Kunnat tekevät tärkeitä lasten ja perheiden elämään vaikuttavia päätöksiä. Kuntavaaleissa äänestetään muun muassa siitä, millaista apua kunta tarjoaa lähisuhdeväkivallan uhreille tai päihteitä käyttäville vanhemmille, ja miten se ottaa huomioon kaikkien päätöstensä lapsivaikutukset.

Suomessa on paljon perheitä, jotka tarvitsevat jonkinlaista apua arjen pyörittämisessä tai vanhemmuuteen kasvamisessa. Lisäksi Suomessa on paljon lapsia ja aikuisia, jotka kärsivät lähisuhdeväkivallasta ja joille koti ei sen takia ole turvallinen paikka. Näiden ihmisten auttamiseksi Suomessa toimii 29 turvakotia, vähintään yksi jokaisessa maakunnassa. Lisäksi Suomessa toimii muun muassa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestöjen ylläpitämiä ensikoteja, joista osa on tarkoitettu erityisesti päihdeongelmista kärsiville äideille.

Ensi- ja turvakodit tarjoavat vuosittain suurelle joukolle ihmisiä mahdollisuuden uuteen alkuun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan turvakodeissa oli vuonna 2019 yhteensä yli 5 300 asiakasta. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan reilut 200 perhettä pääsee joka vuosi aloittamaan perhe-elämänsä ensikodissa.

Ensi- ja turvakotien määrä ei kuitenkaan ole vielä riittävä.

Sisäministeriön selvityksen mukaan parisuhteessa olleista naisista lähes kolmannes on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin käyttämää väkivaltaa. Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta edellyttää, että Suomi järjestää riittävän määrän matalan kynnyksen turvakotipaikkoja. Suositus olisi yksi turvakotipaikka jokaista 10 000 asukasta kohti eli noin 550 paikkaa. Nykyisin turvakotipaikkoja on Suomessa kuitenkin vain noin 200. Nykyisen hallituksen tavoitteena on tällä hallituskaudella nostaa määrä 250:een.

Valtio kattaa turvakotitoiminnan kustannukset. Ensikotitoiminta puolestaan on kuntien vastuulla ja ne voivat järjestää ensikotitoimintaa esimerkiksi ostopalveluna.

Rahoitus on siis keskeinen ensi- ja turvakotitoimintaa ohjaava elementti.

Ensi- ja turvakotien liitolla Veikkauksen yleisavustus sekä toiminta- ja projektiavustukset muodostavat noin 70 % rahoituksesta. Kun rahapelituotot pelihaittojen ehkäisyn myötä vähenevät, ensi- ja turvakotitoiminnan kulut on tärkeä kattaa täysimääräisesti valtion budjetista. Vihreiden tavoite eduskunnassa on, ettei Veikkauksen voittojen väheneminen leikkaisi ensi- ja turvakotipalveluita tarjoavien järjestöjen määrärahoja.

Kunnat puolestaan voivat tukea lasten ja perheiden hyvinvointia ja parantaa ensi- ja turvakotien toimintaedellytyksiä alueellaan muiden muassa seuraavilla keinoilla:

  1. Vauvaperheitä on tuettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Neuvoloille on turvattava hyvät resurssit odottavien ja vauvaperheiden tueksi. Riskissä oleville vauvaperheille on tarjottava riittävän pitkäkestoista ympärivuorokautista kuntoutusta jo odotusaikana, esimerkiksi ensikotitoiminnan kautta.
  2. Kunnissa on vahvistettava varhaiskasvatusta ja lisättävä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää kaikkein vaikeimmassa tilanteessa elävien lasten ja lapsiperheiden tueksi.
  3. Järjestöjen mahdollisuudet auttaa ihmisiä tulee turvata. Järjestöt ovat osaava kumppani esimerkiksi lähisuhdeväkivaltatyössä, ja niitä on tuettava kuntien toiminta-avustuksin.
  4. Tieto lähisuhdeväkivaltaan tarjolla olevasta avusta tulee olla helposti saatavilla jokaisessa kunnassa ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn tulee kuulua nimetyn koulutetun ammattilaisen tehtäväkuvaan.
  5. Kunnan hankintastrategiassa on varmistettava, ettei palveluhankintoja kilpailuteta vain hinnalla, vaan myös laadulla ja vaikutuksilla.

Ensi- ja turvakotien toimintaedellytysten turvaamisesta ovat siis vastuussa niin valtio kuin kunnat. Tuleva sote-uudistus tulee väistämättä tuomaan toimintaedellytyksiin muutoksia, ja siksi nyt jos koskaan on erityisen tärkeää, että niin kuntien kuin valtionkin tasolla päättäjät ovat sitoutuneet huolehtimaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden hyvinvoinnista.

 

Outi Alanko-Kahiluoto
Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Helsingissä.