Kuntien työllisyys- ja elinvoimapolitiikassa tehdään jatkuvasti tasa-arvovalintoja: Miten yrityksille jaettavat julkiset tuet jakautuvat sukupuolten välillä? Miten kuntasi elinkeinopoliittiset kärkialavalinnat jakautuvat sukupuolten välillä? Miten vähemmistöt on huomioitu työllisyys- ja elinvoimapolitiikassa?

Feministisellä työllisyys- ja elinvoimapolitiikalla parannamme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kunnissa. Tasa-arvotyössä olennaista on tunnistaa syrjivät rakenteet ja piilossa olevat ajatusmallit, jotka ohjaavat toimintaamme. Siksi työllisyys- ja elinvoimapoliittisten valintojen feministinen tarkastelu ja sukupuolivaikutusten arviointi on erityisen tärkeää. Vihreän puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Silja Keräsen ansiokkaassa analyysissa avataan feminististä elinvoimapolitiikkaa tarkemmin.

Kunnan talouden keskeinen onnistumisen mittari on, miten kunnassa pystytään lisäämään kestävästi yritysten, työpaikkojen ja työllisten määrää sekä yksityisen sektorin liikevaihtoa ja näiden kautta verotuloja, joilla rahoitetaan asukkaille tärkeitä palveluita. Monipuoliset ja eri ihmisryhmät huomioivat työmahdollisuudet sekä toimivat palvelut lisäävät kunnan viihtyisyyttä ja houkuttelevat osaavaa työvoimaa. Hyvän kierre on valmis.

Suomalainen työelämä ja toimialat ovat hyvin jakautuneita sukupuolten mukaan, mikä näkyy myös kunnissa. Teknisillä aloilla valtaosa työntekijöistä on miehiä, hoiva-aloilla naisia. Jakautuneilla työmarkkinoilla on vaikutuksia palkkaepätasa-arvosta eläkkeisiin ja asuinpaikkojen eriytymiseen.

Tämän muuttaminen on olennainen osa vihreää työllisyys- ja elinvoimapolitiikkaa. Muutos lähtee kodeista, päiväkodeista, kouluista ja harrastuksista. Olennaista on, millaisiin valintoihin ohjaamme ja kannustamme nuoria toisen asteen opinnoissa.

Kuntien tulee myös omassa työnantajapolitiikassaan edistää tasa-arvoa ja näyttää näin esimerkkiä. Ensi vuoden elokuussa voimaan astuva perhevapaauudistus lisää työelämän tasa-arvoa kiintiöimällä isille aiempaa enemmän vanhempainvapaata. Lakimuutos tarvitsee aidosti toteutuakseen aktiivisia toimia ja tukea miesten työpaikoilla. Vihreissä kunnissa tämä on itsestäänselvyys.

Myös työllisyyspolitiikassa on parantamisen varaa. Meillä on suuria naisryhmiä, joiden potentiaali työelämässä jää pitkälti hyödyntämättä. Esimerkiksi maahanmuuttajanaisista vain noin puolet käy töissä, vaikka 43 prosenttia heistä on korkeakoulutettuja. Vain 10 prosentille syy olla olematta töissä on perhe.

Seuraavien askelten joukossa naisten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla ovat esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin valtavirtaistaminen ja raskaussyrjinnän aiempaa parempi tunnistaminen ja siihen puuttuminen.

Me Vihreät haluamme panostaa feministiseen työllisyys- ja elinvoimapolitiikkaan lisäämällä tasa-arvoa ja poistamalla syrjiviä rakenteita. Vihreässä kunnassa satsataan myös naisvaltaisiin aloihin elinkeinopolitiikan keinoin.

Kysy kuntavaaleissa ehdokkaaltasi, onko hän valmis lisäämään feminismiä kuntasi työllisyys- ja elinvoimapolitiikkaan.

Tiina Elo

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas Espoossa