hanna kemppainenTänään 25.11. maailmalla vietetään YK:n kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Päivä aloittaa samalla myös globaalin 16. päivää aktivismia – kampanjan, joka on jo vuosikymmeniä toiminut maailmanlaajuisena tietoisuutta lisäävänä tapahtumana yhden suurimman ihmisoikeusloukkauksen lopettamiseksi maailmassa.  Joka kolmas nainen maailmassa kokee väkivaltaa. Yli 600 miljoonaa naista asuu maissa, joissa perheväkivalta ei ole rikos. Joka päivä 39 000 alaikäistä tyttöä joutuu naimisiin. Katastrofien ja konfliktien aikana tuhannet tytöt ovat vaarassa joutua seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Naisiin kohdistuva väkivalta on merkki epätasa-arvosta ja naisten alistamisesta tapahtui se kehitysmaissa tai täällä kotimaassa.

Yhdistyneet kansakunnat ovat julistaneet kaikkia valtioita koskevan UNiTE –kampanjan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.  YK:n pääsihteerin aloitteesta jokainen päivä 25.11. alkaen aina ihmisoikeuksien päivään 10.12. asti on julistettu oranssiksi päiväksi. Suomessa järjestöjen yhteinen Valoa, ei väkivaltaa –kampanja on vuosia jakanut kynttilöitä eri paikkakunnilla 25.11. ja ottanut kantaa Suomessa tapahtuvaan väkivaltaan, joka koskee erityisesti naisia. Tänä vuonna teemana on turvakotipaikkojen lisääminen. Suomesta puuttuu suurin osa niistä välttämättömistä palveluista, jotka pelastaisivat ihmishenkiä ja antaisivat suojaa väkivallan uhan edessä.  Valtio on sitoutunut poistamaan naisiin kohdistuvan väkivallan viivytyksettä kaikin tarvittavin toimenpitein ja rankaisemaan myös yksityisessä elämässä tapahtuvan väkivallan. Tällä hetkellä tämä ei toteudu Suomessa eikä ole toteutunut pitkään aikaan. Hyvänä esimerkkinä tehottomuudesta on kansallinen toimintasuunnitelma, jolla ei ole rahoitusta.

Naisiin kohdistuva väkivalta nousi tasa-arvokysymykseksi Suomessa vasta 1990-luvulla ja silloinkin kansainvälisten velvoitteiden kautta. Suomi on saanut jo vuodesta 1989 YK:lta huomautuksia seksuaalisen väkivallan levinneisyydestä. Ensi vuonna 2014 helmikuussa Suomi on jälleen YK:n naisten syrjintää käsittelevän CEDAW-komitean edessä antamassa selvitystä naisten asemasta Suomessa. Valitettavasti, naisiin kohdistuvan väkivallan osalta valtiolla on pääosin vain puolusteltavaa. Suomi on ratifioimassa Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaista Istanbulin sopimusta, mikä velvoittaa valtiot selkeisiin toimenpiteisiin. Tästä huolimatta turvakotipaikkojen lisäämiseen ei ole löytynyt rahaa, vaikka niiden lisäämiseen on sitouduttu myös hallitusohjelmassa. Jatkaako Suomi itsensä huijaamista tasa-arvon mallimaan maineen harhalla vai olisiko aika katsoa peiliin ja toteuttaa kansainväliset velvoitteet?

Hanna Kemppainen
Vihreiden Naisten hallituksen jäsen
UNiTE-kampanjan harjoittelija vuonna 2012

Tutustu YK:n kampanjoihin ja tutkimuksiin:
http://www.un.org/en/women/endviolence/
http://www.unwomen.fi/uutiset/ykn-suurtutkimus-valottaa-syita-naisiin-kohdistuvalle-vakivallalle/

25.11. Suomessa:
http://www.vakivaltaobservatorio.fi/
http://www.unwomen.fi/osallistu/kampanja/

Suomen raportit CEDAW-komitealle:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=67770