Suomessa vaarallisin paikka naiselle on oma koti. Viime vuonna lähisuhdeväkivaltaan haki apua noin 11 000 henkilöä, joista yli 5000 oli lapsia. Valitettavasti luvut ovat vain murto-osa kaikesta lähisuhde- ja perheväkivallasta Suomessa. Arvioiden mukaan peräti joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa toimesta.

Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan unionin vaarallisimmista paikoista naisille.

Meillä elää edelleen sitkeästi haitallinen ajattelu, että lähisuhdeväkivalta olisi perheen sisäinen asia. Tilannetta ei helpota myöskään viranomaisten vähättelevä asenne lähisuhdeväkivaltaa kohtaan.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ensisijainen keino puuttua lähisuhdeväkivaltaan on edelleen sovittelu, vaikka väkivalta olisi ollut toistuvaa ja vakavaa. Jos samaa väkivaltaa kohdistuisi lähisuhteen ulkopuolisiin, suhtautuminen olisi täysin toinen.

Lähisuhdeväkivalta tulee rajata sovittelun ulkopuolelle ja asettaa se samalle viivalle muiden väkivaltarikosten kanssa. 

Usein lähisuhdeväkivalta voi olla uhrille jopa traumatisoivampaa, sillä väkivallantekijänä on yleensä uhrille läheinen ihminen ja väkivalta rikkoo tämän luottamuksen karulla tavalla. Lähisuhdeväkivalta tulee yhteiskunnalle kalliiksi paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet käyttävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita tuplasti ja oikeuspalveluita jopa nelinkertaisesti muuhun väestöön verrattuna. 

Ehkäisemällä lähisuhde- ja perheväkivaltaa vähennämme inhimillistä kärsimystä ja voimme kohdentaa julkisia resursseja paremmin. 

Väkivaltaa ehkäisevän työn resursseja pitää vahvistaa kaikkialla. THL on esittänyt, että lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä säädettäisiin erillinen laki, joka vahvistaa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion yhteistyötä sekä vastuita lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä. Lainsäädännöllä pystyttäisiin varmistamaan monialainen yhteistyö ilman, että kukaan putoaisi palveluverkon läpi.

Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäiseminen on tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, eikä siitä tinkiminen ole vaihtoehto. Suomessa jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi – niin kotona kuin kaduillakin.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja erikoislääkäri, ja ehdolla eduskuntavaaleissa Hämeen vaalipiirissä. Äänestä vihreää feministiä.

Ennakkoäänestys Suomessa 22.-28.3.

Vaalipäivä 2.4.

Artikkelin kuva: Salla Merikukka