Emma Kari: Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan häirinnän ja väkivallan ehkäiseminen sisäisen turvallisuuden keskiöön

Kuva: Iris Flinkkilä

Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari vaatii seuraavaa hallitusta nostamaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan torjunnan Suomen sisäisen turvallisuuden keskiöön.

– Toivon, että Oulun ja Helsingin järkyttävät tapahtumat johtavat vihdoinkin siihen, että tyttöihin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan aletaan puuttua tosissaan. Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Joka kolmas suomalainen nainen on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ovat liian pienet.

Erityisiä toimia Kari toivoo internetissä tapahtuvan lasten ja nuorten nuorten saalistamisen, ns. grooming -ilmiön kitkemiseksi.

–  Nuorille tehdyt kyselyt kertovat, että nuorten saalistaminen internetissä on laaja ilmiö. Jo vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä 35 % alle 16-vuotiaista kertoi vastaanottaneensa tuntemattomalta henkilöltä seksiehdotuksia internetissä. Tarvitaan erityinen toimintaohjelma verkossa tapahtuvaan saalistamiseen puuttumiseksi.

Kari muistuttaa, että kansalaisaloite raiskauslainsäädännön uudistamiseksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn.

– Metoo-liike on tehnyt näkyväksi, kuinka laajaa seksuaalinen häirintä on. Tarvitsemme jatkuvaa työtä asenteiden muuttamiseksi sekä nollatoleranssin häirinnälle. Raiskauslainsäädäntöä on uudistettava ja seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ilmoittamisen kynnystä madallettava. Tyttöjen ja naisten suojelu häirinnältä ja väkivallalta on oltava nyt tehtävien toimenpiteiden keskiössä – riippumatta tekijöiden taustoista.

Kari on huolissaan poliisien määrän vähenemisestä.

–  Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta edellyttää, että poliisilla on käytössään riittävät resurssit. On myös selvitettävä, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet verkossa tapahtuvaan seksuaalirikollisuuteen puuttumiseksi.

Vihreät Naiset julkistaa uuden logon 19.1

Uusi vuosi ja uusi ilme! Vihreillä Naisilla on ilo julkistaa uusi logo lauantaina 19.1 järjestettävän puheenjohtajafoorumin yhteydessä.

Uutta logoa on suunniteltu jo pitkään. Uudistus visuaalisessa ilmeessä koettiin tarpeelliseksi, koska yhdistys on tehnyt sisäisesti paljon kehittämistyötä muutaman viimeisen vuoden aikana, ja toimintamme on moninaistunut ja kehittynyt nykyaikaisempaan suuntaan. Uudistuksen tavoitteena on peilata vastavalmistuneen strategiamme tavoitteita ja arvoja, tukea yhdistyksen julkikuvan rakentumista ja vastata nykyistä toimintaympäristöä.

Uuden logon on suunnitellut graafikko Jonna Koivumäki.

Lisätietoja:

Annika Ojala
Järjestökoordinaattori
annika.ojala@vihreat.fi

Kiitos kuluneesta vuodesta!

On aika laittaa lomavastaaja päälle ja antaa itsellemme lupa ladata akkuja. Hiljentyä luonnon ääreen ja rutistaa meille kaikista rakkaimpia.

Sydämellinen kiitos kaikille tuestanne feministisen ja vihreän maailman eteen kuluneena vuonna. Kiitos, että olette tällä matkalla kanssamme.

Toimistomme lomailee uuden vuoden yli, ja palaa linjoille jälleen vuoden vaihteen jälkeen.

Iloista joulua ja uutta vuotta, siskot!

Sirpa Hertell

Annika Ojala

Taru Yli-Panula: Itsenäisessä Suomessa verkkoviha hiljentää naisia

Itsenäinen Suomi ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Vasta 100 vuotta sitten isovanhempamme tekivät töitä itsenäisyyden saavuttamiseksi. Vaikka valtio oli jo julistettu itsenäiseksi, repi sisällissota kansaa kesken.

Nyt 100 vuotta myöhemmin viha ja taistelut ovat siirtyneet verkkoon. Ihmiset joutuvat hankkimaan ympärilleen henkilöitä, jotka käyvät heidän henkilökohtaisia viestejään läpi, jotta he eivät joutuisi jatkuvasti lukemaan itseensä kohdistuvia uhkauksia.

Suomalaiset ovat olleet aina ylpeitä itsenäisyydestään. Suomalaisia naisia on aina arvostettu, koska he ovat vahvoja ja itsenäisiä. Minäkin olen kasvanut hyvin perinteiseen suomalaisen naisen muottiin. Olen itsenäinen ja pärjään omillani. Koen kunniakseni toimia aktiivisesti Suomen ja suomalaisten eduista huolehtien.

Viime lauantaina istuin Vihreiden Naisten tuottaman Feministiakatemian -kurssilla, jossa oli lisäkseni useita muitakin naisia ympäri Suomea. Keskustelimme siitä, millaisilla tavoilla vahvoja naistoimijoita yritetään nykyään yhteiskunnassamme hiljentää. 100 vuotta sitten eri mieltä olevia ihmisiä muilutettiin valtion rajoille. Nykyään ihmiset, jotka näkyvät ja kuuluvat, joilla on mielipiteitä ja jotka edustavat erilaisia vähemmistöryhmiä, kokevat edelleen muilutusta, eri keinoin vain.

Sukupuolittunut verkkoväkivalta on äärimmäisen yleistä ja todella raakaa. Se ei koske vain poliittisesti aktiivisia naisia, se koskettaa kaikkia naisia. Riittää, että olet sukupuoleltasi nainen ja jokin nettiin lisäämäsi asia ärsyttää jotakuta, saa ihmiset liikkeelle. Internetin suoma mahdollisuus anonyymiin kommentointiin on tehnyt verkosta naisille vaarallisen paikan. Käsittämätöntä on myös se, kuinka hämärtynyt ihmisten mieli on myös sen suhteen, millä tavoin he kommentoivat jopa oma nimi ja kuva näkyvillä.

Suorat raiskaus- ja tappouhkaukset ovat nykyään suomalaisillekin naisille tuttuja. Meille itsenäisille ja vahvoille naisille. Meidät pyritään hiljentämään monin keinoin. Toistuva henkilökohtaisten vihaviestien ja uhkauksien saaminen ei riitä, myös läheisiämme voidaan uhata.

Minulle, suomalaiselle, vapaalle naiselle on tärkeää juhlia Suomen itsenäisyyspäivää. Sen merkitys on moninainen. Haluan olla tekemässä maastamme seuraavallekin 100 vuodelle turvallisempaa paikkaa. Valtiota, jossa naiset voivat toimia ilman minkäänlaista heihin kohdistuvaa uhkaa. Me emme hiljene, me olemme vasta aloittaneet.

Taru Yli-Panula

Kirjoittaja on Vihreiden Naisten varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Seinäjoelta

NYTKIS ry: Omaishoidolla on merkittäviä vaikutuksia naisten ja miesten taloudelliseen tasa-arvoon

 

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n syyskokouksen julkilausuma

Omaishoidon arvo näkyy juhlapuheissa, mutta ei sen korvauksissa. Valtaosan omaishoidon työtaakasta kantavat naiset, joiden eläkkeisiin omaishoidolla voi olla merkittävästi madaltava vaikutus. Omaishoidon kokonaistilanne on käymässä yhä akuutimmaksi väestön ikääntyessä. Omaishoito vähentää kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja luo siten julkiselle sektorille suuria säästöjä.

Täyspäiväisen omaishoitajan veronalaisen hoitopalkkion alaraja on tällä hetkellä 392.57 e/ kk, lisäksi kunnat voivat maksaa vaihtelevia kuntalisiä. Täyspäiväisistä omaishoitajista kaksi kolmasosaa on naisia.

Vanhusten kotihoidon lisääntyessä kunnissa on vaarana, että tilanne sysää keski-ikäisiä naisia yhä enemmän työelämän ulkopuolelle. Jo nyt omaishoitajien tuen saajista 43 % on työikäisiä, osa heistä hoitaa vanhempiaan ja puolisoitaan, osa lapsiaan tai muita omaisiaan. Työikäisenä omaishoitajaksi siirtymisellä on vaikutuksia naisten työllisyyteen sekä heidän eläkekertymäänsä. Jo nyt naisten keskimääräinen vanhuuseläke 499 e/kk matalampi kuin miesten. Omaishoitajina naiset ovat myös erityisen alttiita hoidettavan väkivaltaiselle käytökselle, joka on yleistä mm. dementiasairauksissa.

Omaishoidon tuen sukupuolivaikutukset tulisi tutkia perusteellisesti, jotta estettäisiin ikääntyneiden naisten köyhyyden lisääntyminen.

Naisjärjestöt vaativat, että:

  • Vanhusten kotihoitoon lisätään taloudellisia resursseja, jotta vanhuksia hoitavaa henkilökuntaa olisi kunnissa riittävästi saatavilla ja kotihoidon laatu olisi hyvä.
  • Myös omaishoitajan hoitopalkkion tasoa tarkistetaan.
  • Lyhytjaksoisen intervallihoidon vaikutusta hoitopalkkioon tarkistetaan, jotteivat palkkion leikkaukset estä uupuneiden omaishoitajien suostumista intervallihoitoon.
  • Lisätään palveluita väkivallan uhkaa kokeville ikääntyneille ja omaishoitajille sekä tiedotetaan heitä palveluista.

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n syyskokous vieraili SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä Helsingissä ja vei terveisensä huolesta omaishoitajien asemasta ja sen vaikutuksesta sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Lisätietoja: Johanna Pakkanen, p. 050 469 6242,

johanna.pakkanen@nytkis.org

Naisjärjestöt Yhteistyössä-Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Kristillisdemokraattiset Naiset ry, Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Perussuomalaiset Naiset ry, Sosialidemokraattiset Naiset, Sukupuolentutkimuksen seura ry, Suomen Keskustanaiset ry, Svenska Kvinnoförbundet r.f, Vasemmistonaiset ja Vihreät Naiset ry.

Kannanotto luettavissa Nytkisin verkkosivuilla täällä.

Emma Kari ja Olli-Poika Parviainen: Loppu lähisuhdeväkivallalle – Vaikenemisen aika on ohi

Vihreiden kansanedustajat Emma Kari ja Olli-Poika Parviainen vaativat lähisuhdeväkivallan torjumiseksi turvakotipaikkojen määrän lisäämistä, matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalvelujen turvaamista sekä lisää resursseja seksuaalista väkivaltaa ennaltaehkäisevään työhön. YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään sunnuntaina 25.11.

 

Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuisesti painava ihmisoikeuskysymys. Se on myös suomalaisen yhteiskunnan häpeätahra.

Väkivalta ilmenee ihmissuhteissa eri tavoin riippuen osallisten elämäntilanteesta, iästä ja ajattelutavoista. Joskus väkivalta alkaa niin hienovaraisena, että sitä on vaikea tunnistaa väkivallaksi. Väkivalta voi alkaa esimerkiksi nimittelynä, taloudellisena rajoittamisena tai ihmissuhteista eristämisenä.

Suomi on EU:n toisiksi turvattomin maa naisille. Euroopan Unionin perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan 30 prosenttia 18-74-vuotiaista suomalaisista naisista on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Nuoret naiset ovat tutkimusten mukaan väkivallan erityinen riskiryhmä. Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan yli puolet 15–35-vuotiaista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana.

Resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ovat Suomessa edelleen aivan liian pienet. Turvakotipaikkojen määrä ei vastaa suosituksia eikä todellista tarvetta. Turvakoteja on liian harvassa ja välimatkat ovat liian pitkiä. Euroopan Neuvoston mukaan turvakotipaikkoja pitäisi olla yksi 10 000 asukasta kohti. Suomessa paikkoja pitäisi olla yli 500, kun niitä on tällä hetkellä vain 179. Vuonna 2016 yli 1200 naista ja lasta jouduttiin käännyttämään turvakotien ovilta.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu kaikissa kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa ja ikäluokissa. Viranomaisten kyvyssä tunnistaa ja kohdata väkivallan uhreja on edelleen parannettavaa. Tämä koskee erityisesti vähemmistöryhmiä, kuten maahanmuuttajanaisia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ja vammaisia naisia, jotka kohtaavat rakenteellisia esteitä hakeutuessaan palveluiden piiriin.

Joka kolmas väkivaltaa kokeneista naisista ei kerro kokemuksistaan kenellekään. Vain joka kymmenes väkivaltatapaus tulee poliisin tietoon. Matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalvelujen jatkuvuus ja saavutettavuus on turvattava. Julkisen ja kolmannen sektorin palveluiden kehittämistä on tuettava. Seksuaalisen väkivallan uhrien matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta on parannettava ja huolehdittava seksuaaliväkivallan uhreille suunnatun Seri-tukikeskuksen toiminnan laajentamisesta koko maahan.

Palveluja on tarjottava paitsi väkivaltaa kokeneille, myös sitä tehneille. Väkivallan vastaista työtä tulee kohdentaa väkivaltataipumuksia itsessään tunnistaville, kaikki sukupuolet huomioiden. Lisäksi yleistä häpeän ja vaikenemisen kulttuuria on murrettava.

Seksuaalisen väkivallan torjumiseksi voidaan tehdä myös lainsäädännöllisiä toimia. Erityisen hyvä esimerkki on raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumukseen perustuvaksi. Asiaa ajava Suostumus2018-kansalaisaloite sai kokoon 50 000 nimeä ja samansisältöinen lakialoite on jätetty myös eduskunnassa.

Tällä hetkellä rikoslain mukaan kyse on raiskauksesta silloin kun uhria vastaan on käytetty väkivaltaa tai uhattu sillä. Aloite taas lähtee siitä, että kyse on raiskauksesta aina, kun seksille ei ole saatu lupaa. Sillä tiedämme, että raiskaustilanteessa moni uhri jähmettyy eikä raiskaajan tarvitse edes uhata väkivallalla.

Määrittelemällä raiskaus suostumuksen puutteen kautta voidaan varmistaa, että uhrit saavat oikeutta ja että jokaisen ihmisen oikeutta päättää omista rajoistaan kunnioitetaan.

Väkivaltaa torjutaan myös puuttumalla esimerkiksi verkkovihaan, jolla on usein vahva yhteys sukupuoliperustaiseen väkivaltaan. Jokaisella on oikeus turvalliseen tilaan myös netissä.

Tarvitsisimme lisää resursseja seksuaalista väkivaltaa ennaltaehkäisevään työhön. Nuorille on opetettava jo varhain, millainen on terve ja toisaalta epäterve parisuhde. Jokaisella on oikeus omiin rajoihinsa kaikissa tilanteissa sekä oikeus saada tukea niissä tilanteissa, joissa näitä rajoja on rikottu.

Emma Kari
Olli-Poika Parviainen

Kirjoitus julkaistiin alunperin Vihreiden verkkosivuilla 25.11.2018.