Aloittaessani sisäministerinä olen kiinnittänyt erityistä huomiota nuorten jengiytymiseen. Rikollisen elämäntavan ei tulisi olla nuorelle vaihtoehto. Tärkein keino jengiytymiseen puuttumisessa on ennaltaehkäisy nuorten hyvinvointiin panostamalla. Tammikuun aluevaalit ovat nuorten tulevaisuuden kannalta ratkaisevat, sillä niissä päätetään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa toteutetaan.

Nuoruus luo perustan yksilön koko loppuelämälle. Jokaisella nuorella tulisi olla elämässään turvallisia aikuisia, mahdollisuus tulla kuulluksi sekä opiskella, kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä. Suurella osalla nuorista menee hyvin, mutta osa nuorista on vaarassa tulla syrjäytetyksi ja pudota yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle.

Sisäministeriksi siirtyessäni olen kiinnittänyt paljon huomiota nuorten jengiytymiseen. Ilmiö on Suomessa niin uusi, ettei alkuvuonna valmistunut sisäisen turvallisuuden selonteko nosta sitä esille. Jo vuoden aikana on tapahtunut suuri muutos ja tilanteet ovat kärjistyneet. Vaikka jengiytymisilmiö on voimakkain pääkaupunkiseudulla, on myös yleisemmin Suomessa havaittavissa nuorten pahoinvoinnin ja väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymistä.

Kehityksestä erityisen huolestuttavan tekee se, että nuorten joukkioilla on ollut käytössään laittomia ampuma-aseita. Väkivalta ja huumeet sekä vahva viranomaisvastaisuus ovat osa nuorisojengien toimintatapoja. Jengiytymisen estämiseksi kaikille nuorille on luotava parempaa tulevaisuusnäkymää ja vahva viesti siitä, että rikollinen elämäntapa ei kannata eikä se saisi olla vaihtoehto.

Tärkeintä nuorten jengiytymisen estämiseksi on ennaltaehkäisy. On vähennettävä yhteiskunnan eriarvoisuutta ja pidettävä yleisesti huolta nuorten hyvinvoinnista. Tarvittaessa apua on saatava nopeasti. Tässä työssä avainasemassa ovat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tuottamisesta vastaavat ensi vuodesta lähtien uudet sote-uudistuksen myötä perustettavat hyvinvointialueet.

Uusille hyvinvointialueille valitaan tammikuun aluevaaleissa aluevaltuustot, jotka päättävät alueellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Asettumalla ehdolle ja äänestämällä aluevaaleissa voit vaikuttaa siihen, miten meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta tärkeät palvelut jatkossa tuotetaan.

Me Vihreät haluamme, että koulujen ja oppilaitosten henkilökunta sekä nuorisotyöntekijät tunnistavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet jo varhaisessa vaiheessa. Koulupsykologeilla ja -kuraattoreilla on oltava aikaa yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään työhön jokaisessa oppilaitoksessa. Oireilevien nuorten on päästävä nopeasti ja matalalla kynnyksellä tarvittavan hoidon, terapian, kuntoutuksen tai muun tuen piiriin.

Avainasemassa jengiytymisen ehkäisemisessä ovat myös koulutus sekä asuntopolitiikka, jolla ehkäistään asuinalueiden sosiaalista eriytymistä. Myös turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten resurssit on turvattava.

Valitettavasti osa nuorista pääsee tai on jo päässyt tukitoimien ohi. Siksi olen edeltäjäni Maria Ohisalon kanssa samoilla linjoilla siitä, että ennaltaehkäisyn lisäksi jengiytymiseen on puututtava myös muilla keinoilla. Ministeriöiden välisenä yhteistyönä selvitetäänkin parhaillaan esimerkiksi nuorisorikoskoordinaattorin tehtävän perustamista.

Nuorten jengiytymiseen puuttumisessa olennaista on tarkastella ilmiötä kokonaisuutena ja vastata siihen laajalla keinopaletilla. Vain siten voimme varmistaa, että Suomi on jatkossakin yksi maailman turvallisimmista maista ja että se olisi sitä ihan jokaiselle.

 

Krista Mikkonen

sisäministeri

Myös tästä teemasta äänestetään aluevaaleissa 23.1.2022. Äänestä Vihreää naista.