Valtakunnallista endometrioosiviikkoa vietetään tänä vuonna 23.-29.3. teemalla #näkymätönnäkyväksi. 

Viikon aikana käsitellään sitä, miten eri tavoin endometrioosi näyttäytyy sairastavilla ja miten se ei useinkaan näy muille ulospäin. Yksi viikon tärkeistä sanomista onkin lyhyesti: älä oleta

Endometrioosista ei edelleenkään puhuta tarpeeksi, vaikka sitä sairastaa hedelmällisessä iässä olevista naisista* 5–15 prosenttia. Pelkästään Suomessa endometrioosia sairastaa noin 200 000 naista. Se on lähes yhtä paljon kuin esimerkiksi kansantaudeiksi luokiteltujen astman tai tyypin 2 diabeteksen sairastavien määrä. 

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti on krooninen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoissa, munanjohtimissa sekä kohdun, suolen ja virtsarakon pinnoilla.

Endometrioosipesäkkeet reagoivat kuukautiskierron mukaan estrogeenitason vaihteluun. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään kuukautiskivuista, sillä endometrioosissa vatsaontelossa vuotava veri ärsyttää viereisiä kudoksia. Tulehdusreaktion seurauksena voi muodostua arpikudosta ja elimiä toisiinsa liimaavia kiinnikkeitä.

Ärtynyt kudos, kehon tulehdustila ja kiinnikkeet aiheuttavat endometrioosia sairastavalle kroonista kipua, heikentää sairastavan elämänlaatua ja aiheuttaa lapsettomuutta. Endometrioosi on uusiutuva, krooninen sairaus, johon ei ole vielä löytynyt parannuskeinoa. Yksilöllisellä ja oireenmukaisella hoidolla voidaan kuitenkin hillitä kipuja sekä pyrkiä kohti parempaa elämänlaatua.

Sen lisäksi, että endometrioosi voi aiheuttaa eritasoista kipua ja lapsettomuutta, se vaikuttaa usein jollain tavalla myös sairastavan seksuaalisuuteen, kehonkuvaan ja edelleen henkiseen hyvinvointiin sekä itsetuntoon. Sairauden taakkaa ei tarvitse kantaa yksin, vaan siihen on saatavilla vertaistukea niin kasvokkain kuin verkossa. Tukea ja ohjeita on saatavilla myös endometrioosia sairastavien läheisille.

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry ylläpitää vertaistukiryhmiä eri puolilla Suomea ja jakaa aktiivisesti sairastavien elämänkokemuksia kanavissaan. Myös esimerkiksi vuonna 2018 julkaistu teos “Joka kymmenes nainen – elämä endometrioosin kanssa” sisältää erilaisissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden tarinoita ja alleviivaa puutteita endometrioosin tunnistamisessa.

Endometrioosi on vahvasti alidiagnosoitu sairaus ja diagnoosiviive on tyypillisesti 6─9 vuotta. Lisäksi 68% potilaista diagnosoidaan aluksi väärin. Lääkärien ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa endometrioosi yhtenä vaihtoehtona lantion alueen kivuista kärsivän ihmisen kohdalla. Kovat kuukautiskivut pitäisi ottaa tosissaan jo nuorten potilaiden kohdalla, jotta sairaus ei pääsisi leviämään ja kivuista ei tarvitsisi kärsiä vuositolkulla turhaan. Jokaisella on oikeus kivuttomiin kuukautisiin ja asianmukaisiin tutkimuksiin.

Haluamme kannustaa kaikkia kuukautiskivuista kärsiviä hakeutumaan hoitoon mahdollisimman ajoissa. Jokaisella on oikeus saada käypä hoito -suosituksen mukaista kivunlievitystä, oireita helpottavaa ruokavalio-ohjausta ja päästä endometrioosiin perehtyneen hoitotiimin potilaaksi. Tavoitteena on mahdollisimman täysipainoinen elämä, endometrioosista huolimatta. Levitetään tietoisuutta endometrioosista, tuetaan toinen toisiamme ja tehdään yhdessä näkymätön näkyväksi. 

Mirka Soinikoski, kansanedustaja ja erikoislääkäri

*Selvyyden vuoksi kirjoituksessa viitataan naisiin endometrioosin potilasryhmänä. Kaikki endometrioosia sairastavat eivät kuitenkaan identifioidu naisiksi ja sukupuolen moninaisuus on huomioitava myös endometrioosia sairastavien keskuudessa sairautta diagnosoitaessa ja sitä hoidettaessa.


Kuva: Erika Nieminen