On vaarallista syntyä tytöksi Suomeen, sillä täällä miltei joka toinen yli 15-vuotias tyttö tai nainen on kokenut fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa. Liian usein tekijä on entinen tai nykyinen kumppani. Lähisuhdeväkivaltaa on yritetty suitsia alueille annetuilla toimintasuosituksilla yli vuosikymmenen ilman tuloksia. Siksi Vihreät naiset vaatii, että ensi hallituskaudella lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rakenteista säädetään lailla.

Lähisuhdeväkivallan yksilöllinen hinta vaihtelee pelosta pysyviin vammoihin ja ihmishenkiin, sillä keskimäärin 20 naista vuodessa kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena. Yhteiskunnalle naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan hinta on vuodessa 150 miljoonaa euroa. Arvelen, että tämän mittaluokan ilmiön torjumiseen olisi säädetty laki jo aikapäiviä sitten jos valtaosa uhreista olisi miehiä,” painottaa Vihreiden naisten puheenjohtaja Bella Forsgrén.

Lähisuhdeväkivalta on hyvin sukupuolistunut ilmiö: kyse on pääasiassa miesten naisiin kohdistamasta väkivallasta. Perhe- tai lähisuhdeväkivallan kokijoista 77% on naisia, ja kun väkivallan tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani, väkivallan kokijoista jopa 80 prosenttia on naisia. Raiskausrikosten uhreista lähes 90 prosenttia on naisia.

 Tilanne voi parantua vain väkivallan sukupuoliroolit myöntämällä. Niitä hyssyttelemällä torjuntatoimista tulee hampaattomia. Miesten naisiin kohdistama väkivalta on yhteiskunnan lävistävä ongelma johon suositukset eivät ole purreet. Siksi lähisuhdeväkivallan torjumiseen tarvitaan velvoittava laki,” jyrähtää 1. varapuheenjohtajamme Fatim Diarra.

 Yhteen tai useampaan vähemmistöön kuuluviin naisiin kohdistuu erityisen suuri väkivallan uhka. Esimerkiksi vammaisten naisten riski kohdata väkivaltaa on 2-4 kertaa suurempi kuin vammattomilla naisilla. Näiden päällekkäisten tilanteiden käsitteleminen tukipalveluissa vaatii kunnilta, hyvinvointialueilta ja valtiolta erityisosaamista ja kouluttautumista mutta nykyinen lainsäädäntö tukee toimia vain hajanaisesti.

“Intersektionaalinen näkökulma on avainasemassa lähisuhdeväkivaltalakia laadittaessa ja väkivaltaa kokeneiden tukipalveluissa. On otettava huomioon muun muassa asiakkaiden vaihteleva kielitaito ja varmistettava, ettei kukaan kohtaa palveluissa rasismia, syrjintää tai vaikka väärinsukupuolittamista”, päättää Forsgrén.

 Lähisuhdeväkivaltalaissa säädettäisiin kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon tehtävistä, niiden yhteistyöstä sekä moniammatillisesta työstä. Kunnat ja hyvinvointialueet velvoitettaisiin nimeämään väkivaltatyön koordinaattori ja työtä koordinoiva moniammatillinen ryhmä.

 Laki tarvitaan, jotta jokainen väkivaltaa kokenut saisi apua yhdenvertaisesti, riippumatta asuinpaikastaan. Suomi voi vain unelmoida tasa-arvon mallimaan tittelistä, niin kauan kuin miesten naisiin kohdistaman väkivallan annetaan jatkua.

 

Lisätietoja:

 

Bella Forsgrén, Vihreiden naisten puheenjohtaja, 09 432 3114

Fatim Diarra, Vihreiden naisten 1. varapuheenjohtaja, fatim.diarra@vihreat.fi

Taru Anttonen, Vihreiden naisten pääsihteeri, 040 514 9333

Kannanotto on hyväksytty Vihreiden naisten syyskokouksessa 20.11.2022.