#Valoaeiväkivaltaa- Naisiin kohdistuva väkivalta ja konfliktit

Rakenteellinen sukupuolten välinen epätasa-arvo korostuu konfliktitilanteissa.

Konflikti ja rauhan järkkyminen evää naisilta pääsyn turvallisten palveluiden pariin, katkaisee yhteyden tuttuihin sosiaalisiin verkostoihin ja asettaa tytöt ja naiset haavoittuvaiseen asemaan, jossa avun hakeminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Seksuaalinen väkivalta on sodankäynnin väline, joka jättää syvät jäljet, tuhoaa mahdollisuuksia, sekä hajottaa perheitä ja yhteisöjä. Sitä käytetään konflikteissa tietoisena sodankäynnin taktiikkana siviiliväestön häpäisemiseksi.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 korostaa naisten erityistä asemaa aseellisten konfliktien uhreina ja heidän sisällyttämisen tärkeyttä rauhanturvaamisessa ja –rakentamisessa. Seksuaalisessa väkivallassa voidaan ajatella olevan kyse laajemmasta ongelmasta, joka kytkeytyy asevoimien maskuliinisuutta korostaviin kulttuureihin, joissa sotilaiden sosialisaatio perustuu usein naisvihamielisiin käytäntöihin ja kieleen (lähde).

Maailmassa on yli 68 miljoona ihmistä, jotka ovat pakotettu jättämään kotinsa. Jokaisella näistä henkilöistä on oma tarinansa ja omat unelmansa. Sukupuolensa takia naiset kohtaavat muuttoliikkeessä erityisiä uhkia, jotka asettavat heille erityisiä haasteita muidenkin rakenteellisten esteiden lisäksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden puutteellisuus on muuttoliikkeessä olevien naisten ja tyttöjen suurin kuolemansyy.  Väkivallan, lapsiavioliittojen, hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskit suurenee. Ihmiskaupan uhreista 3/4 on naisia (YK, 2016).

Luonnonkatastrofien ja muiden hätätilojen takia kiristynyt poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri asettaa tytöt ja naiset haavoittuvaiseen asemaan. Joka päivä 500 naista ja tyttöä kuolee raskauteen ja synnytykseen liittyviin komplikaatioihin konflikti- ja katastrofi-alueilla (lähde). Esimerkiksi Jemenissä on tänä päivänä arviolta kolme miljoonaa naista ja tyttöä, jotka tarvitsevat akuuttia turvaa ja lääkinnällistä tukea (lähde).

Lue lisää:

Suomen UN Women

Suomen 1325-verkosto

UNFPA

#Valoaeiväkivaltaa – CEDAW pähkinänkuoressa

Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women, eli kavereiden kesken CEDAW, on kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista naisten osalta.

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus sisältää säännöksiä mm. kansalaisuudesta, koulutuksesta, työelämään osallistumisesta, terveydenhuollosta sekä naisten taloudellisista oikeuksista. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 4.10.1986. Tällä hetkellä sopimuksen on hyväksynyt 192 YK:n jäsenvaltiosta 185.

Sopimus sisältää säännöksiä mm. kansalaisuudesta, koulutuksesta, työelämään osallistumisesta, terveydenhuollosta sekä naisten taloudellisista oikeuksista.

Sopimusta pidetään yhtenä YK:n merkittävimmistä tasa-arvoa edistävistä julistuksista, sillä se toi naisnäkökulman moniin kansainvälisesti jo tunnustettuihin ihmisoikeuksiin.

Sopimukseen sitoutuneet valtiot raportoivat komitealle neljän vuoden välein sopimusvelvoitteiden toteutumisesta eri hallinnonaloilla. Komitea antaa päätelmänsä ja suosituksensa hallitusten raporttien ja muiden tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten käsittelemisen jälkeen.

Maiden kansalaisjärjestöt jättävät myös oman, ns. varjoraporttinsa, jolla he täydentävät ja nostavat esille ruohonjuuritason huomioita. Tällä järjestelyllä taataan kansalaisten äänen esille tuominen.

Lue lisää:

Sopimus Finlex-palvelussa

Ihmisoikeudet-sivusto

THL

 

Tämä UN Womenin videosarja avaa sopimuksen sisältöä muutamassa minuutissa:

https://www.youtube.com/watch?v=umETapJ4b8o

 

#Valoaeiväkivaltaa – Sateenkaariyhteisö ja väkivalta

Sukupuolittunut väkivalta vaikuttaa kaikkiin sukupuoliin kuuluviin ihmisiin. Tasa-arvopolitiikan hetero-oletuksesta huolimatta väkivaltaa tapahtuu myös sateenkaariperheissä ja -parisuhteissa.

Sukupuolen moninaisuus käsittää kaikki tavat kokea ja elää todeksi omaa sukupuoltaan. Jokaisella yksilöllä on lisäksi oma ainutlaatuinen seksuaalinen suuntautumisensa, joka tarkoittaa sitä, keneen henkilö tuntee eroottista, romanttista ja/tai emotionaalista kiinnostusta (lähde).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että nais- ja miesparien suhteissa tapahtuva väkivalta on yhtä yleistä kuin eri sukupuolta olevien parien kohdalla. Samaa sukupuolta olevien kumppanien väliseen väkivaltaan liittyy omia erityispiirteitään: avun hakemisen ja poliisille ilmoittamisen kynnys voi olla tavallista korkeampi. (THL)

Aiemmat kokemukset syrjityksi tulemisesta vaikuttavat avun hakemiseen myöhemmin. Tukijärjestelmässä väkivaltaa voidaan vähätellä, sitä ei tunnisteta tai osata kutsua väkivallaksi. Palveluja ei ole suunniteltu samaa sukupuolta olevien parien näkökulmasta.

Sateenkaari-ihmisillä voi olla myös tarve suojella yhteisönsä mainetta ja pitää yllä parisuhteen imagoa – se estää lähisuhdeväkivallasta puhumista. Paljastetuksi tulemisen uhka voi toimia yhtenä väkivallan keinona silloin, kun väkivallan uhri ei ole syystä tai toisesta kertonut parisuhteestaan läheisilleen. Avun hakemiseen puolestaan kannustaa lähipiiri, josta on mahdollista saada tukea.

Istanbul-sopimuksessa velvoitetaan viranomaisia uhrien suojelemiseksi syrjimättä ketään muun muassa sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Lue lisää:

Sateenkaariperheiden auttaminen ja lähisuhdeväkivalta (2015)

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt Ensi- ja turvakotien liiton asiakkaina (2015)

Transtukipiste

Sateenkaariseniorit

#Valoaeiväkivaltaa- Palvelut saatava esteettömiksi

Vamman kanssa elävät tytöt ja naiset ovat värikäs joukko eri ikäisiä, taustaisia ja osaamista omaavia ihmisiä, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa (lähde). Vammaisilla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin.

Vammaisten naisten riski kohdata väkivaltaa Suomessa on 2-4 kertaa suurempi kuin vammattomilla naisilla (lähde). Vammaisten naisten suurentunut riski joutua väkivallan uhriksi liittyy vammaisen naisen näkymättömyyteen tai negatiiviseen asemaan yhteiskunnassa, riippuvuuteen toisista ihmisistä sekä joissakin tapauksissa puolustuskyvyttömyyteen. Uhriksi joutumisen riskiä lisää niukka toimeentulo, rajalliset vaikutusmahdollisuudet ja vaikeus vaikuttaa omaan elämän olosuhteisiin.

Vammaisten naisten ja tyttöjen kohdalla fyysinen väkivalta ei ilmene pelkästään lyömisenä, läpsimisenä tai hakkaamisena. Hoidon ja huolenpidon tai henkilökohtaisen avun epääminen tai laiminlyönti on myös fyysistä väkivaltaa. Taloudellinen väkivalta on myös yleistä. Vammaisten naisten ja tyttöjen seksuaalisuuteen, lisääntymisoikeuteen ja äitiyteen liittyy edelleen ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Avustetun seksin harrastamisen ympärillä liikkuu edelleen väärää tietoa. Vammaiset ovat moninainen ryhmä ihmisiä, jotka edustavat paitsi erilaisia tapoja harrastaa seksiä, myös erilaisia seksuaalisia suuntautumisia. Helposti oletetaan, että kaikki vammaiset ihmiset ovat heteroseksuaaleja.

Tieto oikeuksista ei ole aina saavutettavaa. Jopa puoli miljoona ihmistä Suomessa hyötyy selkokielellä tehdystä viestinnästä, jonka lisäksi tuhannet muut käyttävät päivittäin pistekirjoitusta, viittomakieltä ja suurennettua tekstiä. Palvelujen digitalisaation myötä on taattava, että tiedon saavutettavuus pysyy.

Turvakotien etäisyydet tekevät helposti palveluista saavuttamattomia invataksia tarvitsevalle henkilölle, sillä vammaispalvelun taksimatkoilla ei ole lupa mennä liian kauas, eikä turvakoti välttämättä ole Kela-matkakorvausten piirissä. Lisäksi väkivaltaa kohdanneen vammaisen naisen on saatava kyyti turvakotiin nopeasti. Vammaispalvelulain mukaisten kyytien tilauskeskusten sääntöjen mukaan kyyti pitää tilata hyvissä ajoin ennen auton saapumista, eikä kaikilla paikkakunnilla invataksia ole edes mahdollista saada samalle päivälle.

Turvakodit eivät useinkaan ole tilojen osalta esteettömiä, eikä niissä ole tarjolla vammaisen naisen mahdollisesti tarvitsemaa henkilökohtaista apua. Työntekijöiden taidot eivät aina riitä työskentelyyn vammaisen naisen kanssa. Auttajatahoille tulisi saada koulutusta väkivaltaa kokeneiden vammaisten naisten vammaan liittyvistä tarpeista ja erityisestä haavoittuvaisuudesta.

Lue lisää:

UNFPA (2018)

Asiakkaan seksuaalisuus ja avusteinen seksi henkilökohtaisessa avussa (2018)  

Seksuaalisuudesta selkokielellä

#Valoeiväkivaltaa – Väkivalta satuttaa moninaisesti

Väkivalta koskettaa jokaista eri lailla. Väkivallan monisyisen luonteen takia on tärkeää, että vaikuttamis- ja auttamistyössä ymmärretään, miten väkivalta vaikuttaa moninaisissa elämäntilanteissa eläviin ihmisiin.
 
Maahanmuuttajanaiset ja rodullistetut naiset joutuivat syrjinnän perusteiden ylirajaisuuden ja väkivallan moninaisten seurausten lisäksi risteilemään todellisuuden ja yhteiskunnan rakenteiden välisten vaikutusten ristiaallokossa. Myös omalla kielellä palvelujen saaminen on edelleen epätasa-arvoista Suomessa. Kulttuurisensitiivisyys ja ymmärrys erilaisista perhekäsityksistä ja sukupuolirooleista on tärkeää, mutta väkivaltaa ei voi oikeuttaa kulttuuriin kuuluvana käytäntönä.
 
Kunniaan – tai häpeään – liittyvä väkivalta on joissakin kulttuureissa tapahtuvaa, ns. kunnianormien puolustamiseen liittyvää tyttöjen, naisten ja poikien oikeuksia rikkovaa väkivaltaa. Väkivalta on usein yhteisön hyväksymää ja sitä harjoitetaan mm. tiukan kontrollin, uhkauksien, väkivallan ja jopa tappamisen kautta.
 
Naisten ja tyttöjen ympärileikkauksella eli sukuelinten silpomisella tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joihin liittyy naisen sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla, kuten viiltelyllä, pistelyllä, polttamisella tai kiinni ompelemisella. Tyttöjen ympärileikkaus aiheuttaa monia terveysriskejä, terveydellisiä vaivoja, sekä elinikäisiä traumoja.
 
Järjestetty avioliitto voi muuttua pakkoavioliitoksi, jos avioliiton toisen tai molempien osapuolten suostumusta tai halua avioliittoon ei ole. Pakottaminen tapahtuu yleensä sekä fyysisellä että henkisellä painostuksella.
 
Väkivalta ei kuulu mihinkään kulttuuriin, ja kaikkia ihmisiä suojaavat saman universaalit oikeudet.
 
 

Tarvitsetko apua?

Naisten Linjan moninaisuuspäivystys on tarkoitettu naisille, joiden on esimerkiksi vamman, pitkäaikaissairauden, kulttuurin, uskonnon, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi muita naisia vaikeampaa saada tukea tai keskusteluapua kohdatessaan väkivaltaa. Palvelu on suunnattu myös kaikille sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa.

Moninaisuuspäivystyksessä vastaaja on ammattilainen. Soittaminen on maksutonta, luottamuksellista ja anonyymia. Soittaa voi, vaikka vasta epäilee, että kokee väkivaltaa tai sen uhkaa. Soittaa voi, jos on huolissaan muista.

Moninaisuuspäivystys keskiviikkoisin klo 9-13 numerossa 0800 02400.

Kriisikeskus Monika palvelee chatissa eri kielillä:

Ti klo 10-12 arabia, suomi
Ke klo 10-12 englanti, suomi
To klo 10-12 venäjä, suomi

 

Lisätietoa:

Miltä tuntuu olla saamelainen äiti?

Monika-Naiset liitto

Ihmisoikeusliitto

#Valoaeiväkivaltaa – Lapset ja nuoret naiset väkivallan kohteena

Lapset joutuvat monenlaisen sorron ja riiston kohteeksi eri puolilla maailmaa. Sukupuolensa vuoksi erityisesti tytöt ovat alttiita hyväksikäytölle ja epäoikeudenmukaiselle kohtelulle. Tyttösikiöiden abortointi, varhaiset avioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta sekä tyttöjen koulutuksen puutteet loukkaavat lukuisten tyttöjen ihmisoikeuksia eri puolilla maailmaa.

Tytöillä on sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Seksuaalinen väkivalta ja häirintä ovat merkittävä turvallisuusriski etenkin kaupungeissa, selviää lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Suomessa nuoret naiset kohtaavat seksuaalista häirintää useammin ja enemmän kuin muut ikäryhmät. Yli puolet 15–35-vuotiaista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana. Seksuaalista tai sukupuoleen liittyvää häirintää tai nimittelyä oli nykyisellä työpaikallaan tai oppilaitoksessaan havainnut 14 prosenttia sekä päätoimisista palkansaaja- että opiskelijanaisista (lähde).

Lisäksi lasten oikeuksien turvaaminen väkivaltatilanteissa on puutteellista Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että väkivaltaa ei huomioida riittävästi lasten huoltoa, tapaamisia ja sijoituksia koskevissa päätöksissä. Lapsen kuuleminen on tärkeää erityisesti, kun perheessä on ollut väkivaltaa. Lisäksi on tärkeää, että lapsen kertomalla on oikeasti merkitystä huolto- ja tapaamispäätöksiä tehtäessä. Väkivalta vaikuttaa lapseen, vaikka se ei kohdistuisi tähän suoraan.

Silti huoltajuuspäätöksissä myös sellaisia vanhempia, joiden tiedetään käyttäytyneen väkivaltaisesti, määrätään tapaamaan lapsiaan ilman tukea tai valvontaa. Valitettavan usein myös tapaamispaikkatoiminnan työntekijät todistavat tilanteita, joissa lapsi joutuu vasten tahtoaan tapaamaan vanhempaa, jota pelkää. Kuulemisen lisäksi on siksi tärkeää, että lapsen kertomalla on oikeasti vaikutusta. Lapsi tarvitsee kasvunsa ja kehityksensä suojaksi ennen kaikkea turvaa.

Istanbulin sopimus (artikla 31) velvoittaa, että määrättäessä lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista, otetaan väkivalta huomioon ja varmistetaan, ettei päätös vaaranna uhrin tai lapsen oikeuksia ja turvallisuutta.

Lue lisää:

Teija Hautanen: Väkivalta ja huoltoriidat (2010)

Johanna Hiitola: Hallittu vanhemmuus. Sukupuoli, luokka ja etnisyys huostaanottoasiakirjoissa (2015)

Tasa-arvobarometri (2017)

Friidu – tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet (2013)