Ajatus feministisestä ulkopolitiikasta puhutti muutama vuosi sitten. Nyt se on valtavirtaa Suomessakin.

Vuoden 2014 lokakuussa Ruotsin tuolloin tuore ulkoministeri Margot Wallström ilmoitti Ruotsin edistävän jatkossa feminististä ulkopolitiikkaa, jossa tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on keskeinen ja läpileikkaava ulkopolitiikan teema. Termi on edelleen osa virallista Ruotsin ulkopolitiikan linjaa.

Ajatus feministisestä ulkopolitiikasta ei jäänyt vain sanahelinäksi, vaan on myös tosiasiallisesti ohjannut ulkopolitiikan suuntaa ja ulkoasiainhallinnon kehittämistä Ruotsissa, arvioi Johannes Jauhiainen Ulkopolitiikka-lehden artikkelissaan. Ristiriitaisuuksia riittää silti, sillä esimerkiksi asevienti tasa-arvon kannalta ongelmallisiin maihin voi edelleen jatkua.

Wallströmin aloitteen jälkeen feminististä ulkopolitiikkaa ja diplomatiaa on julistettu muun muassa Meksikossa ja Ranskassa. Suomessakin kuultiin aloitteita feministisestä ulkopolitiikasta joitakin vuosia sitten. Tällä hallituskaudella ja uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ympärillä käydyssä keskustelussa feminismi käsitteenä ei kuitenkaan juuri noussut esiin. Onko ajatus feministisestä ulkopolitiikasta siis haudattu Suomessa?

Ei, onneksi. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on mukana varsin vahvoja ja selkeitä linjauksia tasa-arvon edistämisestä, joka mainitaan myös osana keskeistä arvopohjaa. Tarkemmin linjataan muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvalisuus -päätöslauselmaan (1325) sitoutumisesta, tasa-arvoa edistävien YK-järjestöjen tukemisesta, naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistamisesta. Sukupuolinäkökulma on mukana myös kriisinhallinnassa, jossa korostetaan naisten oikeuksia ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyä sekä naisten osallistumista siviilikriisinhallintaan. Linjattujen arvojen ja tavoitteiden vieminen käytännön toimiin kansainvälisessä politiikassa on usein kaikkea muuta kuin yksinkertaista tai helppoa. On silti erinomainen asia, että tasa-arvo ja sukupuolinäkökulma ovat läpileikkaavina teemoina mukana selonteossa, ja tietysti niiden pitää myös ohjata toimintaa.

Sukupuolten tasa-arvoon ja naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen tähtäävä ja sitä korostava ulkopolitiikka on nimittäin erittäin perusteltua ja tarpeen. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen eteneminen on käytännössä tiiviisti sidoksissa tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen aseman paranemiseen. Köyhyys ja väkivalta ovat monelta osin sukupuolittuneita globaaleja ongelmia, naisten ja tyttöjen koulutus ja seksuaaliterveys puolestaan tehokkaita keinoja taittaa väestönkasvua. Kaikkien sukupuolten osaamista, näkökulmaa, ideoita ja käsipareja tarvitaan vähähiilisessä, ekologisesti kestävässä siirtymässä.

Kun Suomen virallisena linjattuna tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma, tarkoittaa se väistämättä myös feminististä työtä tasa-arvoisemman maailman eteen – paitsi maailmalla, myös Suomessa.

Atte Harjanne

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas Helsingissä