Onko lapsellani ystäviä? Löytääkö hän itselleen mieluisan harrastuksen? Saako lapseni kokea onnistumisen elämyksiä? Tuleeko hän hyväksytyksi omana itsenään, tunteeko kuuluvansa joukkoon?

Näitä kysymyksiä olen pohtinut vuosien varrella seuratessani ja tukiessani – välillä sydän syrjällään – oman nyt jo aikuisen lapseni kasvua.

Harrastukset antavat parhaimmillaan lapsille ja nuorille onnistumisen elämyksiä, uusia taitoja ja ystäviä. Harrastuksilla on myös tärkeä rooli lasten ja nuorten identiteetin vahvistamisessa, sosiaalisten taitojen oppimisessa ja yhteenkuuluvuuden tunteessa. Mieluisa harrastus on tärkeä henkinen voimavara, joka tarjoaa eväitä oman elämän rakentamiseen. Siksi on tärkeää, että jokainen lapsi voi löytää itselleen mieluisan harrastuksen.

Lasten ja nuorten harrastukset  ovat edelleen vahvasti  sukupuolittuneita. Tyttöjen keskuudessa suosittuja harrastuksia ovat muun muassa kuvataidekoulu, ratsastus, valokuvaus, tanssi ja voimistelu. Poikien suosiossa  taas ovat parkour, elokuva ja animaatio, jääkiekko, jalkapallo ja skeittaus. Tytötkin harrastavat urheilua, mutta poikien osuus kulttuuriharrastuksissa on paljon vähäisempi.

Vanhemmilla, koululla ja kavereilla sekä yhteiskunnan normeilla ja taloudellisella tuella on suuri vaikutus siihen, mitä lapsi alkaa harrastaa. Käsitykset “tyttöjen” ja “poikien” harrastuksista istuvat tiukassa. Monia tyttöjen suosimia harrastuksia ei arvosteta yhtä paljon kuin poikien. Tämä voi näkyä esimerkiksi salivuorojen  jakamisessa tai sponsorien määrässä.

Positiivisesta kehityksestä hieno esimerkki on tyttöjen keskuudessa suosioon noussut keppihevosharrastus, jolle on jopa naureskeltu julkisuudessa. Kotikaupungissani Espoossa Vermon raviradalla järjestetään ensi kesänä ensimmäistä kertaa kansainvälinen keppihevostapahtuma, jossa kisataan maailmanmestaruuksista. Toivottavasti keppariradalla nähdään myös poikia.

Luutuneet ajatukset eri sukupuolille sopivista harrastuksista rajoittavat lasten mahdollisuuksia ilmaista itseään, oppia ja kehittyä siinä, mikä heitä kiinnostaa. Harrastuksen kautta hankitulla osaamisella on kuitenkin usein suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Harrastus voi jopa tarjota ensimmäisen työpaikan tai ohjata koulutusvalintoja.

Vihreät haluaa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastuksen valtakunnallisella harrastustakuulla. Hallitusohjelmassa luvataankin taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan, maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä.  Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla ollaan parhaillaan valmistelemassa Suomen mallia, jolla tämä voidaan toteuttaa.

On tärkeää varmistaa, että Suomen malli edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja kohtelee tasaveroisesti kulttuuri- ja urheiluharrastuksia. Myös nuorisojärjestötoiminnan tukeminen on tärkeää. Esimerkiksi luonto- ja ympäristöjärjestöt tarjoavat monenlaisia tapoja toimia ja harrastaa.

Harrastustakuun toteuttamisessa on kuultava lapsia ja nuoria. Aina harrastuksen ei tarvitse olla ylhäältä ohjattua ja tavoitteellista. Tukea pitäisi olla tarjolla myös lasten ja nuorten omaehtoiseen harrastamiseen sukupuolesta riippumatta.

Lopulta harrastuksissa on kyse hyvästä elämästä. Siitä, että lapset ja nuoret löytävät elämäänsä mielekästä tekemistä ja harrastamisen mahdollisuuksia turvallisessa ympäristössä.

Tiina Elo

Kansanedustaja, Vihreä Liitto