SV: lähisuhdeväkivalta

Turvakoti on lakisääteinen palvelu, jonka avulla lähisuhdeväkivallan uhri pääsee pois kotoa turvallisempaan paikkaan. Suomessa turvakoteja on lähivuosina perustettu lisää, mutta edelleen viime vuonna lähes 900 kertaa ihmisiä on jouduttu ohjaamaan toiseen turvakotiin paikkojen ollessa täynnä.

Suomessa on paljon lapsia ja aikuisia, jotka kärsivät lähisuhdeväkivallasta ja joille koti ei sen takia ole turvallinen paikka. Näiden ihmisten auttamiseksi Suomessa toimii 29 turvakotia. Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa fyysisen turvan lisäksi on tarjolla ammattilaisten tukea, kriisiapua ja neuvontaa eteenpäin. Turvakotien järjestämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja valtio kattaa turvakotitoiminnan kustannukset.

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa edelleen hyvin sukupuolittunut ilmiö.

THL:n mukaan vuoden 2021 aikana turvakodeissa oli yhteensä 4 963 asiakasta. Aikuisasiakkaista 91% oli naisia. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan 89% tapauksista väkivallan tekijänä on ollut mies. Valtakunnallisesti ilmiö on vielä suurempi: sisäministeriön selvityksen mukaan parisuhteessa olleista naisista lähes kolmannes on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin käyttämää väkivaltaa.

Tyypillisin turvakodista apua hakeva on 25-44-vuotias nainen, jolla on mukanaan nuoria lapsia.

Turvakotiin ei tarvitse lähetettä, vaan sinne voi hakeutua vapaaehtoisesti suoraan tai esimerkiksi poliisin tai sosiaalihuollon suosituksesta. Noin puolet asiakkaista tulee turvakotiin ensimmäistä kertaa, muilla taas käyntejä voi olla useampi saman vuoden sisällä. Keskimäärin turvakodissa vietetään 17 vuorokautta, ja useimmat jaksot ovat alle kuukauden mittaisia. Vuonna 2021 turvakotien asiakasmäärä laski viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä ennen määrät ovat nousseet tasaisesti.

THL:n mukaan Suomen 29 turvakodissa on tällä hetkellä yhteensä 228 perhepaikkaa. Turvakoteja on vähintään yksi jokaisessa maakunnassa, mikä on myös lain edellytys. Vuoden 2021 aikana ei ole ollut tilannetta, jolloin jokainen näistä paikoista olisi samanaikaisesti täynnä.

Kuitenkin yhteensä 898 kertaa asiakkaita on jouduttu ohjaamaan toiseen turvakotiin, mikäli lähin toimipiste on ollut täynnä.

Eniten uudelleenohjauksia on tehty Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta edellyttää, että Suomi järjestää riittävän määrän matalan kynnyksen turvakotipaikkoja. Suositus olisi 1 turvakotipaikka jokaista 10 000 asukasta kohti eli meillä noin 550 paikkaa.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on tällä hallituskaudella nostaa määrä 250:een.

Tarvitsemme siis edelleen toimia turvakotipaikkojen määrän kasvattamiseksi. Samalla on toimittava myös sen eteen, että lähisuhdeväkivalta itsessään vähenisi ja kynnys siitä kertomiseen madaltuisi.

Outi Alanko-Kahiluoto on vihreiden kansanedustaja. 

Kuva: Salla Merikukka