Kirkkoa johtaa paavi, mäkihyppy on poikien laji ja museoissa maalaukset kertovat urhoollisista miehistä. Missä ovat naiset, ne äidit ja tyttäret, jotka hoitivat maatilaa, kutoivat sukkia ja keräsivät sadon talteen, kun miehet puolustivat maataan? Monilla paikkakunnilla on kirjailijoiden kotimuseoita, esimerkiksi Porvoossa J.L. Runebergin kotimuseo, Järvenpäässä Juhani Ahon Ahola, Suomussalmella Ilmari Kiannon Turjanlinna ja Taivalkoskella Kalle Päätalon lapsuudenkoti Kallioniemi.

Missä ovat kuuluisien naisten kotimuseot tai edes heidän nimeään kantavat talot?

 Kun kaupunginvaltuuston tai maan hallituksen johdossa on vain naisia, vitsaillaan huolestuneena akkavallasta. Samaa vähättelyä ja ankaraa arvostelua Minna Canth sai kokea etenkin mielipidekirjoittajana ja kirjailijana, sillä hänen katsottiin esittävän vaarallisia ja perinteistä maailmanjärjestystä loukkaavia ajatuksia. Ei voi kuin ihmetellä leskeksi jääneen seitsemän lapsen äidin tarmoa olla kaikessa mukana: ansiokkaana suomenkielisenä näytelmäkirjailijana, suurperheen huolehtivaisena yksinhuoltajaäitinä, menestyvänä kauppiaana, vieraanvaraisena kulttuurisalongin pitäjänä sekä aktiivisena naisasianaisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. 

 

Kuopiossa Minna Canthin kotitaloa Kanttilaa on jo vuosia suunniteltu tasa-arvon ja taiteen taloksi. Yhdistyksen mukaan

 Minna Canthin ajatukset jakamattomista ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta levisivät aikoinaan Kanttilasta, Minnan salongista, laajan yleisön tietoisuuteen ja ovat ajankohtaisia tänäänkin. Canthin elämäntyöllä on ollut suuri merkitys Suomen kehittymisessä tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Minna Canth sai syntymänsä satavuotisjuhlapostimerkin vuonna 1944 ja Aurora Karaminista julkaistiin postimerkki suomalaisia naisvaikuttajia -sarjassa. Minna Canthia ja Diakonissalaitoksen perustajaa ja tunnettua hyväntekijää Aurora Karamzinia yhdistää juhlapostimerkkien lisäksi itsenäisyys ja taloudellinen riippumattomuus. Leskeksi jäätyään Aurora johti Venäjällä sijaitsevaa kaivostoimintaa ja Minna puolestaan otti kauppiaana yksin vastuuta liiketoiminnasta aikana, jolloin naisilla ei ollut edes äänioikeutta.

 

Näitä naisia yhdistää myös kaupungin omistukseen jääneet talot, Kuopiossa Minnan Kanttila ja Espoossa Auroran Träskändan kartano, jonka alkuperäinen puisto ja sitä ympäröivät meijerikoulun rakennukset ovat myös osa Auroran elämäntyötä. Sekä Kuopiossa että Espoossa asukkaat haluavat saada talot kuntalaisten käyttöön, vaikka kumpikin kaupunki on ollut nihkeä edistämään talojen kunnostamista. 

 

Espoo on monien valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden vaatimuksesta päättänyt viimeinkin aloittaa ulkoremontin, ja viime vuoden budjettineuvotteluissa saatiin Vihreiden aloitteesta pieni määräraha sisätilojen remontoinnin suunnitteluun. Ei luovuteta! Naisten elämäntyö jää liian usein näkymättömäksi, joten nyt on aika pelastaa Kanttila ja Träskända esikuvaksi tuleville sankarinaisille.

 ”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys”, sanoi Minna Canth.

 Nämä 1800-luvulla lausutut sanat ovat edelleen ajankohtaisia koko maailmassa, etenkin Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä perjantaina 19. maaliskuuta!

 

 

 

Sirpa Hertell, kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän pj. Espoo ja HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja

Teresia Volotinen, varavaltuutettu, Espoon Vihreiden Naisten puheenjohtaja