heli_jarvinen_150pxArvioiden mukaan valtio on ehtinyt satsata parikymppiseen nuoreen noin miljoona euroa päivä- ja terveydenhoitona, koulutuksena, kuljetuksina ja muina toimina. Kun sen jälkeen nainen valmistuu opinnoistaan, mitä hänellä onkaan edessä: työllistämishaluttomia työnantajia ja lisääntyviä pätkätöitä.

Pätkätyöt ovat yleistyneet etenkin koulutetuilla, perheenperustamisiässä olevilla naisilla. Syy on yksinkertainen: työnantajan silmissä nuori, koulutettu, perheenperustamisiässä oleva nainen on sama asia kuin suuri vauvalasku.

On selvää, että vanhemmille kuuluu kustannuksista suurin osa, mutta entä sen jälkeen? Kuuluvatko kulut valtiolle vai yrityksille? Vaikka valtio osallistuu moneen, on lasku vauvoista ja lasten sairauksista aiheutuvista vanhempien poissaoloista ulkoistettu pääosin naisten työllistäjille, vaikka yksikään vauva ei taida olla aiheutunut yrityksen toiminnasta?

Vaikka Kela korvaakin osan kuluista, yksi vauva maksaa äidin työnantajalle keskimäärin 12 000 euroa. Kolme suurinta kuluerää ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lakisääteiset lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut.

Ruotsissa asia on hoidettu kuntoon jo vuosia sitten. Siellä on ymmärretty, että vauvat ovat meidän työtätekevien eläkkeiden maksaja. Siksi Ruotsissa vauvasta aiheutuneet kulut ja vanhempien poissaolot korvataan verovaroista niille yrityksille, joiden työntekijät vauvoja saavat. Ja sekä palkansaaja- että työnantajajärjestöt ovat tyytyväisiä.

Suomessa lasten hankkimista siirretään myöhemmäksi, jotta työuran aloittaminen tulisi mahdolliseksi. Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on noussut jatkuvasti – vuosikymmenen aikana lähes yhdellä vuodella – ja on nyt jo lähes 29 vuotta.

Vanhemmuuden kustannusten nykykäytäntö on isoin tulppa nuorten naisten työllistymiselle, perheen perustamiselle nuorena ja valtava rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille henkilökunnan palkkaamisessa.

Siksi Suomen on nyt aika päättää, kannattaako tyttöjä ylipäänsä kouluttaa isoilla rahoilla työttömäksi tai kotiin vai kannattaisiko asia ottaa ratkaistavaksi eduskunnassa.

Vaikka asia ei tupo-pöydän neuvottelijoita sytytä, kannattaisi kansantalouden näkökulmasta ongelma korjata pikaisesti. Suomessa on noin reilut 300 000 yritystä. Näistä naisten yrityksiä on noin 1/3 ja yksinyrittäjiä on noin 170 000. Suuri osa yksinyrittäjistä on naisia, joille työllistäminen on tehty juuri vauvariskin takia hankalaksi. Ongelmaa lisää se, että Suomessa on Euroopan eriytyneimmät työmarkkinat, eli naisten aloilla ei juuri miehiä näy ja toisin päin. Työttömyyden kasvaessa meillä ei ole järkeä estää naisten yritysten kasvua ja työllistämistä. Kun hallitus huutaa rakenteellisten muutosten perään, on suorastaan käsittämätöntä, ettei tähän kivikautiseen loukkuun puututa. Vielä törkeämmäksi puuttumattomuus käy, kun muistaa, että vaatimustamme tukee yli puolet eduskunnasta!! Kaikkiaan 110 kansanedustajaa ministeri Ville Niinistöstä alkaen on antanut tukensa aloitteellemme. Siksi myös toimia on lupa odottaa!

Emme muutenkaan ole asiassa liikkeellä yksin. Vaatimustamme tukevat myös mm. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Lapsiperheiden Etujärjestö, Suomen Yrittäjät, Akavan Erityisalat, Suomen Yrittäjäsairaanhoitajat ja Eurooppa-naiset. Nyt meidän on aika saada vanhemmuuden kulut maksettaviksi samalla tavoin kuin rahoitamme päivähoidon, koulutuksen, tiet ja kirjastot, sillä vauvat ovat yhteinen tulevaisuuden turvamme.

On aika siirtää Suomi 2000-luvulle ja pitää yhdessä huoli, että tytöillämme on poikien kanssa tasavertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla.
Heli Järvinen

Yrittäjänaisten keskusliitto, toimitusjohtaja

 

*********

Blogitekstit ovat kirjoittajan omia keskestelunavauksia eivätkä välttämättä edusta Vihreät Naiset ry:n virallista kantaa