Sukupuolittunut väkivalta vaikuttaa kaikkiin sukupuoliin kuuluviin ihmisiin. Tasa-arvopolitiikan hetero-oletuksesta huolimatta väkivaltaa tapahtuu myös sateenkaariperheissä ja -parisuhteissa.

Sukupuolen moninaisuus käsittää kaikki tavat kokea ja elää todeksi omaa sukupuoltaan. Jokaisella yksilöllä on lisäksi oma ainutlaatuinen seksuaalinen suuntautumisensa, joka tarkoittaa sitä, keneen henkilö tuntee eroottista, romanttista ja/tai emotionaalista kiinnostusta (lähde).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että nais- ja miesparien suhteissa tapahtuva väkivalta on yhtä yleistä kuin eri sukupuolta olevien parien kohdalla. Samaa sukupuolta olevien kumppanien väliseen väkivaltaan liittyy omia erityispiirteitään: avun hakemisen ja poliisille ilmoittamisen kynnys voi olla tavallista korkeampi. (THL)

Aiemmat kokemukset syrjityksi tulemisesta vaikuttavat avun hakemiseen myöhemmin. Tukijärjestelmässä väkivaltaa voidaan vähätellä, sitä ei tunnisteta tai osata kutsua väkivallaksi. Palveluja ei ole suunniteltu samaa sukupuolta olevien parien näkökulmasta.

Sateenkaari-ihmisillä voi olla myös tarve suojella yhteisönsä mainetta ja pitää yllä parisuhteen imagoa – se estää lähisuhdeväkivallasta puhumista. Paljastetuksi tulemisen uhka voi toimia yhtenä väkivallan keinona silloin, kun väkivallan uhri ei ole syystä tai toisesta kertonut parisuhteestaan läheisilleen. Avun hakemiseen puolestaan kannustaa lähipiiri, josta on mahdollista saada tukea.

Istanbul-sopimuksessa velvoitetaan viranomaisia uhrien suojelemiseksi syrjimättä ketään muun muassa sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Lue lisää:

Sateenkaariperheiden auttaminen ja lähisuhdeväkivalta (2015)

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt Ensi- ja turvakotien liiton asiakkaina (2015)

Transtukipiste

Sateenkaariseniorit