Naiset ja vähemmistöt ovat aliedustettuja teknologia-alalla, ja se heijastuu myös suomalaisiin startup-yrityksiin.

Suomen työmarkkinat ovat muihin OECD-maihin verrattuna silmiinpistävän sukupuolittuneet. Vaikka naisten työllisyysaste on kansainvälisesti verraten korkea ja työssäkäynnillä on pitkät perinteet, koulutus- ja toimialat ovat jakautuneet naisten ja miesten aloihin. Tekniikan aloilla aloittavien naisten suhteellinen määrä on Suomessa OECD-maiden alimpia: vain joka viides tekniikan, tietojenkäsittelyn tai tietoliikenteen tutkinnon suorittaneista on nainen. Myös lupaavien teknologia-alojen tutkijoina ja insinööreinä suomalaisia naisia on huomattavan vähän.

Korkeakoulutettujen naisten määrän kasvu ei ole suoraan näkynyt naisten yhteiskunnallisen aseman parantumisena. Esimerkiksi sukupuolten palkkaerot, miesten paremmat urallaetenemismahdollisuudet sekä erot työsuhteiden laadussa ovat yhä todellisuutta. Sukupuolten epätasa-arvoa työmarkkinoilla selittää suurelta osin koulutusalojen sukupuolittuneisuus.

Naisten aliedustus teknologia-aloilla heijastuu myös startup-yrityksiin.

Tuoreen selvityksen mukaan naisten perustamat startupit ovat jo usean vuoden ajan saaneet vain prosentin startupeille myönnettävästä rahoituksesta Pohjoismaissa.

Näin tapahtui myös viime vuonna. Miesten perustamille startupeille myönnettiin rahoituksesta 88 prosenttia – ja 11 prosenttia sellaisille tiimeille, joissa oli sekä miehiä että naisia.

Ruotsissa, Tanskassa – ja Britanniassa – startup-yritysten kenttä ei kuitenkaan ole yhtä sukupuolittunut kuin Suomessa. Näissä maissa yritysten perustajatiimeissä on useammin sekä miehiä että naisia. Vuoden 2022 alkupuoliskolla sekatiimien osuus oli vähintään kymmenen prosenttia, Suomessa alle kolme prosenttia.

Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, vammaiset sekä sosioekonomisen tai etnisen taustan puolesta vähemmistössä olevat yrittäjät ovat aliedustettuja startupien perustajissa ja rahoituksen saajissa.

Rakenteelliset ongelmat johtavat syrjintään. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet Euroopassa teknologia-alalla työskennelleistä etnisiin vähemmistöihin kuuluvista ihmisistä kertoi kohdanneensa syrjintää kyselyä edeltäneen vuoden aikana.

Naisten ja vähemmistöjen aliedustus teknologia-alalla on monella tapaa ongelmallista. On tutkimusnäyttöä siitä, että algoritmit syrjivät naisia työpaikkailmoitusten kohdentamisessa ja kasvojentunnistusohjelmat toistavat rasistisia stereotypioita.

Kun monimuotoiset esikuvat ovat startup-maailmassa harvinaisia, ilmiö toistaa itseään. Startupien, rahoituksen ja johtotehtävien rajaaminen vain pienen piirin ulottuville heikentää kilpailukykyä. Aliedustus johtaa osaltaan myös varallisuuden ja vallan keskittymiseen.

Kasvuyrittäjyyden kentästä voidaan tehdä aiempaa monimuotoisempi palkka-avoimuudella, kehittämällä inklusiivista rekrytointia, huolehtimalla vanhempainvapaiden tasaisemmasta jakautumisesta, lisäämällä yhdenvertaisuutta opetuksen ja oppilaanohjauksen käytännöissä ja monipuolistamalla roolimalleja.

Näin edistettäisiin ihmisten hakeutumista teknologia-alalle heidän taustastaan riippumatta ja kohdennettaisiin rahoitusta aiempaa yhdenvertaisemmin.

Nopeaa kasvua tavoittelevat startupit vaikuttavat merkittävästi tuottavuuden kasvuun ja Suomen taloudelliseen menestykseen tulevaisuudessa. Kilpailukyky ja sen myötä hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. On varmistettava, että teknologia-alallakin naiset ja vähemmistöt ovat osa Suomen menestystarinaa. Stereotypioita on purettava eri elämänalueilla.

Tällä viikolla Helsingissä järjestetään jälleen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus kuuluvat tulevaisuudessa yrittäjyyden kolmen kärkiteeman joukkoon, kertoo Slushin Entrepreneurship Redefined -tutkimus. Monimuotoisuustyö teknologiayrityksissä ja niiden rahoittajien parissa on välttämätöntä.

 

Mari Holopainen ja Katja Toropainen

Holopainen on kansanedustaja (vihr) ja eduskunnan startup-ryhmän varapuheenjohtaja. Toropainen on Inklusiiv-organisaation perustaja ja toimitusjohtaja sekä Slushin entinen pääkuraattori.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 16.11.2022.