Suomi, jota historian saatossa on pidetty tasa-arvon mallimaana, on ammattien jakautumisessa mies- ja naisvaltaisiin aloihin Euroopan eriytyneimpiä maita. Näyttää siltä, että eriytymiskehitys on vain kasvussa.

Ammattialojen eriytyminen lähtee koulusta. Vuonna 2016 25–29-vuotiaista terveys- tai hyvinvointialan tutkinnon suorittaneista 86 % oli naisia. Saman ikäluokan miehet ovat suorittaneet 86 % tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen ja 85 % tekniikan alan tutkinnoista. Näiden alojen opinnot ovat eriytyneet sukupuolen mukaan vahvemmin kuin OECD-maissa keskimäärin. (Tasa-arvobarometri 2017, STM)

Oppilaitoksissa sukupuolten välillä nähdään erilaisia odotuksia. Kaikki tunnistanevat stereotypian kiltistä, hiljaisesta tytöstä ja rasavillistä häirikköpojasta. Mielikuvassa tytöt ovat tunnollisia luonnostaan, kun taas poikien ahkeruus on palkittavaa. Sukupuoli näyttäisi yhä vaikuttavan siihen, miten oppilaat kohdataan. Tutkimusten mukaan kymmenesosa opiskelijoista arvelee sukupuolensa vaikuttavan jopa opintojensa arviointiin. Opettajilla, opinto-ohjaajilla ja muulla oppilaitosten henkilökunnalla onkin valtava rooli ohjaustyössä.

Tasa-arvolaki määrittää, että sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä koulutuksessa. Opettajien ja muiden ohjaavien ammattilaisten on tiedostettava stereotyyppiset sukupuolikäsitykset asenteissa ja käyttäytymisessä. Nämä ohjaavat aikuiset liikkuvat hankalassa rajapinnassa opiskelijan henkilökohtaisen  kiinnostuneisuuden ja epävarmuuksien sekä lähipiirin odotusten ja oletusten kanssa.

Tyttöjen ja poikien ainevalinnat alkavat eriytyä jo koulussa. Opitut ja vahvistetut sukupuoliroolit ohjaavat valintoja. Ajatus siitä, että tytöt ovat hyviä äidinkielessä, pojat matikassa elää yhä. On muun muassa havaittu, että tekniikasta kiinnostuneita tyttöjä kehotetaan usein hakeutumaan alan opettajaksi. Koulutusalojen ja sitä kautta ammattien tulee olla kaikkien kannalta houkuttelevia. Sukupuoli ei saa vaikuttaa ammatinvalinnan ja opintojen ohjauksessa.

Herkin paikka on peruskoulun ja toisen asteen välissä, jolloin osa opiskelijoista valitsee lukion ja osa ammatillisen koulutuksen. Eriytyminen naisten ja miesten aloihin alkaa viimeistään tästä. Suuri osa opiskelijoista kokee saavansa enemmän tukea kavereiltaan valita ala, jossa olisi sukupuolensa vuoksi vähemistössä. Heikoiten kannustusta koettiin saatavan koulun henkilökunnalta, kuten opettajilta ja opinto-ohjaajilta. (Tasa-arvobarometri 2017, STM)

Suomessa opiskelijoilla on ainakin teoreettinen vapaus valita opiskelemansa ala. Miksi siis on ongelma, että alat eriytyvät, jos se kerran tapahtuu luonnostaan? Kyse on vallan ja rahan keskittymisestä nyt ja tulevaisuudessa. Eriytyminen miesten ja naisten aloihin on yksi syy yhteiskuntamme palkkaeroihin. Naiset työllistyvät hoiva- ja kasvatusalalle, siis julkisen sektorin palvelukseen, joilla työn vastuuseen nähden heikommat palkat ja huonommat mahdollisuudet vaikuttaa työn tekemiseen. Miehet työllistyvät useammin yksityiselle sektorille, paremmin palkattuihin tehtäviin.

Koulutuksen järjestäjän on velvollisuus tehdä järjestelmällistä tasa-arvotyötä – oppilaitoksissa tulisi tehdä tasa-arvosuunnitelma, jonka toteutumista myös valvotaan. Työelämän tasa-arvo lähtee koulusta.

Laura Pullinen on 26-vuotias porilainen eduskuntavaaliehdokas, Satakunnan Vihreän piirijärjestön puheenjohtaja ja vihreä feministi.