia, mutta kulttuurin eikä luonnon tuottamia – ja siten rikottavissa ja muutettavissa. Ja ennen kaikkea feministinen politiikka tarkoittaa uskallusta toimia tältä pohjalta: murtaa kahlitsevat, sortavat ja alaspainavat rakenteet, jotka sukupuolen vuoksi tai sukupuolittuneella

tavalla estävät ihmisiä olemasta onnellisia ja voimasta hyvin, alistavat ihmiset sukupuoleen perustuvalle vallankäytölle ja vääryydelle.

Tätä alaspainavaa sukupuolijärjestelmää voi perustellusti kutsua patriarkaatiksi, jonka purkamiseen feministinen politiikka tähtää. Edesmennyt vihreä vaikuttaja Tapani Hietaniemi huomautti kerran, että tässä työssä on mahdollista löytää laaja joukko liittolaisia: patriarkaalinen sukupuolijärjestelmä on läpi vuosisatojen alistanut naisia, mutta siinä sivussa latistanut ja syrjäyttänyt myös esimerkiksi

suuren joukon kaikkia niitä miehiä, jotka eivät ole sopineet ahtaaseen patriarkaalisen miehen muottiin – vaikkapa ei-militaristisia miehiä, homoja, perhekeskeisiä miehiä jne.

Itselleni kaksi keskeisistä syistä liittyä tähän puolueeseen olivat perustulo ja feminismi. En ole nähnyt vuosien aikana mitään syytä muuttaa kantaani. Uskon vahvasti siihen, miten muotoilimme asian puolueen edellisessä periaateohjelmassa: vihreä feminismi on yksi puolueen tärkeistä aatteista. Uskomme, että sukupuolen ei tule olla katto johon törmää, vaan lattia jolta ponnistaa.

Vastaan siis: sinänsä puoluesihteerin tehtävänkuva ei ole edistää mitään tiettyä poliittista teemaa. Mutta kyllä, itse haluan puoluesihteerinä tehdä ja edistää vihreää feminististä politiikkaa. Haluan pitää huolta siitä että feministinen politiikka on ja pysyy puolueen ytimessä, koska se on asia johon henkilökohtaisesti uskon ja jota pidän itselleni aatteellisesti merkityksellisenä. Haluan edistää sitä niillä työkaluilla, jotka puoluesihteerillä on: vaikuttamalla puolueen poliittisiin linjavalintoihin, teemoihin joita pidämme esillä, puhumalla ja kirjoittamalla – siis tekemällä politiikkaa.

2) Mikä on naisjärjestön rooli Vihreissä? Onko mielestäsi Vihreiden Naisten ja muiden puolueiden naisjärjestöjen roolien välillä jotakin eroa? Jos, niin mitä?

Naisjärjestöjen tehtävä on historiallisesti ollut toimia vastapainona naisten heikolle asemalle perinteisissä puolueissa ja tasa-arvokysymysten alikorostukselle niiden politiikassa. On myös selvää, että naisilla on ollut tarve verkottua ja voimaannuttaa toisiaan ympäristössä, joka usein on ollut vaikea ja vähättelevä.

Vihreissä näen naisjärjestön tärkeäksi tehtäväksi vahtia, että puolue pitää kirkkaana mielessä naisten oikeuksien ja tasa-arvo-ongelmien merkityksen. Olen myös järjestöpäällikkönä nähnyt, mikä merkitys naisjärjestöillä on ollut käytännön toiminnassamme: varsinkin pienten kuntien aktiiveille alueellinen naisjärjestö on tarjonnut yhteisön, joka antaa voimaa ja tukee muutoin usein epäkiitollisessa ja vaikeassa toimintaympäristössä, jota paikallinen kunnallispolitiikka saattaa olla.

Jos omalla paikkakunnalla ei ole kuin muutama vihreä, naisjärjestö on ollut paikka, jossa ”me vihreät” olemme laajempi joukko, jossa voimme tukea toisiamme ja antaa voimaa toisillemme. Toivon että jonain päivänä myös pienten kuntien kaikilla vihreillä aktiiveilla sukupuoleen katsomatta olisi samanlainen tukiverkosto.

Tiedän että naisjärjestössäkin on keskusteltu siitä, missä määrin vihreissä on tarvetta naisten omalle, naiserityiselle tilalle poliittisessa toiminnassa. Itse näen, että maassa, jonka todellisuutta ovat lasikatto, palkkaepätasa-arvo, seksuaalinen häirintä ja miesten naisiin kohdistama väkivalta, on epäilyksettä tarve naisten verkostoille ja naisten omille tiloille juuri niin kauan kuin naiset kokevat siihen vähäisintäkään tarvetta.

Keväällä 2007 puolisoni Sinin blogi tukkeutui häirinnän, törkeyksien ja uhkausten kommenttihyökyyn. Opin silloin, miten joillekin miehille näyttää olevan liikaa jo se, että nuori nainen kirjoittaa rohkeasti ja pelkäämättä feminismistä. Kyse oli miehistä, joille ”antifeminismi” näyttää olevan samanlainen peitesana naisvihalle kuin ”maahanmuuttokritiikki” rasismille. Olen sen jälkeen pitänyt mielessäni, että siellä missä keskustellaan naisten oikeuksista, on aina riskinä sellainen sukupuolesta kumpuava häiriköinti, joka on omiaan tekemään mielekkään keskustelun mahdottomaksi. Silloin viimeistään ymmärsin, että naisliikkeen toimijoille on perusteltua haluta myös omia kokoontumisia, omia verkostoja ja omia järjestöjä.

3) Yli 1000 Vihreiden jäsenentä kokee tasa-arvokysymykset erittäin tärkeiksi. Miten varmistat, että vihreät poliitikot osaavat tehdä päätökset sukupuolisensitiivisesti?

Olen vahvasti sitä mieltä, että vihreissä on enemmän kuin 1000 jäsentä, jotka kokevat tasa-arvokysymykset erittäin tärkeiksi. Vihreät on puolueena syntynyt erilaisten vahvojen ideologisten liikkeiden kohtaamisesta: ympäristöliikkeen, feministien, rauhanliikkeen, vammaisaktivistien, erilaisten vaihtoehtoliikkeiden jne.

Tämä historia ei silti tarkoita, että tasa-arvo olisi vihreissä itsestäänselvyys. Tasa-arvo ei ole koskaan itsestäänselvyys. Sen puolesta pitää taistella, sitä pitää väsymättä vahtia. Jos tasa-arvo olisi helppoa elää todeksi, emme eläisi patriarkaalisessa maailmassa.

Sukupuolisensitiiviseen päätöksentekoon ei ole oikotietä. Se vaatii työtä, sitkeyttä ja valppautta muistaa ja muistuttaa asiasta kaikilla päätöksentekomme tasoilla. Yksi asia, mitä puoluesihteerinä haluaisin varmistaa, on että omien avaustemme ja ohjelmiemme kohdalla tehdään järjestelmällisesti niiden sukupuolivaikutusten arviointi. Tätä varten puolestaan tarvitsemme selkeät ohjeistukset niin vihreille järjestöille, kunnallistoimijoille kuin valtakunnalliseen toimintaankin.

4) Kolme mielestäsi tärkeintä tasa-arvoteemaa A) Suomessa B) Euroopassa C) globaalisti?

Suomessa:

- naisiin kohdistuva väkivalta

- sukupuolten väliset palkkaerot

- vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen ja niistä kumpuava työ- ja perhe-elämän epätasa-arvo

Euroopassa:

- naisten oikeus ja mahdollisuus osallistua työhön ja työelämään

- aborttioikeuden joutuminen puolustuskannalle uuden konservatismin nousun myötä

- naisten puutteellinen edustus talouden ja politiikan johtopaikoilla

Globaalisti:

- naisten seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet

- naisten ja tyttöjen oikeus koulutukseen

- naisten asema konflikteissa

5) Muistatko milloin puoluejohto on edellisen kerran ottanut julkisesti kantaa feministisiin kysymyksiin tai ongelmiin? Oletko valmis puoluesihteerinä edistämään tasa-arvokysymysten esillenostoa?

Olen tehnyt viimeisen reilun vuoden vihreää hallituspolitiikkaa vihreän ministeriryhmän ja ympäristöministerin erityisavustajana. Olen siinä nähnyt, miten jatkuva haaste on, että se, mitä taistelemme hallituksessa, ei näy julkisuudessa. Osin se on välttämättömyys, koska monessa kohdin saa enemmän aikaan jos ei vie asiaa lehtien palstoille. Toisaalta on niin, että merkittävä osa puoluejohtomme julkisesta näkymisestä nousee siitä, että on välitön poliittinen kiista hallituksen pöydällä, ja joudumme ottamaan siihen kantaa – halusimme tai emme. Ympäristö- ja kehityskysymykset nuotittavat osaltaan hallituspolitiikkamme julkisuutta jo siksi, että meillä on ympäristö- ja kehitysministerin paikat.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö hallituspuolue ja sen puoluejohto pysty nostamaan julkisuuteen puolueen omia, muiden agendasta riippumattomia nostoja. Siihen pyritään koko ajan. Olemme viimeisen vuoden aikana pitäneet julkisesti esillä ainakin kahta minusta merkittävää feminististä kysymystä: sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin ja perhevapaat jaettava tasa-arvoisesti vanhempien kesken. Haluamme lopun sille tuhlaukselle, että puolet väestöstä on syrjässä, kun yritykset valitsevat hallituksiaan. Ja haluamme isille tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua vanhemmuuteen ja vastaavasti äideille oikeuden ja mahdollisuuden tehdä uraa yhtä lailla kuin isätkin. Tasa-arvo perheessä ja tasa-arvo työelämässä ovat välttämättömiä askeleita luutuneiden sukupuolijärjestelmien purkamiseksi.

Näistä ministerimme Ville ja Heidi ovat käyttäneet lukuisia puheenvuoroja viimeisen vuoden aikana. Perhevapaiden ja vanhemmuuden tasa-arvoa Ville nosti näkyvästi kunnallisvaalien alla. Heidi on puhunut viime vuonna julkisesti monessa yhteydessä pörssiyhtiöiden sukupuolikiintiöistä.

Joulukuussa Dohan ilmastokokouksessa Ville puolestaan nosti esiin naisten tasavertaisen osallistumisen ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, ja teki tunnetuksi siihen tähtäävää aloitetta. Viimeksi reilu viikko sitten puolue otti kantaa perhevapaa-asiaan Anni Sinnemäen suulla. Kamppailu tasa-arvoisemman maailman puolesta jatkuu, sekä hallituksessa että julkisuudessa.

Puoluesihteerinä luonnollisesti nostaisin tasa-arvokysymyksiä, kuten aiemmassa vastauksessa totesin: kyse on teemoista, jotka ovat olleet itselleni keskeisiä jo silloin kun liityin puolueeseen. Haluan omalta osaltani pitää huolta, että vihreät on ja pysyy näkyvänä tasa-arvopuolueena, jonka tavoiteena on hankkiutua eroon kaikista rakenteista, jotka alistavat ihmisiä heidän sukupuolensa takia.

6) Miten tasa-arvokysymykset tulevat esille tulevissa euro- ja eduskuntavaaleissa? Millä foorumeilla nostaisit ne esille?

Pidän tärkeänä, että tasa-arvokysymyksillä on näkyvä sija vihreiden vaaliohjelmissa ja -teemoissa. Meidän työmmehän on nostaa niitä esiin, koska olemme puolue, jonka aatteen ytimessä tasa-arvo on.

Itse näkisin seuraavissa vaaleissa olennaiseksi nostaa esiin ja pitää esillä naisten ja miesten tasa-arvoa niin työelämässä kuin perheessäkin. Silloin puhutaan juuri perhevapaiden, lasten hoitoon osallistumisen, vanhemmuuden kustannusten ja työelämään osallistumisen jakamisesta. Se on merkittävä kysymys Euroopalle ja Suomelle yhteiskuntiemme koko tulevaisuuden kannalta.

7) Kolme tärkeintä asiaa joita puolueen tulisi edistää seuraavan kahden vuoden aikana?

Hallituskautta on jäljellä puolet. Samalla kun pyrimme hallituksessa varmistamaan, että Suomi ei hajota Eurooppaa ja että valtontalouden vakauttaminen tehdään siten että tuloerot eivät kasva ja köyhyyttä pystytään vähentämään, näen että seuraavissa asioissa on saavutettavissa konkreettisia edistysaskeleita:

- Ilmastokriisiin vastaaminen. Meillä on hyvin vähän aikaa jäljellä. Siksi nyt on tehtävä konkreettisia toimia. Meidän on saatava Suomi kannattamaan EU:n päästövähennystavoitteiden kunnianhimoista nostamista ja edistettävä kaikin mahdollisin keinoin uuden, v. 2015 tehtäväksi tarkoitetun kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä. Kotimaassa on säädettävä ilmastolaki ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella olevien päästöjen vähentämistä.

- Perhevapaiden uudistaminen. Tämä on yksi niitä rakenteellisista uudistuksista, joissa tällä hallituskaudella voidaan vielä edetä. Meidän on siirryttävä vanhempainvapaiden 6+6+6 -mallin suuntaan ja/tai muutoin jaettava perhevapaat sekä kotihoidon tuki nykyistä selvästi paremmin

kahden vanhemman kesken. Samalla on parannettava mahdollisuutta yhdistää perhe-etuuksien käyttö joustavasti työnteon kanssa, jotta pienten lasten vanhemmilla ei olisi ainoina vaihtoehtoina olla joko kokonaan poissa töistä tai täysillä työelämässä, vaan myös valita lyhyempi työaika ja

joustava lastenhoidon ja työn yhdistäminen. Tämä vahvistaisi työllisyyttä ja tasa-arvoa.

- Perustulon edistäminen. Meidän on parannettava työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista ja edistettävä sosiaaliturvan uudistamista, niin että otamme konkreettisia askeleita perustulon suuntaan, turvaamme pienituloisten asemaa ja teemme työn vastaanottamisesta aina kannattavaa.

8) Miten varmistetaan että puolueella on jatkossa tasapuolisesti sekä nais- että miesedustus päätöksentekoelimissä?

Vihreiden politiikka on, ja sen tulee olla, vahvasti sukupuolikiintiöille myönteinen. On selvää, että myös jatkossa noudatamme sitovia kiintiöitä omissa päätösentekoelimissämme ja vastaavasti toimimme niiden mukaisesti nimetessämme edustajia muualle.

9) Pitäisikö puolueella olla 2 puheenjohtajaa ja 2 varapuheenjohtajaa?

Olen puolueen järjestöpäällikkönä ollut kolme kertaa kirjoittamassa puoluehallitukselle vastausta puoluekokousaloitteisiin, joissa on ehdotettu siirtymistä eurooppalaisille vihreille puolueille tyypilliseen kahden puheenjohtajan malliin.

Kahdella ensimmäisellä kerralla vastausehdotukseni oli kieltävä, ja sen mukaisesti puoluehallitus ja sittemmin myös puoluekokous päätti. Olen muotoillut käytännössä ne argumentit, joilla kahden puheenjohtajan mallia on kritisoitu.

Viimeisellä kerralla kuitenkin koin, etten pystynyt enää täydellä sydämellä puolustamaan aiempaa kielteistä kantaani. Kirjoitin esitykseksi että puoluekokouksen tulisi äänestää asiasta puhtaalta pöydältä. Puoluekokous äänestikin, ei-kannan voittaessa selvästi mutta ei suuresti. Sillä hetkellä tajusin tuntevani pettymystä. Minun oli myönnettävä itselleni, että olin tehnyt omassa mielipiteessäni täyden käännöksen.

Miksi? Luulen että vuoden 2011 vaalitappio sinetöi asian. Olin vuosia argumentoinut mm. että ”kahden puheenjohtajan malli ei sopisi Suomeen, koska sitä olisi vaikea sovittaa suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin”. Tämän argumentin pitävyyden eduskuntavaalien tappio huuhtoi nähdäkseni

mukanaan. Se osoitti, että tarvitsemme taas lisää rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, valmiutta tehdä asiat toisin. Olemme tulleet uudistamaan suomalaista politiikkaa. Emme ole tulleet tekemään asioita

kuten sata vuotta vanhat puolueet. Vaalitappion jälkeen se kaikki on kirkastettava, muistutettava mieliin niin itsellemme kuin äänestäjillemmekin. Olemme tulleet ravistelemaan luutuneita toimintatapoja, siirtämään vanhentuneen ”maan tavan” historiaan. Ei ole mitään syytä, miksi emme voisi aloittaa uudistustyötä itsestämme.

Tämä on siis henkilökohtainen mielipiteeni tänä päivänä. Muutos vaatisi huolellisen keskustelun ja aloitteen puolueen kentältä, ylhäältäpäin sitä ei voi tehdä. Jos puolue päättäisi siirtyä kahden puheenjohtajan malliin, en ole varma, tarvittaisiinko siinä enää varapuheenjohtajia. Muutos

vaatisi joka tapauksessa huolellista suunnittelua, jotta puheenjohtajien roolit, työnjako ja asema saadaan mietittyä oikein. Siihen keskusteluun olisin erittäin valmis puoluesihteerinä osallistumaan.

10) Miten edistät dialogia ja yhteistyötä Vihreiden toimijoiden välillä?

Puoluesihteerin tehtävä on olla kaikkien käytettävissä ja kuulla kaikkia. Haluan puoluesihteerinä puhua siitä, mikä meitä yhdistää, enemmän kuin siitä, mikä meitä erottaa. Haluan että pidämme kirkkaana mielessä sen, miksi tätä teemme – mikä on se yhteinen visiomme paremmasta, vihreämmästä maailmasta, joka tekee vaivannäöstä vaivan arvoista. Sen rinnalla se että olemme joistain asioista myös eri mieltä, asettuu oikeaan perspektiiviin.

Puoluesihteerin käytännön työväline puolueen sisäisen dialogin ja yhteistyön edistämisessä on olla käytettävissä, asettua sovittelijaksi, kuulla vihreällä kentällä vallitsevia näkemyksiä, ennaltaehkäistä ongelmia jo ennen kun niitä syntyy ja auttaa löytämään ratkaisuja kun asiat ovat vaikeita vihreiden järjestöjen sisällä tai järjestöjen välillä. Tämä ei ole sinänsä uutta. Olen puolueen järjestöpäällikkönä tehnyt seitsemän vuotta työtä samojen asioiden parissa: auttanut ratkomaan ongelmia, sovitellut ristiiirtoja, pyrkinyt avaamaan keskusteluyhteyksiä vihreiden toimijoiden välillä.

Korostan myös, että dialogin edistämisessä puolueen sisällä ei ole kysymys vain ongelmista, vaan toistemme vahvistamisesta: Olen vakuuttunut siitä, että voimme vihreinä toimijoina kaikki oppia toisiltamme ja saada aikaan enemmän, jos kykenemme paremmin sovittamaan yhteen sen mitä teemme, jakamaan parhaita käytäntöjä, vaihtamaan ideoita ja näkemyksiä keskenämme. Siihen tarvitaan entistä parempia sähköisiä välineitä materiaalien jakoon, virallisia ja epävirallisia tapaamisia, dialogin paikkoja netissä ja puolueen muiden tapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi samanlaisissa kunnissa toimivat vihreät eri puolilla maata hyötyisivät säännöllisistä ajatusten ja kokemusten vaihdon mekanismeista. Yhdessä voimme olla enemmän.

11) Miten valtakunnallisten yhdistysten tuet tulisi mielestäsi jakaa?

Puolueellamme on ongelmana, että meillä on valtavasti vähemmän rahaa kuin meillä olisi hyviä käyttötarkoituksia sille. Tämän vuoksi emme käytännössä pysty tukemaan hyviä järjestöjämme rahallisesti siinä määrin kuin ne ansaitsisivat. Tämän vuoksi jokaisen euron käyttö on harkittava

poikkeuksellisen tarkkaan. Näin ollen mitään muuta ei lähtökohtaisesti voi olla pysyvästi lyötynä lukkoon järjestöjen avustuksista, paitsi ne jotka ovat lakisääteisiä: tuet piirijärjestöille ja tuki naisjärjestölle.

Lakisääteisten tukien lisäksi pidän selvänä tätä: puolue, joka ei tue nuorisojärjestöään, on puolue jolla ei ole tulevaisuutta. Siksi nuorisojärjestön tuki on mielestäni asia, jonka olemassaolo on yhtä välttämätön jokaiselle puolueelle kuin lakisääteisten tukien.

Näiden periaatteiden jälkeen näen että valtakunnallisten yhdistysten muuta tukeaa ohjaa vain kaksi kysymystä: Mihin meillä on varaa? Ja jos meillä on varaa, mitkä ovat sellaiset tasapuoliset kriteerit, joiden pohjalta tukea voidaan jakaa?

Koska valtakunnallisia vihreitä yhdistyksiä on merkittävä määrä ja niitä voi olla periaatteessa rajattomasti, on puolueen nykyisessä rahatilanteessa vaikea löytää sellaista rahaa, josta jokainen saisi mielekkään siivun avustuksena yleistoimintaan. Siksi olisin taipuvainen tällä hetkellä hakemaan ratkaisua avustuspotista, josta yhtenäisin kriteerein ne valtakunnalliset yhdistykset, jotka eivät saa muuta avustusta, voivat saada puolueelta tukea hyviin hankkeisiinsa. Tällöin tuettaisiin vihreää toimintaa ja kannustettaisiin järjestöjä suunnittelemaan uutta aktiivisuutta puolueen tuella.

Sallamaari Muhonen: vastaukset Vihreiden Naisten tasa-arvoteemaisiin kysymyksiin

Kaisa — Tue, 19 Feb 2013 10:03:35 +0000

Sallamaari Muhonen, 48, on pitkän linjan vihreä nainen, joka tällä hetkellä työskentelee valtion omistajaohjauksesta vastaavan kehitysministeri Heidi Hautalan lehdistöavustajana. Tiukat paikat ovat tuttuja ennestäänkin mm. kuntapoliitikkona Helsingissä kolmelta valtuustokaudelta, NYTKIS-puheenjohtajana ja European Women’s Lobbyn varapuhiksena 90-luvulta sekä tietysti työelämästä esimiehenä liikeyrityksissä ja valtionhallinnossa.

Puoluesihteerinä hän arvelee voivansa tuoda hyödyllistä kokemusta sekä siitä, mitä vihreä vaikuttaja kunnassaan tarvitsee että siitä, miten toimistoon ja järjestöön puhalletaan iloinen tekemisen meininki. Tavoitteena on vihreä eduskuntavaalivoitto 2015!

Savolaissyntyinen Sallamaari on kolmen aikuisen lapsen äiti ja liiketalouden AMK-aikuisopiskelija.

Puoluesihteeriehdokas Sallamaari Muhosen vastaukset Vihreiden Naisten tasa-arvokysymyksiin

1) Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa feministinen politiikka? Tuleeko puoluesihteerin edistää sitä: jos ei niin miksei ja jos kyllä niin miten?

Feministinen politiikka minun mielestäni perustuu tietoisuuteen siitä, että yhteiskunta ja kulttuuri tuottavat erilaisia rooliodotuksia, käyttäytymistä ja arvostuksia ”sukupuolten” mukaan ja aktiiviseen pyrkimykseen purkaa noita malleja ja hierarkioita, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus toteuttaa itseään täydesti ja yhteistyössä toisten ihmisten kanssa.

Vihreissä feministisen politiikan edistäminen on erittäin tärkeää – myös puoluesihteerille – koska äänestäjillemme, kannattajillemme ja useimmille toimijoistamme nuo ovat olleet se keskeinen epäkohta, jonka purkamisen tähden aktivoitunut yhteiskunnallisesti ja jonka takia valinnut liittyä juuri Vihreisiin. Meidän pitää ”vastata huutoomme”.

Puoluesihteeri mm. johtaa puoluetoimiston valmistelua puoluehallitusta, valtuuskuntaa ja puoluekokouksia varten ja käy keskeisiä hallituspuolueiden välisiä neuvotteluja (silloin kun hallituksessa ollaan). Feministisen toiminnan paikkoja siis on kylliksi, sekä politiikan sisältöjen edistämisessä että esimerkiksi nimitysesityksissä.

2) Mikä on naisjärjestön rooli Vihreissä? Onko mielestäsi Vihreiden Naisten ja muiden puolueiden naisjärjestöjen roolien välillä jotakin eroa? Jos, niin mitä?

Vuosikymmenten aikana ViNalle on muodostunut koko puolueen ja aatteen edistämisessä oma, tärkeä rooli koulutus- ja vertaisverkostona naisille, jotka usein puurtavat vihreää politiikkaa kotikunnassaan pienessä vihreässä valtuustoryhmässä tai lautakuntansa ainokaisina. Sillä tuella on iso merkitys, kun me Vihreät pyrimme vakiinnuttamaan puolueemme aidosti valtakunnallisena vaikuttajana.

ViNan piirissä on myös yksittäisiä naistutkimukseen syvästi perehtyneitä toimijoita, joiden kautta koko jäsenistö voi saada inspiroivaa tietoa ja uusia näkökulmia. Eri puolueiden naisjärjestön ja meidän järjestömme välillä on vastaavat aatteellis-sisällöllisten painotusten erot kuin puolueiden välillä muutenkin. YK-tason toiminnassa löytyvät sentään yhteiset, naiserityiset globaalit teemat.

Vihreät naiset -järjestöllä ja -jäsenistöllä ei ainakaan ole ollut perinteistä kahvinkeittoroolia muun, ”oikean” puoluetoiminnan tukijoina.

Pidän tietysti suuressa arvossa naisjärjestöämme, olinhan sitä itse perustamassa

3) Yli 1000 Vihreiden jäsenentä kokee tasa-arvokysymykset erittäin tärkeiksi. Miten varmistat, että vihreät poliitikot osaavat tehdä päätökset sukupuolisensitiivisesti?

Luulenpa, että vielä useampi kuin tuhat jäsentä kokee ne tärkeiksi… Puoluesihteerin tulee valmistelu- ja esitysroolissa pitää näkökulmaa aktiivisesti esillä sekä sisältöjen, nimitysesitysten että toimiston ja piirien henkilöstön kohtelun kautta. Esimerkillä ja avoimella keskustelulla on voimaa myös sparrata koko järjestöverkostoamme heidän toiminnassaan ympäri Suomea.

4) Kolme mielestäsi tärkeintä tasa-arvoteemaa A) Suomessa B) Euroopassa C) globaalisti?

Jäin miettimään, tarkoitatteko juuri sukupuolten tasa-arvoteemoja vai ihmisoikeus- ja tasavertaisuuskysymyksiä laajemminkin?

Olen erittäin huolestunut kaikilla mainituilla tasoilla päätään nostavista ja ääntään koventaneista lainsäädännöllisistä ja konkreettisista uhista, jotka kohdistuvat naisten oikeuteen aborttiin ja naisten oikeuteen lisääntymisterveyteen yleensä sekä erityisesti LGBT-ihmisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin. Tällaista uhkakehitystä ei voi vain katsoa vierestä kotimaassa, Euroopan politiikassa eikä globaalisti.

Kotimaassa odotan, että pystymme viimein saamaan läpi ehdotukset vanhempainvapaiden ja -tukien jyvittämisestä molemmille vanhemmille. Ikäpolveni feministinä pidän sitä tasa-arvon kannalta mahdollisesti ratkaisevana, jotta siit’edes naisten työmarkkina-asema paranisi (ja siten toimeentulo vielä eläkeläisenäkin) ja jotta ahtaat roolit ”äideistä kaikkivoipina ja isistä auttajina” saadaan murennettua.

En muista… tosin esimerkiksi vanhempainvapaan jakoon ja perheellisten työmarkkina-aseman parantamiseen tähtäävät tavoitteet ovat olleet ”sisällä” Vihreiden hallitusohjelmatavoitteissa ja -työskentelyssä sitkeästi. Puheenjohtajan kannanottoa viime vuonna kotihoidontuen haitallisista vaikutuksesta heikosti koulutettujen naisten asemaan voi varmaan myös pitää feministisenä aiheena?

Ministeri-pomoni aktiivisuus käytännössä ja julkisessa keskustelussa naisten saamiseksi (valtion) yritysten hallituksiin on mielestäni myös käytännön feminististä politiikkaa – olkoonkin että tuo koskee lähinnä naisten koulutettua eliittiä ja että Heidi-ministeri ei varsinaisesti ole puoluejohtoa…

Olen, todellakin!

6) Miten tasa-arvokysymykset tulevat esille tulevissa euro- ja eduskuntavaaleissa? Millä foorumeilla nostaisit ne esille?

Vaaleissa on taktisesti viisasta valita aktiivisten Vihreiden omikseen kokemista teemoista sellaiset kysymykset, jotka laajemmatkin kansanjoukot jo tuntevat ja joko pitävät tarpeeksi kismittävinä epäkohtina taikka tarpeeksi hyväksyttävinä tavoitteina. Haluan, että teemme yhdessä teemoistamme totta eikä vain kunnianhimoisia ohjelmapapereita!

Eduskuntavaaleihin mennessä ja varmaan jo eurovaalikampanjaakin käydessä ajankohtaisimmat teemat ovat työllisyys ja talous. Niiden yhteydessä tasa-arvonäkökulmaa on syytäkin pitää esillä ja laajasti, sillä helposti puhutaan vain koulutetun ”eliitin” mahdollisuuksista ja avainasemasta. Köyhyys ja ratkaisut siitä pääsemiseksi ryhmittäin, esim. yksinhuoltajaperheet, vasta maahanmuuttaneet, olkoot Vihreiden ”agendalla”. Perustulomallin esittelyyn ei saa väsähtää vieläkään!

Eduskunnan toimivaltaan kuuluu maamme sosiaalipolitiikka, joten kysymykset ja ratkaisuehdotukset työn ja perhe-elämän yhdistämiseksi, työnantajamaksujen reilumpi jako naisten työnantajien kannalta ja jo edellä mainitsemani vanhempainvapaiden ja tukien jako vanhempien kesken olisivat luontevasti Vihreiden sarkaa. Ja sitkeästi tehdään ihmisoikeustyötä edelleen sukupuolineutraalin avioliittolain saamiseksi, jos tämä hallituskausi tuottaa sen suhteen pettymyksen.

Omilla sisäisillä foorumeillamme on syytä pitää tasa-arvonäkökulma tarkastelukriteerinä jo, kun kootaan ehdokaslistaamme ja valitaan joukosta edustajat valtakunnallisiin tv- ja radiotentteihin…

7) Kolme tärkeintä asiaa joita puolueen tulisi edistää seuraavan kahden vuoden aikana?

Minulle tärkeimpiä ovat köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen/jarruttaminen.

Eduskuntavaaleissa ennustan, että ratkaisevaksi teemaksi nousee työllisyys ja työmarkkinat globaalin murroksen jälkeisessä Suomessa. Se olkoon kolmas tärkein teema, johon meillä on oltava valmiudet vastata ja näyttöjä jo hallituskauden jälkipuoliskolta, että Vihreillä on toimiva talousmalli.

Sisäisesti puolueen tulisi ryhtyä toteuttamaan huolella laadittua ja laajasti hyväksyttyä strategiaansa vuoteen 2015 asti. Tarvitsemme vaalivoiton, jotta meillä on väline, millä tehdä hienoista ohjelmistamme totta ja ihmisten arkipäivää. Vaalivoitto tarvitaan myös, jotta tämä puolueen iskukykyä ja eri järjestöjen välejä jäytävä talouden korpitaival päättyy. Eikä sitä pidä vain odotella vaan on ryhdyttävä ennakkoluulottomasti harjoittamaan kokeilujen kautta varainhankintaa piireissä ja puoluetoimistolla.

8) Miten varmistetaan että puolueella on jatkossa tasa-puolisesti sekä nais- että miesedustus päätöksentekoelimissä?

Kansalaisten vaaleissa valitsemissa päätöksentekoelimissä kiintiölaki turvaa kahden sukupuolen edustuksen. Itse voisimme parantaa vielä omilla, aktiivisilla henkilövalinnoillamme Vihreiden miesten ja naisten tasapuolista sijoittumista puheenjohtajuuksissa eri päätöksentekoelimissä: valiokunnissa, maakunta-, kunta- ja kunnanhallituksissa ja lautakunnissa sekä muissa luottamuselimissä ja virkanimityksissä. Ko. tehtävissä aliedustettua sukupuolta voisi ja mielestäni pitäisi suosia, kun Vihreät nimeävät ehdokkaansa.

Jos tarkoitatte oman puolueen päätöksentekoelimiä, panisin vastaavasti arvoa erityisesti puheenjohtajuuksien ja muiden näkyvien tehtävien tasapuoliseen jakautumiseen. Se olkoon siis valintojen kriteeri – ei koko puolue-elimen jäsenistön jakauma.

9) Pitäisikö puolueella olla 2 puheenjohtajaa ja 2 varapuheenjohtajaa?

Mielestäni kahden puheenjohtajan malli, jossa valitaan puolueen kärkeen mies ja nainen, olisi erittäin käyttökelpoinen Vihreille. Se on osoittautunut ihan toimivaksi esimerkiksi Ruotsissa ja omassa nuorisojärjestössämmekin. Se olisi jälleen yksi tapa tehdä politiikkaa toisin kuin vanhat puolueet ja panna hienoja periaatteitamme käytäntöön vieläpä varsin tyylikkäällä tavalla.

10) Miten edistät dialogia ja yhteistyötä Vihreiden toimijoiden välillä?

Hakeutumalla itse eri toimijoiden juttusille ja käymällä läpi ensin niitä konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia ja siitä kullekin koituvia etuja. Strategian toteuttamiseksi on sovittava konkreettiset osatavoitteet kullekin toimijalle/ryhmälle/järjestölle, joita nyt myös seuraamme. Tavoitteisiin pyrkiminen auttaa näkemään yhteistyön edut.

11) Miten valtakunnallisten yhdistysten tuet tulisi mielestäsi jakaa?

Osa puolueen valtion budjetista saamista varoista on jo laeilla sidottu tiettyyn käyttöön, ja osa yhdistyksistä saa tukea suoraan ilman rahan kiertoa puolueen budjetin kautta.

Muun rahan käytön voimme päättää tarkoituksenmukaisesti – ei ole itsetarkoitus jakaa eurot äkkiä pois. Kaikella puolueen rahan ja työvoiman käytöllä pitää mielestäni edistää puolueen strategian toteuttamista. Voimassa olevan strategian tavoitteita ovat mm. järjestöllinen vahvistuminen ja jäsenmäärän kasvattaminen. Tähtäisin puolueen rahankäytössä myös voittoon seuraavissa vaaleissa.

Budjettimme niukan liikkumavaran suhteen harkitsisin, toteuttaako tavoitteitamme paremmin kohdentaminen millekin järjestöille tai seuduille vai pitäisikö pikemminkin rahastoida varoja vaalikampanjoita varten.

Tukien odottelun sijasta kannustaisin piirejä ja järjestöjä kokeilemaan varainhankintaa ja jakamaan tuloksekkaiksi havaitut tavat valtakunnallisesti. Pekka-kampanjan myötä joukoissa on uusia jäseniä, joilta ei ole edes kysytty, voisivatko tai haluaisivatko he lahjoittaa puolueelleen!

Vihreiden Naisten puoluesihteeriehdokkaiden esivaalit käynnistyvät

Kaisa — Tue, 19 Feb 2013 10:03:14 +0000

Kevään puoluekokouksessa valitaan uusi puoluesihteeri. Puoluesihteerillä on suuri rooli siinä, miten toimintaa ohjataan, kuinka puoluekoneisto toimii ja miten eri tahot pääsevät tekemään yhteistyötä.

Esivaaleihin ovat ilmoittautuneet Lasse Miettinen ja Sallamaari Muhonen.

Ehdokkailta kysyttiin seuraavat kysymykset:

1) Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa feministinen politiikka? Tuleeko puoluesihteerin edistää sitä: jos ei niin miksei ja jos kyllä niin miten?

2) Mikä on naisjärjestön rooli Vihreissä? Onko mielestäsi Vihreiden Naistenja muiden puolueiden naisjärjestöjen roolien välillä jotakin eroa? JOs, niin mitä?

3) Yli 1000 Vihreiden jäsenentä kokee tasa-arvokysymykset
erittäin tärkeiksi. Miten varmistat, että vihreät poliitikot osaavat
tehdä päätökset sukupuolisensitiivisesti?

4) Kolme mielestäsi tärkeintä tasa-arvoteemaa A) Suomessa B) Euroopassa C) globaalisti?

5) Muistatko milloin puoluejohto on edellisen kerran ottanut
julkisesti kantaa feministisiin kysymyksiin tai ongelmiin? Oletko
valmis puoluesihteerinä edistämään tasa-arvokysymysten esillenostoa?

6) Miten tasa-arvokysymykset tulevat esille tulevissa euro- ja eduskuntavaaleissa? Millä foorumeilla
nostaisit ne esille?

7) Kolme tärkeintä asiaa joita puolueen tulisi edistää seuraavan kahden vuoden aikana?

8) Miten varmistetaan että puolueella on jatkossa tasa-puolisesti sekä
nais- että miesedustus päätöksentekoelimissä?

9) Pitäisikö puolueella olla 2 puheenjohtajaa ja 2 varapuheenjohtajaa?

10) Miten edistät dialogia ja yhteistyötä Vihreiden toimijoiden välillä?

11) Miten valtakunnallisten yhdistysten tuet tulisi mielestäsi jakaa?

Lue Lassen ja Sallamaarin vastaukset sivun alun linkeistä.

Tulos julkistetaan naistenpäivänä 8.3.2013. Mikäli äänestysprosentti jää alle kolmasosaan, tulosta ei julkaista. Äänioikeutettuja ovat Vihreiden Naisten jäsenet, jotka ovat joko maksaneet jäsenmaksun vuodelle 2012 tai liittyneet uusiksi jäseniksi 31.1.2013 mennessä.

Vihreät Naiset: Naisnäkökulmaa saamelaisuuteen

Kaisa — Wed, 06 Feb 2013 06:56:11 +0000

Saamelaisten kansallispäivänä 6.2. Vihreät Naiset vaatii sukupuolinäkökulmaa saamelaispolitiikkaan. YK:n naisten syrjinnän kieltävän CEDAW -sopimuksen komitea vaatii Suomea tekemään useita muutoksia saamelaisnaisten aseman parantamiseksi, muun muassa takaamaan heille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä puuttumaan heihin kohdistuvaan väkivaltaan ja syrjintään.

- Saamelaisnaisten tilannetta parantaisi huomattavasti jo se, että sosiaali ja terveyspalvelut saataisiin lähemmäksi ihmisiä, taajamista syrjäisiinkin saamelaiskyliin esimerkiksi terveyskeskusbussien avulla, toteaa Vihreiden Naisten hallituksen jäsen Hanna Kemppainen. Myös terveydenhoidon mahdollistaminen yli kansallisten rajojen helpottaisi saamelaisnaisten asemaa. – Naisiin kohdistuvan väkivallan osalta yhteisön paine ja suvulle koituva häpeä eivät saa olla esteinä väkivaltaan puuttumiselle, Kemppainen huomauttaa.

CEDAW-komitean raportin mukaan saamelaisnaiset kohtaavat moniperustaista syrjintää. He eivät hae johtaviin asemiin yhteisöissään kokemansa syrjinnän vuoksi. Saamenkielisestä palvelutuotannosta vastaavat pääosin kunnat, joissa saamelaisnaiset eivät aina ole edustettuina. Vihreät Naiset katsoo, että saamelaisnaisten omaa ääntä tulisi tuoda paremmin esiin heitä ja heidän yhteisöään koskevissa asioissa.

Syrjintä on näkynyt erityisen hyvin ILO 169 -sopimuksen ratifiointiprosessissa. Sopimustekstistä on nostettu esiin vain maaoikeudet, vaikka sopimusteksti käsittelee koko elämää, kulttuurisia, terveydellisiä, sosiaalisia oikeuksia ja laaja-alaista yhdenvertaisuutta. Tässäkin naisten rooli, osallistuminen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ovat oleellisen tärkeitä. Kotiseutualueen ulkopuolella riittävä äidinkielen opetus ja palvelut tulee varmistaa. Erityistä huomioita olisi suunnatava koltan- ja inarinsaamen tilanteeseen. Saamenkielisten uutisten siirtäminen keskiyöstä prime time aikaan edistäisi kulttuurin tuntemusta ja palvelisi sitä enemmistöä saamelaisista, jotka asuvat perinteisten alueiden ulkopuolella.

6.2. järjestetään mielenosoitus ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin puolesta:
http://www.facebook.com/events/436275499776292/?ref=ts&fref=ts

Suomen kansalliset CEDAW – raportit löytyvät ulkoministeriön sivuilta:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=67770

Lisätietoja:

Hanna Kemppainen
Vihreiden Naisten hallituksen jäsen
040 8453015 hpkemppa@gmail.com

Anna Moring
Vihreiden Naisten puheenjohtaja
044 5359505 anna.moring@vihreat.fi

Vihreät Naiset valitsi varapuheenjohtajat vuodelle 2013

Kaisa — Fri, 01 Feb 2013 13:28:01 +0000

Vuoden ensimmäinen hallituksen kokous valitsi yhdistykselle ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi varapuheenjohtajiksi Paula Pohjanrinteen Kempeleestä ja Henna Hakkaraisen Helsingistä. Valinta näytti hallituksen vahvan luottamuksen naisia kohtaan, sillä molemmat toimivat varapuheenjohtajina myös vuonna 2012.

- Vuonna 2013 yhdistyksen toiminnan painopisteenä on paikallisyhdistysten toiminnan vakiinnuttaminen, ensimmäinen varapuheenjohtaja Paula Pohjanrinne kertoo. Kun edessä on vaaliton vuosi, on hyvä hetki hioa toimintaa ja keskittyä vaikuttamistyöhön. Haluamme kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten pienet paikkakunnat saadaan tasavertaisesti mukaan yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon. Tasa-arvokysymykset ovat ympäri maata samat, mutta pienillä ja suurilla paikkakunnilla painotukset ovat erilaisia, Pohjanrinne jatkaa.

Vihreillä naisilla on 17 paikallisyhdistystä ympäri Suomen. Jäsenmäärä on kasvanut jo yli tuhannen ja uusia yhdistyksiä on syntymässä.

- Tavoitteenamme on mahdollistaa jäsenten entistä voimakkaampi osallistuminen yhdistyksen politiikkaan ja kannanmuodostukseen, toinen varapuheenjohtaja Henna Hakkarainen sanoo. Viime vuosina toiminta on painottunut vaaleihin, mutta nyt on keskitytään pohtimaan sisältöjä ja toimintamuotoja.

Vihreiden Naisten hallitusvalinnoissa on pyritty huomioimaan paikallisyhdistysten alueellinen tasavertaisuus. Suurten paikkakuntien lisäksi edustajia valittiin Huittisista, Inarista ja Jyväskylästä.

Vuoden 2013 työryhmähaku käynnissä

Kaisa — Fri, 25 Jan 2013 10:44:11 +0000

Haluatko olla kehittämässä Vihreiden Naisten toimintaa? Vuoden 2013 työryhmiin haetaan uusia osallistujia.

Kansainvälisten asioiden työryhmä
- tekee yhteistyötä Euroopan Vihreiden, pohjoismaisten naisjärjestöjen, demokratia yhteistyö -Demo ry:n ja UN Women ry:n kanssa. Työryhmä seuraa YK:n uudistumisprosessia ja tasa-arvon toteutumista Suomen kehitysavussa. Työryhmän puheenjohtaja on Henna Hakkarainen.

Viestintätyöryhmä
- Työryhmä toteuttaa keväällä 2013 yleisesitteen, joka toimii pohjana paikallisyhdistysten esitteille. Lisäksi työryhmä tutkii miten yhdistys parhaiten voisi jatkossa hyödyntää etäkokoustekniikkaa. Työryhmän puheenjohtaja on Hanna Kemppainen.

Tee hakemus, älä epäröi, sillä juuri sinä olet paras asiantuntijamme! Työryhmäläiset valitaan hallituksen kokouksessa 20.2. Hakemukset lähetetään osoitteeseen naiset@vihreat.fi 18.2.2013 mennessä. Kerro hakemuksessa, miksi olet kiinnostunut osallistumaan työryhmän toimintaan ja mitä kokemusta sinulla on aiheeseen liittyen.

Vihreät Naiset ry järjestää jäsenistölleen puoluesihteeriehdokkaiden esivaalin

Kaisa — Tue, 08 Jan 2013 14:54:11 +0000

Vihreät Naiset ry järjestää jäsenistölleen puoluesihteeriehdokkaan esivaalin, jossa jäsenistöltä kysytään, ketä puoluesihteeriehdokasta järjestön tulisi tukea kampanjassaan. Jäsenäänestys on luonteeltaan neuvoa-antava, järjestön kannoista puoluekokouksen henkilövalintaan liittyen päättää virallisesti kevätkokous. Jäsenistön riittävän enemistön ilmaiseva kanta antaa kuitenkin kevätkokoukselle selkeän viestin siitä, mikä on jäsenistön tahto. Tällaista kantaa on kevätkokouksen vaikea sivuuttaa. Vuonna 2011 Vihreät Naiset järjesti puoluesihteeriehdokkaille vaalipaneelin ennen puoluekokousta. Tänä vuonna ehdokkaat halutaan esitellä jäsenistölle jo aikaisemmin.

Vaalien tarkoitus on tarjota ehdokkaille mahdollisuus esittäytyä Vihreiden Naisten jäsenistölle ja vastaavasti antaa jäsenten kysyä ehdokkailta suoria kysymyksiä. Toivomme, että kaikki ehdokkuudestaan päättäneet haluaisivat kertoa itsestään ja tavoitteistaan tasa-arvotyön saralla. Keskustelua käydään mm. daamit-sähköpostilistalla ja Facebookissa.

Puoluesihteeriehdokkaita pyydetään ilmoittautumaan jäsenäänestykseen 31.1. mennessä osoitteseen naiset@vihreat.fi. Ilmoittautumisen jälkeen ehdokkailta pyydetään tiiviitä esittäytymisiä ja heiltä kysytään linjauksia keskeisistä tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Vastaukset julkaistaan Daamit-listalla ja Facebookissa.

Vihreät Naiset ry:n jäsenet äänestävät ehdokkaista 18.2.-28.2. Tulos julkistetaan naistenpäivänä 8.3.2013. Mikäli äänestysprosentti jää alle kolmasosaan, tulosta ei julkaista. Äänioikeutettuja ovat Vihreiden Naisten jäsenet, jotka ovat joko maksaneet jäsenmaksun vuodelle 2012 tai liittyneet uusiksi jäseniksi 31.1.2013 mennessä.

Vihreät Naiset ry kiittää Panu Laturia loistavasta työstä puoluetoimiston kapteenina ja toivottaa onnea ja menestystä uusiin haasteisiin.

Lisätietoja

Anna Moring, Vihreät Naiset ry puheenjohtaja
p. 044-5359505

Vihreiden Naisten pääsihteeri Sirpa Hertell: DEMO ry:n delegaattina Sambiassa

Kaisa — Fri, 21 Dec 2012 12:09:46 +0000

DEMO ry:n esittämä kutsu tulla puhumaan tasa-arvosta Sambian naisjärjestöille oli niin houkutteleva, että edes rokotusten runsaus ja joulun läheisyys eivät olleet esteenä vastata myönteisesti kutsuun. Kun lentosukat, ripulilääkkeet ja käsidesi oli pakattu olin valmis matkaan.

Sambiassa oli sadekausi, joten vastaanotto pääkaupunki Lusakan lentokentällä oli kostea – ja sydämellisen lämmin. Zambian National Womens Lobby, ZNWL, vei meidät tutustumaan puoluetoimistoihin ja tapaamaan puolueiden ja naisjärjestöjen johtajia. Jo ensimmäisen päivän jälkeen ihmettelin, mitä annettavaa minulla on näille upeille naisille. Vaatimattomissa toimistoissa ja nuhjuisissa ministeriöissä kuuntelin lumoutuneena rohkeiden naisten energisiä puheenvuoroja. Tai ehkä juuri nämä naiset olivat edenneet pieneen, mutta aktiiviseen naiseliittiin, joka uskalsi taistella tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta konservatiivista yhteiskuntaa ja korruptoitunutta hallintoa vastaan.

Sambian parlamentissa on vain 11,5 % naisia,joka selittyy naisten varsin perinteisellä roolilla perheessä varsinkin maaseudulla. Naiset lähtevät aamulla pellolle, keräävät kypsät maissit ja myyvät ne tienvarren kojuissa paahdettuina ohikulkijoille, lasten pyöriessä helmoissa. Illalla kotiin palaava nainen antaa ansionsa perheen pään, miehen haltuun, joka valitettavan usein juo perheen rahat. Alkoholiongelma ja sen myötä perheväkivalta on Sambiassa erittäin yleistä. Naisministereiden puheenvuoroissa kuuli turhautumista, koska lainsäädännön muuttaminen on vahvasti miesvaltaisessa parlamentissa lähes mahdotonta. Maassa, jossa hiv/aids tartunta on 13,5 %:lla väestöstä, tarvittaisiin hallitukselta tehokkaita toimia epidemian pysäyttämiseksi. Näkyvää hiv/aidsin vastaista kampanjointia ei ainakaan katukuvassa näkynyt, eikä lainsäädäntöä ole saatu muutettua tartuntojen vähentämiseksi.

Vaikka peruskoulun aloittaa 93 % lapsista, liian usein tyttöjen koulunkäynnin estää pitkät koulumatkat, koulukirjojen maksullisuus ja seksuaalisen väkivallan pelko pitkällä koulumatkalla. Kun äärimmäisessä köyhyydessä elää 64 % väestöstä, voi ymmärtää, että lapsen lähettäminen aamulla kouluun ei ole äideille helppoa.

Naisten merkitys puolueissa on tunnustettu. Sambian itsenäisyyspuolueen naisjärjestönpuheenjohtaja tiivisti sanomalla: ”Jos naisia ei ole organisaatiossa, se on kuollut organisaatio”. Naisten tehtäväksi puolueorganisaatiossa on perinteisesti kuulunut vain tanssiesitykset juhlissa japuolueen tilaisuuksissa. Suomalaisten naisten rooli puolueissa on perinteisesti ollut kahvinkeitto, Sambiassa taas tanssi- ja lauluesitykset. Mekin saimme ihmetellä hallituspuolueen puoluetoimiston pihalla tanssiesitystä, kun kaukaa tulleet suomalaisvieraat oli valjastettu naispuolisen puoluejohtajan presidentinvaalikampanjan tähtivieraiksi. TV-kameroiden ja lehtimiesten määrää olisi Haavistonkin vaalikampanjassa kadehdittu !

Tasa-arvoministeri Inonge Winan mukaan eniten tukea tarvitsisivat naiset maaseudulla, jossa syntyvyyden säännöstely köyhyyden vähentämiseksi olisi välttämätöntä. Sambian hallitus ei ole vielä oivaltanut sitä, että naiset ovat yhteiskunnan voimavara, jota valtion tulisi käyttää taloudellisen ja inhimillisen kehityksen hyödyksi. Pienilläkin lainoilla voitaisiin saada synnytettyä työpaikkoja ja perheille lisätuloja.

Terveisinä ”tasa-arvoisesta” Suomesta vein Sambiaan kiintiöiden merkityksen sekä yhteistyön voiman niin oman puolueen kuin kaikkien naisjärjestöjen kanssa. Oli vaikea saada Sambian kuntapolitiikkoja uskomaan, että esimerkiksi Espoossa vapailla vaaleilla valituista valtuutetuista enemmistö on naisia ja että kiintiöt ovat kummankin sukupuolen etu.

Sirpa Hertell
Vihreät Naiset ry:n pääsihteeri
kaupunginhallituksen vpj. kaupunginvaltuutettu, Espoo

lisätietoa:

www.demofinland.org

http://www.womenslobby.org.zm/about_us.html

Syyskokous valitsi Vihreiden Naisten hallituksen vuodelle 2013

Kaisa — Sat, 17 Nov 2012 18:30:05 +0000

Vihreiden Naisten syyskokouksessa Tampereella lauantaina 17.11 valittiin järjestölle viisi uutta hallituksen jäsentä ja saman verran varajäseniä. Hallitustyö houkutteli, sillä ehdokkaita hallitukseen oli pyrkimässä ennätysmäärä, yhteensä 17 naista. Hallitukseen valitut edustavat entistä kattavammin koko Suomea, varajäsenistä pohjoisimman Suomen edustajat tulevat Inarista ja Rovaniemeltä.

Vihreät Naiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Anna Moring Helsingistä.

Hallituksen jäsenet 2013 ( uudet alleviivattuna):

Anna Moring, Helsinki

Henna Hakkarainen, Helsinki – varajäsen Sonja Hofslagare, Inari

Karo Tammisto, Tampere – varajäsen Marjo Harju, Tampere

Teresia Volotinen, Espoo – varajäsen Päivi Salminen, Rovaniemi

Kaisa Kutilainen, Turku – Ida Välimaa, Huittinen

Hanna Kemppainen, Helsinki – Amal Abri Ibrahim, Helsinki

Elina Koskinen, Helsinki – Irene Hallamäki, Jyväskylä

Paula Pohjanrinne, Kempele – Suvi Fried, Tampere

Vihreiden Naisten perinteiset syyspäivät ja sääntömääräinen syyskokous järjestetään Tampereella 16.-17.11.

Kaisa — Thu, 08 Nov 2012 11:37:57 +0000

Vihreiden Naisten syyspäivät ja syyskokous järjestetään jo viikon päästä. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan molempiin tilaisuuksiin. Sitovat ilmoittautumiset tehdään osoitteeseen naiset@vihreat.fi viimeistään 13.11. Alla tarkat tiedot ohjelmasta sekä käytännön järjestelyistä.

OHJELMA:

Perjantai
18:00 syyspäivien avaus ja tervetuloasanat Päivi Sinkkonen
18:15 Illallinen
19:00 Irmeli Kuuskajaskari-Venuutti: Ilo ja ilo politiikassa
19:45 Sallamaari Muhonen; Kunnallisvaalituloksen vaikutus vihreään politiikkaan
20:30 Raportti Demon Tansanian vierailusta, Paula Pohjanrinne
20:45 ”Minä osaan! Vihreää naisvoimaa kunnallispolitiikassa” – voimauttavaa keskustelua ja osaamisen jakamista jatkuen saunalla ja illanvietolla

Lauantai
Aamiainen
Aamulenkki maaseudulla ja vierailu Ahlmanin Tilapuodilla
11:30 kevyt lounas ja valtakirjojen tarkastus
12:00-15:00 Syyskokous

MATKAT
Syyspäiville osallistuvien matkat korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Mahdollisuuksien mukaan suosittelemme käyttämään kimppakyytejä, ryhmälippuja sekä vr:n erikoisalennuksia.

Virallisten syyskokousedustajien matkat korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Virallisia kokousedustajia ovat paikallisyhdistysten valitsemat äänivaltaiset edustajat sekä kattojärjestön henkilöjäsenet, jotka eivät kuulu mihinkään paikallisyhdistykseen.

MAJOITUS
Syyspäivät ja -kokous järjestetään Hallilan Kotipehkussa. Paikalla on tarjolla lattiamajoitus patjoilla. Ottakaa omat lakanat mukaan, suosittelemme makuupussia. Ne jotka kaipaavat Tampereen sykkeeseen pehmeisiin sänkyihin voivat varata itse hotellihuoneen. Edullinen vaihtoehto on Dreamhostel (http://www.dreamhostel.fi) ja lisää vaihtoehtoja löytyy sivuilta fi.hotels.com

RUOKAILUT
Osallistujille tarjotaan maittava kasvisillallinen, ilta- ja aamupala sekä kevyt lounas ennen syyskokousta. Tuottehan omat saunajuomat.

MITÄ MUKAAN
pakatkaa reppuu makuupussi, pyyhe, pesuaineet, saunajuomat sekä kaikki suuret ja pienet ajatukset joilla maailmaa parannetaan. Tarkistakaa että yhdistysten kokousedustajilla on asianmukaisesti täytetty valtakirja. Valtakirjattomat eivät voi osallistua äänestyksiin.

SAAPUMINEN
Kotipehkun osoite on Katajikonkatu 1, 33820 TAMPERE. Tampereen sisäinen bussi nro 12 on oikea valinta linja-autolla tai junalla saapuville (katso reitti osoitteessa http://reittiopas.tampere.fi rautatieasema-Katajikonkatu 1 tai linja-autoasema-Katajikonkatu 1)

MUISTAKAA ILMOITTAUTUA VIIMEISTÄÄN 13.11.!

Lisätietoja
Kaisa Hirn
kaisa.hirn @ vihreat.fi

Perjantain ohjelma järjestetään Vihreän Sivistysliiton tuella.