Kuva: Toni Pallari

Moni maa on turvautunut tai turvautumassa liikkumisen rajoittamiseen koronavirusepidemian rajoittamiseksi. Toteutustapoja on erilaisia: julkista liikennettä on rajoitettu ja joissakin maissa on asetettu ulkonaliikkumiskielto. Meillä Suomessa on monissa työpaikoissa siirrytty etätöihin, koulut ja päiväkodit ovat osin kiinni ja korkeakoulujen ovet suljettu.

Liikkumisen rajoittaminen on ainoa tapa saada pandemia kuriin, ja järeimmät keinot on voitava ottaa oikea-aikaisesti käyttöön, jotta turvaamme ihmishenkiä. Samalla on kuitenkin muistettava, että koti ei ole kaikille turvallinen paikka.

Kotiin neljän seinän sisälle jääminen on monelle vankila. Alkoholin kulutus ja perheväkivalta lisääntyvät, kun ihmisen viettävät paljon aikaa kotona. Tämä ilmiö näkyy jo lyhyemmillä kotona vietettävillä ajanjaksoilla, kuten joulun aikaan ja kesälomilla. Koti on naisten vaarallisin paikka siinä missä katu on miehelle.

Nyt on tärkeää, että kun eristämme ihmisiä, saamme lähisuhdeväkivallan uhreja auttavia palveluja toimimaan etänä. Kriisipuhelimien toimintaa on vahvistettava. Naisten linja on jo lisännyt chat-aikoja ja on perustamassa verkkovertaistukiryhmää.

Lähisuhdeväkivallan kohteilla on oltava poispääsy kotoa myös koronaepidemian aikana. Turvakotipaikkojen tarve voi hyvinkin kasvaa. Turvakodeissa on jo valmistauduttu koronavirukseen muun muassa eristämällä riskiryhmään kuuluvia ja mahdollistamalla palveluiden tarjoaminen fyysistä kontaktia välttäen. Virustartunnan saanut voi tällä hetkellä päästä turvakotiin vain eteläisessä Suomessa, Helsingissä tai Porissa. Tämän toivoisi laajentuvan myös muuhun Suomeen.

Nettiturvakodin palveluiden piiriin pääsee oman kodin kautta, mutta monelle se ei ole turvallinen vaihtoehto, jos väkivaltainen perheenjäsen valvoo laitteiden ja internetin käyttöä. Siksi maantieteellinen kattavuus fyysisessä verkossa on tärkeää.

Avun hakemisen kynnys on korkea ilman yhteiskunnan poikkeustilaakin. Perheväkivalta tapahtuu salassa ja piilossa ja sen havaitseminen on vaikeaa. Käsien pesun lisäksi nyt onkin tärkeää olla valppaana ja auttaa apua tarvitsevia ja hakeutua avun piiriin, kun itse tai läheinen sitä tarvitsee. Lastensuojeluun voi jättää ilmoituksen jos epäilee lapsen kaltoinkohtelua ja poliisiin voi olla yhteydessä, jos epäilee väkivaltaa esimerikiksi naapurissa.

Myös väkivaltaa tekeville on paljon auttavia palveluita tarjolla.

Vaarallisten tilanteiden havaitsemista auttaa se kun olemme toisiimme yhteydessä. Säännölliset puhelut ja vaikka lasten videoleikkitreffit tuovat helpotusta tukaliin oloihin nyt, kun lapsilla ei ole koulua, vierailut isovanhemmille on peruttu eikä huoltajilla ole aikaa levähtää kaaoksen keskellä.

Olemme yhteiskuntana akuutissa kriisissä, jonka hoitaminen kaikkine lieveilmiöineen on nyt tärkein tehtävämme. Meidän on muistettava, että Suomi on Euroopan mittakaavassa toiseksi turvattomin maa naisille ja tytöille. Joka kolmas nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa.

Kun kriisi on ohi, on meidän puututtava entistäkin ponnekkaammin lähisuhdeväkivallan kitkemiseen.

Jenni Pitko

Kansanedustaja, Vihreä Liitto