Yhdistyksen säännöt

Säännöt on hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa Helsingissä 28.4.2012.

1. NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Vihreät Naiset ry, ruotsiksi Gröna Kvinnor rf, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue ja Vihreän liiton puoluekokouksesta nimitystä puoluekokous.

2. YHDISTYKSEN KIELI

Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröinti- ja pöytäkirjakielenä käytetään suomea.

3. TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Yhdistyksen tarkoituksena on luoda yhteyksiä vihreästi ajattelevien naisten välille sekä edistää ja rohkaista naisen yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yhdistys pyrkii vahvistamaan naisten kykyjä ja taitoja toimia elinympäristön ja luonnonvarojen suojelun sekä kestävän kehityksen ja tasa-arvon hyväksi. Yhdistys tukee ja edistää naistyötä sekä naisryhmien välistä yhteistyötä. Yhdistys edistää tasa-arvoa ja vaihtoehtoista politiikkaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. järjestää esitelmätilaisuuksia, konferensseja ja seminaareja;
2. kerää ja välittää tietoa;
3. harjoittaa ja tukee tutkimus- ja julkaisutoimintaa;
4. tekee aloitteita ja kannanottoja;
5. ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen toimintaan;
6. tukee alueellisten naisryhmien toimintaa;
7. toteuttaa muita samantapaisia toimia tarkoituksensa ja tavoitteidensa edistämiseksi.

Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan varainkeräyksiä, arpajaisia ja maksullisia tilaisuuksia. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistyksen toiminnasta mahdollisesti kertyvät varat on käytettävä yksinomaan yhdistyksen tarkoituksen ja päämäärien edistämiseen.

4. JÄSENET

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja henkilöjäsenet. Näiden lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Yhdistysjäsenet

Yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, joka tukee yhdistyksen tarkoitusperiä ja jonka jäsenet ovat Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa.

Yhdistysjäsen maksaa vuosittain jäsenmääränsä perusteella määräytyvän jäsenmaksun, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous.

Henkilöjäsenet

Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä 15 vuotta täyttänyt nainen, joka tukee yhdistyksen tarkoitusperiä ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.

Henkilöjäsen ei voi olla jäsenenä johonkin toiseen puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä.

Henkilö ei voi samanaikaisesti olla sekä yhdistyksen suora henkilöjäsen että jonkin yhdistysjäsenen henkilöjäsen.

Henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta henkilöjäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.

Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.

Puoluekokous päättää vuosittain:

* perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
* perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta yhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

Kannattajajäsenet

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä suomalainen tai ulkomaalainen luonnollinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus mutta ei äänivaltaa.

Kannattajajäsen maksaa vuosittain kannattajajäsenmaksun, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous.

Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.

Yhdistyksen kokous voi erottaa yhdistysjäsenen, jos tämä

* on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
* on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
* ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Hallitus voi erottaa henkilöjäsenen tai kannattajajäsenen, jos tämä

* on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
* on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä;
* ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
* asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa.

Hallitus voi katsoa henkilöjäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos henkilöjäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.

5. HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja ja 5 – 10 varsinaista jäsentä, jotka ovat naisia. Kullekin hallituksen jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Myös varajäsenten tulee olla naisia. Puheenjohtajalla ja hallituksen jäsenillä on oltava kotipaikka Suomessa.

Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi (2) kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä puolet ovat erovuoroisia vuosittain. Jos hallituksen jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen seuraavassa yhdistyksen kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, valitaan kahdeksi (2) kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan, joita kutsutaan yhdistyksen ensimmäiseksi ja toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Jäsen voi olla hallituksessa enintään kaksi (2) täyttä toimikautta yhtäjaksoisesti varsinaisena jäsenenä. Riippumatta siitä, kuinka monta kautta sama henkilö on toiminut hallituksen jäsenenä, hänet voidaan valita yhdistyksen puheenjohtajaksi enintään kahdeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään 3 hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä tai varajäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.

Hallitus valitsee pääsihteerin ja muut mahdolliset työntekijät, määrittelee heidän tehtävänsä ja sopii toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa heidän työehdoistaan

6. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä pääsihteerin kanssa. Hallitus voi lisäksi myöntää nimenkirjoitusoikeuden pääsihteerille, muulle työntekijälle, taloudenhoitajalle tai hallituksen jäsenelle, kullekin yksin.

7. TILIT

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Yhdistyksellä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja, jotka yhdistyksen syyskokous valitsee vuosittain.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on jätettävä tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee luovuttaa tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

8. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat hallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun loppua pidettävä kevätkokous ja ennen marraskuun loppua pidettävä syyskokous

Ylimääräiset kokoukset

Ylimääräinen kokous pidetään, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos vähintään kaksi yhdistysjäsentä tai kymmenesosa (1/10) yhdistyksen kaikista äänivaltaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten hallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuuden viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä kullekin jäsenelle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.

Jäsenten aloiteoikeus

Yhdistysjäsenillä, henkilöjäsenillä ja yhdistysjäsenten henkilöjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita käsiteltäviksi yhdistyksen kokouksessa. Aloitteet on toimitettava viimeistään kuusi viikkoa ennen kokousta kirjallisena yhdistyksen hallitukselle.

9. ÄÄNIVALTA YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA

Äänivaltaa yhdistyksen kokouksessa käyttävät yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta.

Yhdistysjäsenten äänivalta

Yhdistysjäsenillä on oikeus lähettää yhdistyksen yleiskokoukseen yhteensä 50 äänivaltaista edustajaa. Kukin äänivaltainen edustaja käyttää kymmentä ääntä. Yksi henkilö voi toimia vain yhden jäsenyhdistyksen äänivaltaisena edustajana. Sama henkilö ei voi olla toimia sekä yhdistysjäsenen äänivaltaisena edustajana että henkilöjäsenenä.

Äänivaltaiset edustajat jakautuvat yhdistysjäsenten kesken niiden jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrän perusteella. Jäsenmaksu maksaneiksi jäseniksi lasketaan edellisenä kalenterivuonna jäsenmaksun maksaneet henkilöt. (Yhdistys vahvistaa jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrät puolueen jäsenmaksurekisteriin kirjattujen puolueen jäsenmaksuosuuksien mukaan.)

Yhdistysjäsenten edustajat jakautuvat paikallisyhdistysten kesken seuraavasti:

1. Lasketaan, kuinka paljon jäsenmaksun maksaneita henkilöjäseniä on yhdistyksen paikallisyhdistyksissä yhteensä. Tätä lukua kutsutaan yhdistysjäsenten jäsenmääräksi.

2. Jos sama henkilöjäsen kuuluu kahteen paikallisyhdistykseen, hänet lasketaan kummankin hyväksi puolikkaana jäsenenä. Kolmeen kuuluva henkilöjäsen lasketaan kunkin hyväksi 1/3-jäsenenä, neljään kuuluva 1/4-jäsenenä jne.

3. Kukin yhdistysjäsen, joka on hyväksytty yhdistyksen jäseneksi edellisen vuoden loppuun mennessä, saa yhden oman edustajan.

4. Jäljelle jäävää edustajamäärää (50 vähennettynä yhdistysjäsenten lukumäärällä) kutsutaan jäsenmäärän mukaan jaettaviksi edustajapaikoiksi. Nämä jaetaan seuraavasti:

i. Lasketaan kunkin yhdistysjäsenen jäsenmäärän suhde yhdistysjäsenten jäsenmäärään.

ii. Lasketaan kunkin yhdistysjäsenen osalta, mikä on tämän suhdeluvun mukainen osuus jäsenmäärän mukaan jaettavista edustajapaikoista.

iii. Kukin yhdistysjäsen saa tämän laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaavan määrän edustajia. Jos kaikki edustajapaikat eivät tule näin jaetuiksi, loput paikat jaetaan laskutoimituksen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Jos desimaaliosat ovat yhtä suuret, yhdistyksen hallitus ratkaisee arpomalla, kenelle paikka kuuluu.

5. Äänivaltaiset edustajat valitsee kunkin edustajia saaneen yhdistysjäsenen päätösvaltainen yhdistyksen kokous, ellei kokous päätä delegoida valintaa yhdistyksen hallitukselle.

Henkilöjäsenten äänivalta

Jokaisella henkilöjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa kullakin yksi ääni.

10. PÄÄTÖKSENTEKO YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA

Yhdistyksen kokoukset avaa yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, jonka jälkeen puhetta johtaa kokouksen valitsema puheenjohtaja.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos täytettävänä on vain yksi paikka.

Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti:

1. Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja;
2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.;
3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.

11. SYYSKOKOUS

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. joka toinen vuosi valitaan yhdistykselle puheenjohtaja kaksivuotiskaudeksi;
2. valitaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi seuraajat erovuoroisille hallituksen jäsenille ja heidän henkilökohtaisille varajäsenilleen;
3. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa;
4. hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle;
5. päätetään yhdistysjäsenten jäsenmaksusta ja kannattajajäsenmaksusta seuraavalle kalenterivuodelle;
6. hyväksytään talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle;
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut hallituksen esitykset sekä hallitukselle määräajassa jätetyt aloitteet.

12. KEVÄTKOKOUS

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. esitetään hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus;
2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
3. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut hallituksen esitykset sekä hallitukselle määräajassa jätetyt aloitteet.

13. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen varsinainen kokous. Päätös on tehtävä 2/3 äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa vähintään 3/4 ääntenenemmistöllä annetuista äänistä. Kokousten välillä on oltava vähintään 30 päivää.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat ja omaisuus on luovutettava yhdistyksen jälkimmäisen purkautumisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti Suomessa toimivalle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai säätiölle, joka toimii sellaisten päämäärien hyväksi, joita yhdistys on edistänyt.

14. SAAVUTETUT JÄSENOIKEUDET

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.