Neljä vuodenaikaa on suomalaisen elämäntavan perusta. Vaikka mielemme monesti vaelteleekin lämpimissä ja aurinkoisissa kesäilloissa ja lumettomien aikojen helppoudessa, ovat talvi ja pakkaset oleellinen osa pohjoisuutta, historiaamme ja identiteettiämme.

Olen itse löytänyt talven ilon hiihtoharrastuksesta ja rakastunut kauniisiin kaamoksen pastelliväreihin ja lumisiin tykkylumipuihin tuntureilla ja metsissä kulkemalla. En voi kuvitella elämää ilman talven seisahtunutta rauhaa ja kaamosajan armollisuutta, lumentulon riemua ja valkoista maata, joka kaamoksellakin suo meille valon.

Ilmastonmuutos kuitenkin uhkaa talviamme. Lämpenevä ilmasto näkyy radikaalisti juuri meillä Suomessa. Suomen vuosikeskilämpötila lämpenee kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Ilmatieteen laitoksen seurannan mukaan etenkin talvet ovat Suomessa leudontuneet. Joulukuiden lämpötila 1850-luvulta tähän päivään on noussut lähes viisi astetta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan jo vuonna 2050 Etelä-Suomeen ei välttämättä enää saada lunta. Pohjois-Suomessa lämpötila laskee ja lumihankien koostumus muuttuu, myrskyt ja tuulet lisääntyvät.

Arjessa olemme saaneet jo huomata termisten talvien alun siirtymisen myöhemmäksi ja nollakelien ja jäisten sateiden määrän kasvun sekä talvimyrskyjen lisääntymisen. Lisääntyneet talvimyrskyt ovat vaikeuttaneet monen elämää katkoen sähköjä. Lumettomien talvijaksojen lisääntyminen tarkoittaa myös vähentyvää valoa, jota lumen pinta heijastaa. Valon määrällä on vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

Talvien lämpeneminen uhkaa myös eläinten olosuhteita. Eteläiset luontotyypit hivuttautuvat pohjoiseen ja eläinlajit siirtyvät ylöspäin. Vastaan tulee kuitenkin Jäämeri, ja monen eläimen elintila loppuu. Tällainen on esimerkiksi naalin tilanne jo nyt. Lumihankien koostumus muuttuu, kun lämpötila käy useaan kertaan talvella plussan puolella, mutta moni pohjoisen laji tarvitsee kuohkean lumihangen pesiäkseen.

Kalat, jotka itsessään ovat jo monen pohjoisen eläinlajin tärkeä ravinnonlähde, voivat huonosti lauhtuneissa vesistöissä. Pohjoisen kalat, etenkin lohikalat, ovat vaarassa menettää asemiaan Pohjois-Suomen vesistöissä tulevina vuosikymmeninä.

Talvien lisäksi ilmastonmuutos uhkaa elämän edellytyksiä maapallolla. Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisella tasolla erittäin suurta vahinkoa maataloudelle, mikä uhkaa aiheuttaa vakavaa nälänhätää. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousulla on vaikutus myös Suomen ja suomalaisten talouteen. Ilmastonmuutos voi johtaa pakolaismäärien kasvuun ja kehitysmaissa poliittiseen epävakauteen.

Miten Suomen talvet voidaan pelastaa ja ilmastonmuutosta torjua?

Tärkeintä on tietää, että ilmastonmuutosta  voidaan torjua! Keinot ovat olemassa, ja niitä täytyy rohkeasti käyttää. Tarvitsemme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä tiekartan, jotta pääsemme hiilineutraaliksi vuonna 2030. Suomen tulee olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja näyttää esimerkkiä muille. Fossiilisten polttoaineiden takarajat on asetettava 2020- ja 2030-luvuille. Metsien ja maaperän hiilinieluja on lisättävä ja pidättäydyttävä hakkuumäärien kasvattamisesta. Toimenpiteitä tarvitaan kaikkialla: teollisuudessa ja ihmisten arjessa, kaupungeissa ja maaseudulla.

Pelkästään Suomen toimet eivät riitä, vaan kaikkien maiden, kaikkien yritysten, kaikkien ihmisten täytyy toimia. EU:n päästökauppa on järjestelmänä hyvä, mutta sen valuviat on korjattava. Suomen tulee olla vaikuttamassa kansainvälisissä yhteyksissä kunnianhimoisen päästövähentämispolitiikan puolesta. Oiva tilaisuus vaikuttaa on Suomen tuleva puheenjohtajuuskausi Euroopan neuvostossa, joka alkaa heinäkuussa.

Jenni Pitko

Kirjoittaja on kansanedustajaehdokas Oulusta.