Saara Hyrkkö: Oikeus seksuaaliterveyteen ei katoa koronan aikana

Poikkeuksellisessa pandemia-ajassa perus- ja ihmisoikeudet joutuvat koetukselle. Muun muassa seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat erityisen uhattuina, kun niitä rajataan ja romutetaan koronan varjolla.

Trumpin päätös jäädyttää Yhdysvaltojen rahoitus Maailman terveysjärjestö WHO:lle vaikeuttaa pandemian vastaista taistelua. Pääsyä raskauden keskeytykseen on rajattu Yhdysvalloissa ja Puolassa. Kiireettömät seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut, kuten ehkäisyn aloitus, lykkääntyvät koronakriisiä korjatessa. Suomessa Fimea ja Valvira ovat suosittaneet hedelmöityshoitojen keskeyttämistä poikkeustilan ajaksi.

Koronan takia osa ehkäisyvälineiden tuotannosta on keskeytetty niitä runsaasti tuottavissa maissa, kuten Kiinassa. Maiden välisille rajoille asetetut muodollisuudet ovat myös hidastaneet ehkäisyvälineiden kuljetuksia. Ehkäisyvälineiden puute altistaa epätoivotuille raskauksille ja seksitaudeille, joiden hoitaminen tulee taloudellisesti kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisy – henkisestä kuormituksesta puhumattakaan.

Uhka seksuaalioikeuksien romuttamisesta koronaviruksen pelossa on todellinen. Kriisi lisää lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön riskiä, kun neljän seinän sisällä oleilusta tulee uusi arki. Turvakotien ovet ovat avoimina myös poikkeustilan aikaan ja käyvät jopa tiheämpään kuin aiemmin. Eristäytyminen ja sosiaalisten kontaktien välttäminen on ajanut nuoret etäopiskeluun, jolloin seksuaalikasvatus voi jäädä täysin toteuttamatta.

Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia vastustaville liikkeille poikkeustila antaa mahdollisuuden tehdä myyräntyötään ja romuttaa oikeuksien toteutumista. Olemassa olevia oikeuksia on siksi puolustettava juuri nyt.

Jokaisella on myös pandemian aikana oikeus ehkäisyyn, synnytyspalveluihin ja turvalliseen raskauden keskeytykseen. Myös kiireettömistä palveluista on pidettävä kiinni: etäopetuksessakaan ei saa unohtaa ajantasaista ja ammattimaista seksuaalikasvatusta. Ehkäisyvälineiden saatavuudesta on huolehdittava, sillä jokaisen oikeus haluttuun lapsilukuun korostuu epävarmuuden aikana.

Erityisen tärkeää on myös huolehtia kehittyvien maiden tilanteesta. Kaikille sosiaalinen eristäytyminen ja kotiin jääminen ei ole välttämättä mahdollista. Näissä maissa naiset ja tytöt kantavat suurempaa vastuuta perheestä ja kotitöistä, mikä voi altistaa helpommin koronavirukselle. Kansainvälisen yhteisön on tuomittava seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien rajoitukset ja muistutettava niiden merkityksestä myös nykyisessä epätavallisessa tilanteessa.

Saara Hyrkkö

Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja sekä eduskunnan seksuaalioikeudet- ja kehitysryhmän puheenjohtaja.

European project pushes for more gender equality in climate policy

Press release 22.4.2020

The partners of the Feminists in the Climate Movement-project are very pleased to announce the launch of an EU-funded one-year project. Feminists in the Climate Movement is a European-wide pilot project, designed for women and non-binary persons in Europe. 

The project aims to build safer spaces, where feminists can share their experiences and network with others advocating for a sustainable future. International experts will provide participants with training on capacity-building, movement-building and campaign strategies. The course will consist of an online conference on feminism and climate change, and an international conference in Brussels. The project is part of a wider European collaboration, through which similar trainings will be delivered in Turkey and Austria.

Climate change affects demographics differently. Far too often, women and non-binary persons are underrepresented in the arenas of decision-making. By building bridges and solidarity for feminists all over Europe, we can strengthen the climate movement and find meaningful, sustainable solutions to a global problem, says Tuomas Viskari, chair of the board of Visio. 

Women and minorities are more likely to be affected by the effects of climate change but are also the key people who can bring about change in their communities.

Studies show that countries with more women in decision-making have more ambitious climate policies. Diversity doesn’t happen by itself; it must be encouraged.  Women and non-binary persons need specific training to make change in traditionally male-dominated places of decision-making, Emma Kari, member of parliament and chair of the Finnish Green Women’s Association. 

The project is organised by the Green European Foundation with the support of Visio and the Green Women’s Association, with the financial support of the European Parliament to the Green European Foundation.

Contact:

Tuomas Green: tuomas.green@opintokeskusvisio.fi

Eurooppalainen hanke vauhdittamaan sukupuolitietoista ajattelua ilmastopolitiikassa

Tiedote 22.4.2020

Green European Foundation järjestää yhteistyössä Opintokeskus Vision ja Vihreät Naiset ry:n kanssa vuoden 2020 aikana Feminists in the Climate Movement -hankkeen. Hanke toteutetaan Euroopan Parlamentin Green European Foundationille myöntämän tuen turvin.

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ilmastonmuutoksen sukupuolittuneista vaikutuksista, vahvistaa naisten ja muunsukupuolisten henkilöiden johtajuutta ja verkostoja sekä tarjota alusta kansainväliselle tiedon- ja taidon vaihtamiselle.

–  Ilmastonmuutos koskettaa moninaisia ihmisryhmiä eri tavoin. Tutkimukset osoittavat, että heikon yhteiskunnallisen aseman takia naiset ovat kaikkein haavoittuvaisimpia ilmastonmuutoksesta johtuvien lieveilmiöiden seurauksille. Kuitenkin usein ilmastonmuutoksen torjunnasta ja siihen sopeutumisesta neuvoteltaessa ei neuvottelupöydissä ja erityisesti kansainvälisissä neuvotteluissa, ole yhtään naista. Epätasa-arvon kitkemiseksi on tärkeää, että naisten ja muunsukupuolisten henkilöiden vaikuttamisen taitoja ja osallistumisen mahdollisuutta tuetaan, sanoo Tuomas Viskari, Opintokeskus Vision hallituksen puheenjohtaja. 

– Koronaviruspandemia korostaa yhteiskunnassamme vallitsevia eriarvoistavia rakenteita. Tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan kansainvälistä yhteistyötä kestävien ratkaisujen  löytämiseksi. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja sen seurauksiin sopeutumisessa tulee panostaa naisten ja muunsukupuolisten henkilöiden asemaa parantaviin toimiin, sanoo Emma Kari, Vihreiden Naisten puheenjohtaja. 

Hanke on suunnattu naisille ja muunsukupuolisille henkilöille eri puolilta Eurooppaa. Niille, jotka ovat kiinnostuneita  ilmastonmuutoksen sukupuoliulottuvuudesta ja haluavat tukea reilun muutoksen edistämistä omassa yhteisössään ja Euroopassa.

Hankkeen aikana järjestetään verkkokoulutus ja kansainvälinen tapahtuma ilmastonmuutoksen sukupuoliulottuvuuksista. Projekti on osa laajempaa eurooppalaista yhteistyötä, jonka myötä samaa teemaa käsitteleviä tilaisuuksia järjestetään myös Turkissa ja Itävallassa.

Green European Foundation (GEF) yksi yhdeksästä eurooppalaisesta poliittisesta ajatuspajasta, ja Opintokeskus Vision kattojärjestö. Vihreät Naiset ry on poliittinen naisjärjestö ja tasa-arvotoimija.

Lisätietoja:

Suunnittelija Tuomas Green

tuomas.green@opintokeskusvisio.fi

Niina Ratilainen: Turun raitiotie on tasa-arvoisen kaupunkipolitiikan voitto

Turun kaupunginvaltuusto kipuili vuosia raitiotien kanssa, mutta lopulta kaupunginvaltuusto päätti edetä ratikan suunnittelussa äänin 47-16. Edessä on vielä myöhemmin varsinainen investointipäätös, mutta valtuuston vahva tuki tässä vaiheessa on iso viesti: olemme valinneet nyt kaksi ratikkalinjaa, jotka suunnitellaan rakentamispäätöstä vaille valmiiksi.

Korona aiheuttaa kunnille valtavasti taloushaasteita ja hetken näytti jo siltä, että koronan uhka saa Turun valtuuston kuoppaamaan raitiotien. Onneksi tulos oli päinvastainen, sillä nyt jos koskaa tarvitaan kestävän tulevaisuuden investointeja. Kriisin jälkeen tarvitaan jälleenrakennusta, ei valojen sammuttamista.

Kaupungit, jotka valitsevat raitiotien, valitsevat paljon enemmän kuin joukkoliikennevälineen. Raitiotie imee äärelleen yrityksiä ja rakentamista – työtä ja koteja. Se tiivistää kaupunkirakennetta ja perustaa pääväylät, jonka varrella kotiin, töihin, opiskelemaan, harrastamaan ja ostoksille pääsee vähäpäästöisesti. Turun kahden raitiotielinjan varrella on keskussairaala, korkeakoulujen kampusalueet, satama, keskusta ja kaksi rautatieasemaa. Monen muun kaupungin tavoin Turku on kunnianhimoisen ilmastotavoitteen kärkikaupunki. Kasvihuonekaasuja ei vedetä kohti nollaa puuttumatta isosti liikenteen päästöihin. Voimme vähentää liikenteen päästöjä vaikeuttamalla liikumista tai tekemällä ihmisille hyviä vaihtoehtoja liikkua sähköisellä ison kapasiteetin joukkoliikenteellä. Minusta jälkimmäisestä vaihtoehdosta kannattaa aloittaa.

Raitiotietä on tapana perustella talouden ja rakentamisen neliöiden kautta, mutta minä haluan puhua hetken siitä, että raitiotie on feministinen hanke. Joukkoliikenne on pienituloisille tärkeää ja työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden bussikorttialennukset auttavat kaikkein pienituloisimpia liikkumaan. Joukkoliikenteen seassa raitiotie on erittäin esteetön. Turku on Suomen sinkkupääkaupunki, sillä meillä on suhteessa väkilukuun eniten yksin asuvia. Monet heistä ovat ikäihmisiä, joille liikkuminen on haastavaa. Raitiovaunu on matkustusmukavuudeltaan ja luotettavuudeltaan ylivoimainen ihmiselle, jonka on vaikea liikkua. Ja meidän raitiovaunulla pääsee sairaalaankin!

Kaupunkisuunnittelu on erinomainen työkalu vähentämään sosiaalisia ongelmia ja purkamaan kunnan asukkaiden välistä epätasa-arvoa. Tämä on minulle tärkein syy puskea eteenpäin raitiotietä. Päästöjä voimme laskea monilla sähköisillä kulkuneuvoilla, mutta raitiotien tasa-arvovaikutukset ovat joukkoliikenteen joukossa ylivertaisia. 

Turku ei ole ainoa kaupunki, jossa osataan nimetä lähiöit, joissa on korostuneesti muita alueita enemmän pienituloisuutta ja työttömyyttä. Yksi palveluiltaan ja lähimetsiltään upea, mutta huonon imagon ja yksipuolisen asuntokannan vanki on Varissuo. Raitiotien ensimmäinen piste.

Kaikkialle, jossa raiteita rakennetaan, raiteen linjan maan arvo nousee ja rakentaminen lisääntyy. Tulemme näkemään uutta rakentamista, taloyhtiöiden peruskorjauksia ja investointeja Varissuolla. Maan arvon kohoaminen muuttaa myös asuntojen hintoja, mutta ihmisten tasa-arvoa ei lisää politiikka, joka ylläpitää kalliiden asuntojen ja halpojen vuokra-asuntojen erillisiä alueita. Kun raitiotie vuonna 2027 toivottavasti jo ajaa, ovat turkulaisten joukossa varissuolaiset heitä, joiden kotiin menee moderni pikaratikka. Se on upeaa ja kaupunkisuunnittelun historiassa hieman vallankumouksellistakin.

Niina Ratilainen

Kirjoittaja on Turun kaupunginvaltuutettu toista kautta, Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan puheenjohtaja ja Turun ammattikorkeakoulun varapuheenjohtaja. Ratilainen edustaa Suomen vihreitä EU:n alueiden komitean ympäristö, ilmasto, energia & avaruus -valiokunnassa.

http://www.niinaratilainen.fi/

Mari Holopainen: Koronakriisi tarjoaa mahdollisuuden uudistaa talouden rakenteita inhimillisesti ja ekologisesti kestävämmiksi

Suomalaiset ovat sinnitelleet poikkeusoloissa. Epidemiaan on menehtynyt läheinen, muistisairas ei ole pitänyt hetkeen ketään kädestä kiinni, huoli kotona yksin pärjäilevästä lapsesta on suuri, epävarmuus toimeentulosta ja lainoista ahdistavat. Koronaepidemia ei kohtele kaikkia samoin tavoin. 

Varovaisen hyviäkin uutisia on. Tähän asti koronaepidemian rajoittamistoimet ovat Suomessa onnistuneet varsin hyvin: pärjäämme vertailuissa tehohoitoo joutuneiden ja kuolleisuuslukujen osalta. Rajoitteet eivät ole olleet tiukimpia Euroopassa, koska ohjeet on otettu tosissaan ja toimimme riittävän ajoissa. Kevätauringossa on voinut ulkoilla, eikä oikeus oppimiseen ole lakannut. 

Terveyskriisin ohella maailma on kuitenkin luisumassa taantumaan. Julkisen talouden näkymään ja taloudellisiin ennusteisiin sisältyy poikkeuksellista globaalia epävarmuutta. Arviot Suomen bruttokansantuotteen supistumisesta tänä vuonna vaihtelevat noin viidestä prosentista kolmeentoista riippuen siitä, kuinka nopeasti ja millä keinoin epidemia saadaan hallintaan.

Se, miten voimme minimoida sekä taloudelliset että terveydelliset haitat rokotteen saamiseen asti, esimerkiksi tartuntaketjuja tunnistamalla yksityisyyden suojaa kunnioittavalla mobiiliteknologialla ja testaamalla, voi ratkaista paljon.

Suomessa velkaantuminen on edelleen kestävällä tasolla. Nyt menoja lisäämällä autamme yhteiskuntaa pääsemään pahimmasta kriisivaiheesta yli. Pidämme huolta yrityksistä, työpaikoista, terveydenhuollosta ja kunnista, joissa verotulot ovat tippuneet ja investointi- ja palvelutarve jatkuu. Nyt kärsivät kaupungitkin, jotka normaalioloissa tuovat valtion verotuloja. 

Vaikka edessä oleva taantuma on vakava, tarjoaa se meille mahdollisuuden katsoa talousjärjestelmää uudesta näkökulmasta. 

Talouden rakenteita on Suomessa varaa monipuolistaa. Kaikki vanhat menestystarinat eivät ole uusia menestystarinoita. Meillä ei ole yhtä uutta Nokiaa, mutta meillä on useita lupaavia kasvuyrityksiä, jotka työllistävät lukemattomat määrät ihmisiä. Koronakriisin jälkeenkin on toimialoja, joissa vallitsee työvoimapula.

Pienenä avoimena vientivetoisena maana Suomessa on erityisen tärkeää satsata koulutukseen ja osaamiseen. Myös tutkimuksen ja tieteen rooli korostuu pandemian keskellä: turvallisen ja toimivan rokotteen kehittäminen on ratkaisevaa terveys- ja talouskriisistä ulospääsemiseksi. 

Vaikka koronakriisi on vähentänyt tuotantoa ja kuluttamista dramaattisesti, emme ole vielä ilmaston ja ympäristön kannalta kestävällä uralla. Menojen lisääntyessä on entistä tärkeämpää ohjata verotuksen painopistettä ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen, jotta ihmisistä voidaan pitää huolta jatkossakin.

Samalla taloutta vauhdittavia investointeja on suunnattava kestävää kasvua edistäviin hankkeisiin, kuten henkilöliikenneraiteisiin, pyöräilyyn ja kävelyyn. Pitkien etäisyyksien Suomessa tulee voida liikkua kuormittamatta ilmastoa. Myös yöjunayhteyksiä muualle Eurooppaan tulee edistää. 

Luonto, metsät, järvet ja rantakalliot ovat osoittaneet ainutlaatuisuutensa, kun ihmiset kaikkialla Suomessa ovat suunnanneet ulos hakemaan hengähdyspaikkoja kriisin keskellä. Tulevillakin sukupolvilla on oltava oikeus samaan.

Kirjoitus on julkaistu ensin vihreat.fi-sivustolla.

Kuva: Susanna Kekkonen

Vuosi kuntavaaleihin!

Tasan vuoden päästä päätetään, ketkä nousevat valtuustoihin päättämään Suomen kuntien tulevaisuudesta.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Vaaleissa kunnan asukkaat valitsevat valtuuston, joka on kunnan ylin toimielin. Kuntalaissa säädetään valtuuston lakisääteisistä tehtävistä.

Kuntavaalit on aitiopaikka vaikuttaa siihen, millaisessa kaupungissa tai kunnassa haluamme elää. Kuntien päätösvaltaan kuuluvia asioita ovat mm. päivähoito, koulutus, vanhusten hoiva, terveyspalvelut, liikenne ja rakentaminen.

Kunnat ovat myös avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja niissä tehdään tärkeitä tasa-arvopäätöksiä.

Tunnetko jonkun, jossa on ainesta ehdokkaaksi? Näetkö sellaisen, kun katsot aamulla peiliin?

Vinkkaa itseäsi tai tuttavaasi tämän lomakkeen kautta!