Hyvää kansainvälistä demokratian päivää! YK:n yleiskokous on julistanut syyskuun 15. päivän kansainväliseksi demokratiapäiväksi vuonna 2007 muistuttamaan maailman päättäjiä ja jokaista yksittäistä ihmistä demokratian tärkeydestä.

Teresia Demokratiapäivä 15.9.2016

Eduskunta ja Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry järjestivät kansainvälisendemokratiapäivän kunniaksi seminaarin, jonka teemana oli ”Miksi demokratiaa on tuettava erityisesti nyt?” Olin yleisön joukossa kuuntelemassa, kuulunhan itsekin Vihreiden Naisten edustajana Demon Gender-työryhmään.

Seminaarissa pohdittiin kolmen parlamentaarikon voimalla kansanedustajien roolia demokratian edistämisessä. Demokratiakysymyksiä käsitellään useissa parlamenttienvälisissä järjestöissä, kuten esimerkiksi Parlamenttienvälisessä liitossa (IPU) sekä Euroopan neuvoston ja Etyjin parlamentaarisissa yleiskokouksissa.  Seminaarin keskustelijoista Maria Guzenina (sd.) on Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, Simon Elo (ps.) on tuore Parlamenttien välisen liiton Suomen johtokunnan varapuheenjohtaja ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) Demon hallituksen varajäsen, jolla oli ruohonjuuritason kansainvälistä kokemusta naispoliitikkojen kouluttamisesta Sambiassa. Videotervehdyksen seminaarilaisille lähetti Demon hallituksen puheenjohtaja Eva Biaudet (r.).

Ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Rauno Merisaaren näkökulma oli globaali. Hän tarkasteli puheessaan demokratia-aaltoja 1900-luvun alussa, toisen maailmansodan jälkeistä aikaa, 70-luvun diktatuurien päättymistä Portugalissa ja Espanjassa sekä Neuvostoliiton romahtamista. Demokratian heikkenemistä osoittivat 30-luvun ääri-ideologiset aallot ja 60-luvun sotilasvallankaappaukset. Merisaari kysyikin, elämmekö me nyt demokratian vasta-aallon aikaa. Hän totesi myös köyhien maiden jäävän helposti demokraattisen kehittymisen ulkopuolelle, mutta että talouskasvu ei yksistään takaa demokratian kehittymistä. Demokratia aikaansaa ihmisarvoisempaa elämää autoritaarisesti hallittuun maahan verrattuna. Merisaaren mukaan demokratian kehitystoimet, vastuullisuus ja osallistuvuus, koskevat myös Suomea.

Seminaarissa tuotiin esille, että Suomi oli vuonna 1906 edelläkävijä antaessaan kaikille yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden – ja on sitä yhä 110 vuotta myöhemmin, jos mittarina käytetään naisten osuutta kansanedustajista ja naisten valitsemista tasavallan merkittävimpiin edustuksellisiin tehtäviin, mutta edelleen riittää tekemistä tasa-arvon saralla.

Maailmalla naisten määrä parlamenteissa on kaksinkertaistunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, mutta edelleen vain 22 % maailman kansanedustajista on naisia. Järkyttävä YK-liiton sivuilta poimittu fakta on, että nykytahdilla kestää vuoteen 2065 asti, ennen kuin tasa-arvo päätöksenteossa saavutetaan.

Teresia Volotinen, Vihreiden Naisten hallituksen jäsen ja Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja