173_fried_0109 (2)Tähän aikaan vuodesta lähitulevaisuuden suunnittelu kiteytyy erilaisiin toimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Monen pätkätyöläisen työsuhde on (taas) katkolla vuoden vaihteessa ja vuoden lähestyessä loppuaan alkaa jo tutuksi tullut epävarmuus kalvaa takaraivossa. Onko tammikuussa töitä, miettii moni? Kaikista näistä arjen epävarmuuksista huolimatta moni asiassa elämässä on melko lailla varmaa ja väistämätöntä. Lapset kasvavat ja, no, me aikuiset vanhenemme.

Vanhuutta käsitellään vielä turhan harvoin odottamisen arvoisena kiinnostava elämänvaiheena. Eläkkeelle jäämiseen liittyy vahvojakin vapauden ja jopa vallattomuuden mielikuvia, mutta millaisia odotuksia itse vanhuus meissä herättää? Minulle ”vanha nainen” on myönteinen kategoria. Olen aina tuntenut viisaita vanhoja naisia, joiden esimerkki on kannustanut arvostamaan elämää naisena satunnaisista kolhuista ja takaiskuista huolimatta. Vanhuus ei tämän vuoksi pelota, vaan siihen suhtautuu myönteisellä odotuksella. Julkisen keskustelun vanhuskuva puolestaan herättelee mielikuvia vähän toisenlaisesta vanhuudesta, viime aikoina erityisesti vanhuspalvelulain näkökulmasta.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, eli lyhyemmin vanhuspalvelulaki, astui voimaan heinäkuun alussa. Ikääntymisen kysymykset koskevat useammin naisia kuin miehiä. Vanhoja naisia yksinkertaisesti on enemmän kuin vanhoja miehiä ja ero on sitä isompi mitä vanhempi ikäluokka on kyseessä. Vuoden 2012 väestötietojen perusteella sukupuolten välinen kokoero vaihtuu 50 vuoden paikkeilla eli alle 50-vuotiaissa on enemmän miehiä ja 55 vuotta täyttäneissä on enemmän naisia. 80 vuotta täyttäneissä ero on jo ilmiselvä. Vuoden 2012 lopussa oli elossa yhteensä yli 180 000 kahdeksankymmentä vuotta täyttänyttä naista ja vähän vajaa 90 000 samanikäistä miestä. Yli 90-vuotiaita naisia oli vähän yli 30 000 ja miehiä noin 8 500.

Vanhuspalvelulain tavoitteena on turvata ikääntyvän riittävät palvelut. Näiden palveluiden käyttäjissä naiset ovat suuri enemmistö. Tämä johtuu paitsi siitä, että naisia on enemmän, myös siitä, että miehillä on edelleen naisia useammin puoliso, jonka apuun voi tarvittaessa turvautua. Vanha nainen puolestaan asuu miestä useammin yksin ja tarpeen tullen turvautuu nimenomaan julkisiin palveluihin.

Vanhuspalvelulain tueksi heinäkuussa päivitettiin ikäihmisten palveluiden laatusuositus. Laatusuosituksella pyritään edistämään vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Ikääntymisen kenttää ja elämänkulun politiikkaa kuvataan laatusuosituksessa laajasti. Siinä nostetaan vahvasti esiin se tärkeä asia, että suurin osa ikääntyneistä elää enemmän tai vähemmän itsenäisesti omissa kodeissaan. Vain joka neljäs 75 vuotta täyttänyt käyttää säännöllisesti julkisia palveluita ja erilaisissa hoivayksiköissä asuu vain noin 50 000 ikäihmistä yhteensä jo noin miljoonasta 65 vuotta täyttäneestä suomalaisesta.

Moni nuori voi ajatella, ettei vanhuspalvelulaki koske juuri minua. Ei ehkä juuri nyt. Seuraavaksi voi ajatella itselleen tärkeitä vanhoja ihmisiä. Mummoa, pappaa ja isotätiä. Tai omia vanhempia. Omasta iästä riippuen. Ja pitemmälle tulevaisuuteen ajatellen vanhuspalvelulaki koskee meitä kaikkia. Kun päätetään vanhenemiseen liittyvistä asioista, päätetään aina myös omasta tulevaisuudesta. Millaisen tulevaisuuden sinä kuvittelet itsellesi?

Suvi Fried
Vihreät Naiset ry, hallituksen varajäsen

 

*********

Blogitekstit ovat kirjoittajan omia keskestelunavauksia eivätkä välttämättä edusta Vihreät Naiset ry:n virallista kantaa