Juva Kati_14-12-01_065_iso

Maatalousvaltaisessa yhteisössä naisessa arvostettiin hedelmällisyyttä ja työteliäisyyttä, ja tätä kautta nuoruutta. Sittemmin myös ulkonäkö on tullut merkittäväksi naisen arvostuksen kriteeriksi, ja tässäkin ovat erityisesti nuoret naiset olleet ihanne. Vanhoista naisista on käytetty monenlaisia halveksivia nimityksiä, eikä miesvaltainen yhteiskunta ole heitä sen kummemmin arvostanut.

Tosiasiassa vanhat naiset ovat yhteiskunnassa valtava voimavara, jonka merkitystä ollaan vasta viime aikoina ymmärtämässä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi isoäitien asuminen samalla paikkakunnalla on 1700- ja 1800–luvuilla parantanut lastenlasten eloonjäämistä. Onkin ajateltu, että naisten vaihdevuodet on suvun jatkumisen kannalta tärkeä evoluution tuoma etu. Vanheneva keho ei joudu loputtomiin synnytyksiin, vaan voi keskittyä seuraavan sukupolven tukemiseen ja sitä kautta lisätä omien geeniensä leviämistä.

Myös nyky-yhteiskunnassa vanhat naiset ovat välttämätön osa toimivaa yhteisöä. Lastenhoitoapu on edelleen tervetullutta ja tarpeellista, ja tukee nuorten naisten työssä käymistä. Väestön ikääntyessä myös hoivan tarve lisääntyy, ja tätäkin ovat useimmiten tarjoamassa vanhat naiset. Kaikista omaishoitajista 69 % on naisia (hoidettavista 42 %), 53 % on yli 65-vuotiaita ja 79 % yli 50-vuotiaita. Ilman tätä vanhojen naisten panosta olisi suomalainen hoivajärjestelmä kaatunut jo aikoja sitten.

Mutta ovat vanhat naiset muutakin kuin lastenhoitajia ja hoivaajia. He ovat aktiivisia osallistujia, kuluttajia ja matkustajia. Monella iäkkäällä naisella on lopultakin mahdollisuus toteuttaa itseään, harrastaa kulttuuria ja elää omannäköistä elämää. Tämän ovat myös mainostajat huomanneet – yhä enemmän erilaisia tuotteita, matkoja ja elämyksiä tarjotaan ja räätälöidään keski-ikäisille ja vanhoille.

Erityisesti kulttuurin, kuten teatterissa ja konserteissa käyntien sekä kaunokirjallisuuden lukemisen kohdalla kypsään ikään päätyneet naiset ovat suurkuluttajia ja siten ylläpitävät kulttuuria myös taloudellisesti. Mutta eivät ainoastaan kuluttajina, vaan myös taiteen tekeminen tuo sisältöä monen vanhan naisen elämään. Meillä on Suomessa sekä näyttelijöissä että kirjailijoissa loistavia esimerkkejä naisista, joiden ura senkun paranee iän karttuessa. Ja vaatimattomammin tämä kulttuuriharrastus näkyy kansanopistojen ja työväenopistojen erilaisilla kuvataide- ja kirjoittajakursseilla, joita kansoittavat – yllätys, yllätys – vanhat naiset.

Myös tiedollisesti ja oppimisen kannalta eläkkeelle jäämisen jälkeiset vuodet voivat olla aktiivista aikaa. Ikäihmisten yliopistoissa opiskellaan kieliä ja arkeologiaa, ja erityisen suosittuja ovat erilaiset tietotekniikkakurssit. Isoäidit opettelevat paitsi sähköistä asiointia, myös skypettämään toisella puolella maailmaa olevien lastenlasten kanssa. Ikä ei ole mikään este uuden oppimiselle, jos aivot pysyvät terveinä. Ja aivojen käyttö puolestaan vähentää muistisairauksien riskiä.

Ei siis huolta siskot. Vanhetaan arvokkaasti ja aktiivisina. Vaikka jossain kohdin kehoa olisi tunne, että parasta ennen päivämäärä on ohitettu, voimme omalla vireällä toiminnalla huolehtia siitä, että viimeiseen käyttöpäivään on vielä hyvin pitkä matka.

Kati Juva

Neurologian erikoislääkäri, Helsinki