Työllisyys on kasvanut. Talous on parantunut. Kilpailukyky on vahvistunut. Vienti ja markkinat vetävät. Nämä on hienoja viestejä. Kovin moni on kuitenkin odottanut myös kuulevansa: Koulutustaso on kohentunut. Oppimistulokset ovat parantuneet. Koulutukseen on panostettu. Valitettavasti viime vuosina viesti on ollut päinvastainen. Koulutuksesta on säästetty, yhä useamman koulupolku on jäänyt kesken, ja yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen on lisääntynyt.

Näin ei saa enää olla. Suunnan on muututtava. Koulutussäästöt on käännettävä koulutussijoituksiksi. Koulutus on maamme tärkein voimavara, omaisuus – sen avulla olemme kehittyneet sivistysvaltioksi ja pysymme sellaisena. Ilman laadukasta, kaikki suomalaiset tavoittavaa koulutusta se ei onnistu. Meillä ei ole varaa säästää opetuksesta, on taloudellinen tilanne mikä tahansa – säästöt on kaivettava muualta.

Laadukas ja riittävä koulutus takaa sen, että kykenemme tarjoamaan hyvää hoitoa niin lapsille kuin ikäihmisilllekin, kotouttamaan maahan tulleet, että he pääsevät nopeasti mukaan yhteiskunnan toimintaan, estämään yhteiskunnan eriarvoistumista ja torjumaan ilmastonmuutosta. Hyvä koulutuspohja nojaa hyvään, puolueettomaan tutkimukseen. Sen riippumattomuus ja resurssit on turvattava.

Hyvä koulutuspolku luodaan varhain – siksi jo viisivuotiaat on otettava esiopetuksen piiriin, kuten muuallakin Euroopassa. Perusopetuksen ryhmäkokojen kasvua on rajoitettava lakiin tehtävillä kirjauksilla. Toisen asteen opinnoista on tehtävä maksuttomia, ettei kenenkään koulupolku katkea rahanpuutteeseen. Opettajien on saatava säännöllisesti ammattitaitoaan täydentävää koulutusta.

Suomi on ollut kuuluisa loistavista tuloksista luku- ja kirjoitustaitoja mittaavissa tutkimuksissa, kuten Pisassa. Viimeiset mittaukset kuitenkin osoittavat, että oppimistulokset ovat alkaneet eriytyä sosioekonomisen taustan, asuinpaikan maantieteellisen sijainnin ja sukupuolen perusteella.Tyttöjen ja poikien välinen ero ei ole missään muussa OECD-maassa yhtä suuri kuin meillä. Siitä on syytä olla huolissaan tässä tasa-arvon maassa. Kaikilla koulutuksenjärjestäjillä tulee olla mahdollisuus osallistua lukutaitotalkoisiin tarjoamalla kouluihin tarvittavat materiaalit ja välineet lukuinnon virittämiseksi ja kehittämiseksi. Koulukirjastotoiminta on elvytettävä ja koulun ja kirjaston yhteistyölle luotava selkeät rakenteet.

Siis koulutuksella kasvuun – niin yksilöt kuin yhteiskuntakin.

Sari Hyytiäinen
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
kansanedustajaehdokas

Kouvola