Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta!

Luottakaamme naisiin päätöksentekijöinä ja johtajina

Vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen osa kuntien päättäjistä koki sukupuolikiintiöt ongelmallisiksi.  Näin siitäkin huolimatta, että valtuutettuja on lähes tasavertaisesti edustettuna molemmista sukupuolista. On myös esitetty pelko suppean naiseliitin syntymisestä yritysmaailmaan esimerkkinä Norja, josta väitetään, että juuri kiintiöinnin takia yritysmaailman luottamuspaikat keskittyvät samoille naisille.
Euroopan komission mukaan naisten osuus EU-alueen pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä on noin kuudesosa. Joka neljännessä EU-alueen pörssiyhtiöistä ei edelleenkään ole yhtään naispuolista hallitusjäsentä. Suomessa hallitusten kokoonpano on tasa-arvoisin. Viime vuonna naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituspaikoista oli jo 22 prosenttia kun vuonna 2011 osuus oli vielä 18 prosenttia.
Kiihtyykö positiivinen kehitys itsesäätelyn kautta vai tarvitaanko yhä kiintiöiden asettamista? Kiintiöitä kritisoivien mielestä tasa-arvo toteutuu aivan luonnostaan. Suomalaisen yhteiskunnan kehitys viimeisen sadan vuoden ajalta on osoittanut, että parannukset edellyttävät lakeja ja tietoista tasa-arvopolitiikkaa. Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on, että naiset ja miehet voivat tasaveroisina osallistua yhteiskunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon, mikä tarkoittaa, että heillä on yhtäläiset oikeudet samoihin tehtäviin. Tasa-arvo toteutuukin paremmin politiikassa kuin elinkeinoelämän huipulla.
Taloudellinen valta ja sen kertyminen miehille on todellisuutta, joka heijastuu työelämän epätasa-arvona. Pätevyyden arvioiminen on harvoin sukupuolineutraalia. Tutkitusti pätevyyttä arvioivat vallan huipulla olevat henkilöt, joista enemmistö on miehiä. Jos kaikki arvioitsijat edustavat omaa sukupuolta, arvioidaan omaa sukupuolta helposti toista pätevämmäksi. Jos nimityksiä miettivässä toimielimessä ei ole naisia, ei naisnimiä tahdo myöskään nousta esille ehdokkaita mietittäessä. Vasta vuonna 1995 annetun säädöksen jälkeen naisten määrä kunnallisina päätöksentekijöinä on vähitellen noussut. Tätä kriitikot eivät nykyisellään tunnusta. Heidän mielestään kiintiöt estävät pätevien henkilöiden valitsemisen.
Valitettavan usein myös naiset itse tiedostamattomasti arvioivat miehellä olevan esim. paremman talouden osaamisen kuin saman koulutuksen ja kokemuksen omaavalla naisella eivätkä he hakeudu osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Tarvitsemme siis yhä kiintiölainsäädäntöä määrittelemään oikeudenmukaisen kohtelun tason. Pörssiyhtiöillä on keskeinen valta ja merkitys tasa-arvon toteutumisessa antamallaan esimerkillä. Kunnallisissa elimissä valta ei ole keskittynyt vain pienelle naiseliitille, miksi sen pitäisi keskittyä yritysmaailmassa Suomessa, jossa naiset ovat pitkään olleet yhtä ja korkeammin koulutettuja kuin miehet. Kiintiöt mahdollistavat pätevien naisten valinnan johtokuntiin.
Tarvitsemme ennen kaikkea muutosta taantumuksellisten asenteiden ja paljolti tiedostamattomien käytänteiden murtamiseksi. Kyse on myös siitä minkälaisen maailman haluamme; markkinatalouden malli ei välttämättä johda vastuulliseen päätöksentekoon, vaikka kriitikot siihen vetoaisivatkin. Luottakaamme naisiin tulevaisuuteen suuntautuneina päätöksentekijöinä ja johtajina.

KANNANOTTO 4.5.2013