Vamman kanssa elävät tytöt ja naiset ovat värikäs joukko eri ikäisiä, taustaisia ja osaamista omaavia ihmisiä, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa (lähde). Vammaisilla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin.

Vammaisten naisten riski kohdata väkivaltaa Suomessa on 2-4 kertaa suurempi kuin vammattomilla naisilla (lähde). Vammaisten naisten suurentunut riski joutua väkivallan uhriksi liittyy vammaisen naisen näkymättömyyteen tai negatiiviseen asemaan yhteiskunnassa, riippuvuuteen toisista ihmisistä sekä joissakin tapauksissa puolustuskyvyttömyyteen. Uhriksi joutumisen riskiä lisää niukka toimeentulo, rajalliset vaikutusmahdollisuudet ja vaikeus vaikuttaa omaan elämän olosuhteisiin.

Vammaisten naisten ja tyttöjen kohdalla fyysinen väkivalta ei ilmene pelkästään lyömisenä, läpsimisenä tai hakkaamisena. Hoidon ja huolenpidon tai henkilökohtaisen avun epääminen tai laiminlyönti on myös fyysistä väkivaltaa. Taloudellinen väkivalta on myös yleistä. Vammaisten naisten ja tyttöjen seksuaalisuuteen, lisääntymisoikeuteen ja äitiyteen liittyy edelleen ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Avustetun seksin harrastamisen ympärillä liikkuu edelleen väärää tietoa. Vammaiset ovat moninainen ryhmä ihmisiä, jotka edustavat paitsi erilaisia tapoja harrastaa seksiä, myös erilaisia seksuaalisia suuntautumisia. Helposti oletetaan, että kaikki vammaiset ihmiset ovat heteroseksuaaleja.

Tieto oikeuksista ei ole aina saavutettavaa. Jopa puoli miljoona ihmistä Suomessa hyötyy selkokielellä tehdystä viestinnästä, jonka lisäksi tuhannet muut käyttävät päivittäin pistekirjoitusta, viittomakieltä ja suurennettua tekstiä. Palvelujen digitalisaation myötä on taattava, että tiedon saavutettavuus pysyy.

Turvakotien etäisyydet tekevät helposti palveluista saavuttamattomia invataksia tarvitsevalle henkilölle, sillä vammaispalvelun taksimatkoilla ei ole lupa mennä liian kauas, eikä turvakoti välttämättä ole Kela-matkakorvausten piirissä. Lisäksi väkivaltaa kohdanneen vammaisen naisen on saatava kyyti turvakotiin nopeasti. Vammaispalvelulain mukaisten kyytien tilauskeskusten sääntöjen mukaan kyyti pitää tilata hyvissä ajoin ennen auton saapumista, eikä kaikilla paikkakunnilla invataksia ole edes mahdollista saada samalle päivälle.

Turvakodit eivät useinkaan ole tilojen osalta esteettömiä, eikä niissä ole tarjolla vammaisen naisen mahdollisesti tarvitsemaa henkilökohtaista apua. Työntekijöiden taidot eivät aina riitä työskentelyyn vammaisen naisen kanssa. Auttajatahoille tulisi saada koulutusta väkivaltaa kokeneiden vammaisten naisten vammaan liittyvistä tarpeista ja erityisestä haavoittuvaisuudesta.

Lue lisää:

UNFPA (2018)

Asiakkaan seksuaalisuus ja avusteinen seksi henkilökohtaisessa avussa (2018)  

Seksuaalisuudesta selkokielellä