Yksi keskeinen suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohta on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus ja sitä seuranneet päätöslauselmat. Päätöslauselma on kulkenut jo pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa, josta sitä on jalkautettu toimintaohjelmina eri hallinnonhaaroihin. Kuluvan vuoden valtion talousarvioon hyväksyttiin määrärahat neljännen toimintaohjelmankauden päätöslauselmien toimeenpanosta. Neljäs toimintaohjelma julkaistiin 13.3.2023.

Päätöslauselman sisältöä pannaan toimeen erityisesti ulkopolitiikan rauhanvälityksessä. Siihen osoitetuilla määrärahoilla edistetään naisten osallistumista rauhanprosesseihin ja tuetaan naisrauhanvälittäjäverkostojen työtä Suomessa, Pohjoismaissa ja kansainvälisellä tasolla.

Päätöslauselmien päätavoitteina on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa sekä lisätä merkittävästi naisten turvallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Päätöslauselmien laajojen tavoitteiden mukaan ei ainoastaan naisten ja tyttöjen, vaan myös miesten ja poikien erityistarpeet tulisi ottaa huomioon.

Omalta osaltaan Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmia toteuttaa myös puolustushallinto kriisinhallintaoperaatioissa. Sen osalta tavoitteena on muun muassa, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 prosenttia ja että kaikkiin operaatioihin nimetään koulutetut sukupuoliyhdyshenkilöt. Naisten osuus operaatioissa oli 6,5 prosenttia toukokuussa 2022.

Kriisinhallintakeskus on omalta osaltaan sitoutunut edistämään toimillaan päätöslauselman kansallisen toimintaohjelman toimeenpanoa. Vahvistaakseen Suomen siviilikriisinhallintatoiminnan tasa-arvovaikutuksia Kriisinhallintakeskus pyrkii siihen, että 50 prosenttia kansainvälisiin tehtäviin Kriisinhallintakeskuksen lähettämistä asiantuntijoista on naisia ja puolet siviilikriisinhallintakoulutukseen valittavista on naisia.

Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmat ovat meitä vastassa myös NATOssa.

Jatkossa oppia ulko- ja turvallisuuspolitiikan tasa-arvotyöhön voikin ottaa esimerkiksi NATOsta. Siellä tasa-arvoneuvonantajia on palkattu eripuolille organisaatiota sekä NATOn kaikkiin operaatioihin.

Hyvän lähtökohdan omalle työllemme antaa, että Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda on huomioitu hyvin puolustusliiton ylimmässä johdossa. Natolla on oma Naiset, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Irene Fellin, joka koordinoi NATOn sisäistä päätöslauselmaan liittyvää työtä.

Suomella on nyt mahdollisuus palkata uusiksi työntekijöiksi tasa-arvoasiantuntijoita, joko kansalliseen valmisteluun tai Nato-päämajaan. Tämä antaisi vahvan viestin siitä, että Suomi voi hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista ja asiantuntemusta NATOn jäsenmaana.

Suomessa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa edistää 21 kansalaisjärjestön, tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Se on vedettävä tähän NATO-työhön mukaan. Plan Internationalin tuoreen selvityksen mukaan tasa-arvokysymykset tai tyttöjen ja naisten oikeudet eivät ole NATO-prosessissa näkyneet toistaiseksi lainkaan.

Uusi kansallinen toimintaohjelma on hyvä tilaisuus asemoida tasa-arvopolitiikan jatkuvuus uuteen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei NATOn myötä siis tarvitse keksiä tasa-arvotyön asioita uudestaan. On vain huolehdittava siitä, että sukupuolten tasa-arvo huomioidaan kokonaisvaltaisemmin ja johdonmukaisemmin.

Lue lisää neljännestä Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmasta täältä .

Kirjoittaja on kansanedustaja ja vihreiden varapuheenjohtaja, ja ehdolla eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Äänestä vihreää feministiä.

Ennakkoäänestys Suomessa 22.-28.3.

Vaalipäivä 2.4.