Arvokasta työtä tekevät yksityiset perhepäivähoitajatko tuovat huimia säästöjä kunnalle?

Jälleen helppo säästökohde; matalapalkkainen, täysin naisvaltainen ala. Todellisuudessa kunta olisi pulassa, jos nämä naiset eivät osaansa varhaiskasvatuspalveluista tuottaisi. Miten asia on hoidettu sinun kotikunnassasi? Kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa puuttua; vaihtelua kuntien välillä on paljon.

Jätin Nurmijärven valtuuston kokouksen yhteydessä 27.2.2019 valtuustoaloitteen liittyen yksityisten perhepäivähoitajien kuntalisään.

Yksityisten perhepäivähoitajien palkkakuvio ei ole ihan helpoimmasta päästä ymmärtää. Se koostuu meillä kolmesta osasta: vanhempien, KELAn ja Nurmijärven kunnan maksamista osuuksista. KELAn ja kunnan osuuksien suuruus riippuu lasten iästä ja siitä, kuinka paljon lapsia hoitajalla hoidossaan on. KELA ja vanhemmat maksavat osuuttaan 12 kuukautta vuodessa ja Nurmijärven kunta vain 11 kuukautta. Tällainen päätös on tehty ilmeisesti sosiaalilautakunnan aikana vuosia sitten. Aloitteen tarkoituksena on saada asialle perusteet, saada vertailua naapurikuntiin sekä saada myös arvio siitä, kuinka paljon lisän maksaminen koko vuodelta lisäisi kunnan kuluja. Hoitajien heinäkuu ilman kuntalisää on kovin ankea; ainakin osalla tulot jäävät suhteessa menoihin selvästi miinuksen puolelle.

Aloitteen teksti kokonaisuudessaan on tässä:

VALTUUSTOALOITE YKSITYISTEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN KUNTALISÄN MAKSAMISEKSI KAHDELTATOISTA KUUKAUDELTA VUODESSA

Nurmijärvellä on tällä hetkellä 15 yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityiset perhepäivähoitajat ovat todella tarpeellinen lisä kuntamme varhaiskasvatuksen palveluihin.

Yksityisten perhepäivähoitajien palkka muodostuu Kelan, vanhempien ja kunnan maksamista osuuksista, joiden suuruus riippuu hoidossa olevien lasten iästä ja lukumäärästä. Kela ja vanhemmat maksavat osuuttaan 12 kuukautta vuodessa, Nurmijärven kunta 11 kuukautta. Päätös kunnan maksuttomasta kuukaudesta on tehty vuosia sitten, eikä kyseistä päätöstä edes löytynyt nähtäväkseni, jotta perusteet sen tekemiselle olisivat olleet nähtävissä.

Pikainen soittokierros lähikuntiin osoitti, että yksityisten perhepäivähoitajien palkan muodostuminen ja maksu ovat epäselviä, jopa asiaa työkseen hoitaville. Ympäryskunnista yksityisille perhepäivähoitajille maksavat kahdeltatoista kuukaudelta ainakin Järvenpää, Tuusula ja Hyvinkää, joskin vastaukset olivat osittain epävarmoja. Nämä kunnat ovat muuttaneet myös maksukäytänteensä niin, että kunta maksaa Kelalle ja Kela sitten hoitajille.

Yksityiset perhepäivähoitajat tekevät arvokasta ja kunnan näkökulmasta todella edullista työtä. He voivat itse ”hinnoitella” työnsä, mutta käytännössä korkeampaa hoitomaksua ei voi pyytää, koska silloin perheet valitsisivat kunnallisen hoidon.

Sain tiedon kuntalisän määrästä kahdelta hoitajalta. Molempien kuntalisä oli noin 900€ kuukaudessa. Mikäli kaikkien kunnassa toimivien yksityisten perhepäivähoitajien kuntalisä olisi esimerkkinä olevien hoitajien mukaisesti noin 900€/kk, kustannusvaikutus kunnalle olisi noin 13 500 euroa vuodessa. Summa on kovin mitätön siihen verrattuna, mikäli kaikki nämä hoitajat ”leipääntyisivät” heinäkuun palkattomuuteen ja lopettaisivat työnsä. Tällöin kunnalliseen varhaiskasvatukseen, huomattavasti kalliimpaan hoitoon, siirtyisi arviolta 60 lasta. Nykyisessä muutenkin haasteellisessa varhaiskasvatuksen paikkatilanteessa tämä olisi kestämätöntä.

Edellä esitetyn perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Nurmijärven kunta selvittää lähikuntien yksityisten perhepäivähoitajien kuntalisän maksuperusteet sekä tekee arvion kustannuksista, joita kuntalisän maksaminen 12 kuukaudelta tekisi. Vastausta aloitteeseen toivotaan ennen marraskuun budjettivaltuustoa.

Leni Pispala, eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta