Jokainen poliitikko on myös johtaja. Siksi kansanedustajaehdokkaita kannattaa arvioida mielipiteiden ja arvojen lisäksi myös johtamistaitojen ja aikaansaamisen kyvyn ulottuvuudessa.

Hyvää johtamista tarvitaan maailman ongelmien ratkomiseen

Kun pääministeri uhkaa kävellä presidentin luo jättämään eroilmoituksen, voidaan ehkä todeta, että johtaminen ei ole mennyt ihan putkeen. Kun sote-uudistus menee niin solmuun, että uhkaus lopulta toteutuu, on johtopäätös aika lailla sama.

Sama pätee moneen muuhunkin politiikan viheliäiseen ongelmaan, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan tai nuorten syrjäytymiseen, sekä eduskunnan ja ministeriöiden työhön ylipäänsä. Poliitikoilta on edellytettävä parempaa johtamista, jotta pystymme ratkomaan kaikkein vaikeimpia ongelmia.

Moni kansanedustaja ei välttämättä hahmota olevansa johtajatehtävässä. Silloin ei tule myöskään tehneeksi töitä kasvaakseen ja kehittyäkseen johtajana. Yksi turhauttavimmista johtamisen muodoista on oman kokemukseni perusteella johtamatta jättäminen. Kun johtavaan asemaan valittu poliitikko jättää hänelle annetun vallan käyttämättä, seurauksena voi olla megaluokan turhautumista, läpinäkymätöntä piilovallankäyttöä ja saavuttamatta jääneitä tuloksia.

Politiikassa johtaminen on suunnan hakemista ja näyttämistä.

Ihmiset ajattelevat isommin, kun siihen on mahdollisuus. Siksi politiikassa tarvitaan näkemyksiä ja visioita paremmasta tulevaisuudesta. Pokkaa tehdä uskaliaitakin ehdotuksia, halua etsiä yhteistä suuntaa ja kykyä luotsata porukka sinne päin. Joskus yhteisen suunnan löytäminen voi olla vaikeaa, sillä hyväkään johtaminen ei tietenkään poista tosiasiaa, että politiikassa on pohjimmiltaan kyse myös erilaisten näkemysten ja arvojen kamppailusta. Sitä kamppailua voi kuitenkin käydä (ja johtaa) monin eri tavoin.

Politiikassa johtaminen on ongelmanratkaisua.

Harvoin – jos koskaan – riittää, että säädetään laki määräämään, että eriarvoisuus vähenee, tasa-arvo paranee ja ilmastonmuutos pysähtyy. Tarvitaan erilaisten näkemysten ja asiantuntemuksen kokoamista, erilaisten ratkaisujen punnitsemista, arvovalinnan paikkojen tunnistamista ja lopulta tietenkin toimeenpanoa ja sen johtamista.

Politiikassa johtaminen on ihmisten johtamista.

Ihmiset ovat ihmisiä politiikankin maailmassa. Ja ihmisten huolet, pelot ja tunteet vaikuttavat heihin aivan yhtä lailla kuin kaikkialla muuallakin. Kaikki haluavat tuntea itsensä tärkeiksi, päteviksi ja pidetyiksi, ja sen takia alitajuisesti pelkäämme huomiotta jättämistä, nöyryytystä ja torjuntaa. Nämä perustavanlaatuiset ihmisyyden palikat vaikuttaa jokaisen toimintaan.

Työyhteisön johtamisessa yksi tärkeimmistä periaatteistani on se, että kun ihmisillä on kivaa, syntyy parempaa tulosta. Se voi kuulostaa kepeältä, mutta on todellisuudessa painava fakta. Eniten arvostamiani poliitikkoja ja heidän tapaansa toimia yhdistää juurikin kyky saada ihmiset puolelleen, kyky nähdä tilanteissa mahdollisuuksia pelkkien ongelmien sijaan ja kyky nauraa myös itselleen. Nämä ominaisuudet auttavat saamaan asioita aikaan.

Politiikassa johtaminen on itsensä johtamista.

Politiikka voi olla armoton laji. Työtahti on kova ja julkisuuden paine raskas kantaa. Virheet voivat seurata pitkään ja palaute on usein kaukana rakentavasta. Homma on valtavan itseohjautuvaa ja töitä riittäisi jokaiselle vuorokauden hetkelle. Kuten nykyajan työelämässä jokaisen, myös kansanedustajan on osattava johtaa itseään. On osattava priorisoida ja pyytää apua, tunnettava itsensä ja omat rajansa, koottava ympärilleen tukiverkosto ja käytettävä aikansa vaikuttavasti.

Poliittisen johtamisen työkalupakki

Parempi johtaminen on intohimoni. Olen vapaaehtoispestien, opintojen ja töiden ansiosta saanut kasvaa johtajana jo yli puolet elämästäni – valmiiksi en usko yhdenkään johtajan tulevan koskaan. Monet johtamisen elementit pätevät aivan yhtä lailla vapaaehtoistiimin, palkattujen työntekijöiden kuin poliittisen toiminnankin johtamiseen. Siksi omaa ehdokasta kannattaa haastaa mielipiteiden lisäksi myös johtamistaidoista ja kyvykkyydestä saada asioita aikaan.

Hyvä johtaminen ei ole rakettitiedettä, mutta se ei tapahdu itsestään. Oma poliittisen johtamisen työkalupakkini koostuu ihan samoista elementeistä, kuin johtamisen työkalupakkini kaikissa muissakin tilanteissa: Luottamuksesta, kiinnostuksesta ihmisiin, empatiasta, selkeydestä ja johdonmukaisuudesta, kyvystä nähdä olennainen ja aikaansaamisen halusta.

 

Kirjoittaja on on työpsykologian ja johtamisen diplomi-insinööri, järjestöjohtaja sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, joka on ehdolla eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.
Alkuperäinen kirjoitus Saara Hyrkön verkkosivuilla täällä.