Saara Hyrkkö: Eduskuntaan tarvitaan feministejä, joilla on pokkaa puolustaa kaikkien yhdenvertaisia oikeuksia

Lasikattoja voi olla vaikea huomata, jos sellaiseen ei ole koskaan itse törmännyt. Sama pätee moneen muuhun tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvään ongelmaan.

Siksi eduskuntaan tarvitaan feministejä, joilla on pokkaa puolustaa jokaisen ihmisen yhdenvertaisia oikeuksia ja vapautta olla oma itsensä ilman pelkoa.

Ehdokkaamme Saara Hyrkkö käy videolla läpi feministisen politiikan seuraavia askelia. Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Saara Hyrkkö on diplomi-insinööri, johtaja ja kaupunginvaltuutettu. Hän on ehdolla eduskuntaan Uudenmaan vaalipiirissä.

Piila Paalanen: Koulutus tukemaan tasa-arvoa

­­

Huomenna vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Suomalaisen koulutuksen tasa-arvoisuuden kehittyminen ovat paljosta velkaa Canthin elämäntyölle. Canthin huomio kiinnittyi ennen kaikkea naisten ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksiin, jotka olivat huomattavasti miehiä ja poikia rajatummat. Paljon edistystä on tapahtunut sitten Canthin aikojen, mutta paljon on vielä tehtävää. Koulutuksen tasa-arvo, kuten tasa-arvo ylipäänsä, ei ole tietty saavutettavissa oleva piste, jossa tasa-arvo tulee valmiiksi. Tasa-arvo on jatkuva prosessi, joka elää ja muuttuu yhteiskunnan ja koulutuksen mukana. Tänä päivänä sukupuolten koulutukselliseen tasa-arvoon liittyvät ongelmat ovat osin erilaisia kuin Canthin aikaan, koska yhteiskunta ja maailmakin ovat erilaisia.

Tällä hetkellä naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, mutta sukupuolen mukainen eriytyminen koulutuksen sisällä tuottaa tytöille ja pojille eriytyviä oppiaine-, ala- ja koulutusastevalintoja. Eriytymiseen liittyen on oltu myös huolissaan poikien vähäisemmästä kiinnostuksesta koulunkäyntiä kohtaan. Yhteiskunnallisella tasolla koulutuksen eriytyminen tuottaa erilaisia ja erilailla arvostettuja ja palkittuja asemia naisille ja miehille. Sukupuolen mukainen eriytyminen ja siitä aiheutuvat tasa-arvo-ongelmat ovat säilyneet, mutta muuttaneet muotoaan.

Koulutuksen tasa-arvon haasteet eivät kuitenkaan pelkisty vain naisten ja miesten sekä muun sukupuolisten välisiin kysymyksiin, jotka jo itsessään ovat hyvin moninaisia. Kun mukaan lisätään esimerkiksi erot sosioekonomisissa ja etnisissä taustoissa, huomataan, miten monet asiat vaikuttavat yksilöiden yhtäläisiin mahdollisuuksiin kouluttautua.

Koulutukseen kohdistuneet säästöt ovat voimistaneet huolta koulutuksen tasa-arvon heikkenemisestä.  Ja syystä. Tasa-arvoiset kouluttautumismahdollisuudet on useiden asiantuntijoiden taholta esitetty merkittävimpänä keinona estää tuloerojen kasvaminen ja sitä kautta yhteiskunnan eriarvoistuminen. Vaikka koulutus edelleen suurelta osin periytyy, on Suomessa vanhempien tulo- ja koulutustasolla ollut pienempi merkitys yksilön mahdollisuuksiin kouluttautua ja opiskella kykyjensä ja toiveidensa mukaisesti kuin monessa muussa maassa. Tästä on syytä pitää kiinni. Mutta se vaatii konkreettisia tekoja.

Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi huomiota on kiinnitettävä muun muassa koulutuksen maksuttomuuteen, laatuun ja kaikille avoimeen koulutusjärjestelmään. Toiseen asteen opintojen maksuttomuus eli käytännössä lukukausi- ja oppimateriaalimaksuista vapaa koulutus tarvitaan turvaamaan kaikille nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet jatkaa opintoja peruskoulun jälkeen. Huoli koulutuksen maksuttomuuden rapautumisesta kulminoitui kansalaisaloitteeseen maksuttomasta toisesta asteesta. Tiedämme, miten aloitteelle kävi. Nyt on suunnanmuutoksen aika.

Koulutus aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen tarvitsee lisärahaa miljardi euroa. Laatuun panostaminen tarkoittaa riittäviä resursseja erityisesti ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen ja ohjaukseen, kohtuullisia ryhmäkokoja ja erityistukea siitä tarvitseville. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta on parannettava, perusrahoitukseen panostettava ja yliopistojen ja tieteen autonomiaa tuettava. Rahoitusmalleissa on huomioitava laatu, eikä vain määrälliset mittarit. Pitkäjänteisen tutkimuksen tekemisen edellytyksiä on parannettava. Kaiken kaikkiaan koulutusjärjestelmä on pidettävä avoimena, että välivuodet eivät heikennä jatkomahdollisuuksia. Opiskelusta täytyy saada innostua elämän eri vaiheissa.  Opintopolun jatkaminen korkeakouluun tulee olla aidosti mahdollista kaikille niin lukiosta kuin ammatillisesta oppilaitoksesta tutkinnon suorittaneille. Se, että myös ammatillisen väylän kautta on mahdollista hakeutua korkeakoulu-opintoihin, on ollut tärkeä väylä erityisesti pojille korkeakoulutukseen. Yhteiskunnallinen ja koulutuksellinen tasa-arvo kulkevat käsi kädessä. Niin myös mahdollisuuksien tasa-arvo ja korkea osaaminen.

Piila Paalanen

FM, opettaja

Vihreiden eduskuntavaaliehdokas, Pirkanmaa

 

 

Sonja Koto: On aika tehdä tasa-arvoinen ja joustava perhevapaauudistus

Lasten määrä vähenee, naisten ja miesten väliset palkkaerot kapenevat tuskastuttavan hitaasti ja naiset kokevat edelleen raskaussyrjintää työelämässä. Mitä tälle kaikelle voi tehdä?

On aika tehdä joustava ja tasa-arvoinen perhevapaauudistus. Isille tulee kiintiöidä oma osuus perhevapaista, jotta hekin saavat hoivavastuuta ja mahdollisuuden viettää aidosti yhdessä aikaa lasten kanssa. Kulut perhevapaista on jaettava työnantajien kesken tasaisesti, jotta työnantajat eivät koe nuorta naista enää taloudelliseksi uhaksi.

Vihreiden tavoitteena on siirtyä perhevapaissa kohti 6+6+6 mallia, väliportaana toimii 5+5+5 malli. Äidille siis kiintiöidään 5kk, samoin kuin isälle. Loput 5kk perhe voi jakaa hyväksi katsomallaan tavalla. Lapsi on nykyistä vanhempi, kun ansiosidonnainen vanhempainvapaa loppuu. Joustoa lisää se, että vanhempainvapaalla voi olla myös osa-aikaisesti.

Tämän lisäksi perheillä on mahdollista käyttää 6kk hoitorahaa (843€/kk), joka on selkeästi suurempi kuin nykyinen kotihoidon tuki. Tätä rahaa voivat vanhempien lisäksi käyttää myös muut läheiset esim. isovanhemmat. Hoitorahaa voi myös nostaa puolitettuna, jolloin sitä riittää pidemmäksi aikaa. Aikaa rahan käyttämiseen on siihen asti, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta.

Tältä pohjalta tehty uudistus tarjoaa perheille mahdollisuuden pitää vapaat juuri heille sopivalla tavalla. Uudistus ottaa huomioon myös erilaiset perheet. Yksinhuoltajat saavat käyttää koko vanhemmille kiintiöidyn osuuden. Sateenkaariperheissä, joissa monesti on useampi kuin kaksi aikuista, voi vapaan jakaa useamman vanhemman kesken. Eroperheiden etävanhemmat on niin ikään huomioitu mallissa.

Pelkkä perhevapaauudistus ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös laadukkaan varhaiskasvatuksen tukemaan työn ja perheen yhteensovittamista. Ryhmäkokoja on pienennettävä ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Työelämän tasa-arvoa on myös lisättävä muilla keinoin. Palkkasalaisuus on purettava ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta on vähennettävä.

Olisimmeko vihdoin valmiita tähän 2020-luvulla?

Sonja Koto

Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaalta

Jenni Pitko: Miksi Suomen talvet kaipaavat pelastamista?

Neljä vuodenaikaa on suomalaisen elämäntavan perusta. Vaikka mielemme monesti vaelteleekin lämpimissä ja aurinkoisissa kesäilloissa ja lumettomien aikojen helppoudessa, ovat talvi ja pakkaset oleellinen osa pohjoisuutta, historiaamme ja identiteettiämme.

Olen itse löytänyt talven ilon hiihtoharrastuksesta ja rakastunut kauniisiin kaamoksen pastelliväreihin ja lumisiin tykkylumipuihin tuntureilla ja metsissä kulkemalla. En voi kuvitella elämää ilman talven seisahtunutta rauhaa ja kaamosajan armollisuutta, lumentulon riemua ja valkoista maata, joka kaamoksellakin suo meille valon.

Ilmastonmuutos kuitenkin uhkaa talviamme. Lämpenevä ilmasto näkyy radikaalisti juuri meillä Suomessa. Suomen vuosikeskilämpötila lämpenee kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Ilmatieteen laitoksen seurannan mukaan etenkin talvet ovat Suomessa leudontuneet. Joulukuiden lämpötila 1850-luvulta tähän päivään on noussut lähes viisi astetta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan jo vuonna 2050 Etelä-Suomeen ei välttämättä enää saada lunta. Pohjois-Suomessa lämpötila laskee ja lumihankien koostumus muuttuu, myrskyt ja tuulet lisääntyvät.

Arjessa olemme saaneet jo huomata termisten talvien alun siirtymisen myöhemmäksi ja nollakelien ja jäisten sateiden määrän kasvun sekä talvimyrskyjen lisääntymisen. Lisääntyneet talvimyrskyt ovat vaikeuttaneet monen elämää katkoen sähköjä. Lumettomien talvijaksojen lisääntyminen tarkoittaa myös vähentyvää valoa, jota lumen pinta heijastaa. Valon määrällä on vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

Talvien lämpeneminen uhkaa myös eläinten olosuhteita. Eteläiset luontotyypit hivuttautuvat pohjoiseen ja eläinlajit siirtyvät ylöspäin. Vastaan tulee kuitenkin Jäämeri, ja monen eläimen elintila loppuu. Tällainen on esimerkiksi naalin tilanne jo nyt. Lumihankien koostumus muuttuu, kun lämpötila käy useaan kertaan talvella plussan puolella, mutta moni pohjoisen laji tarvitsee kuohkean lumihangen pesiäkseen.

Kalat, jotka itsessään ovat jo monen pohjoisen eläinlajin tärkeä ravinnonlähde, voivat huonosti lauhtuneissa vesistöissä. Pohjoisen kalat, etenkin lohikalat, ovat vaarassa menettää asemiaan Pohjois-Suomen vesistöissä tulevina vuosikymmeninä.

Talvien lisäksi ilmastonmuutos uhkaa elämän edellytyksiä maapallolla. Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisella tasolla erittäin suurta vahinkoa maataloudelle, mikä uhkaa aiheuttaa vakavaa nälänhätää. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousulla on vaikutus myös Suomen ja suomalaisten talouteen. Ilmastonmuutos voi johtaa pakolaismäärien kasvuun ja kehitysmaissa poliittiseen epävakauteen.

Miten Suomen talvet voidaan pelastaa ja ilmastonmuutosta torjua?

Tärkeintä on tietää, että ilmastonmuutosta  voidaan torjua! Keinot ovat olemassa, ja niitä täytyy rohkeasti käyttää. Tarvitsemme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä tiekartan, jotta pääsemme hiilineutraaliksi vuonna 2030. Suomen tulee olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja näyttää esimerkkiä muille. Fossiilisten polttoaineiden takarajat on asetettava 2020- ja 2030-luvuille. Metsien ja maaperän hiilinieluja on lisättävä ja pidättäydyttävä hakkuumäärien kasvattamisesta. Toimenpiteitä tarvitaan kaikkialla: teollisuudessa ja ihmisten arjessa, kaupungeissa ja maaseudulla.

Pelkästään Suomen toimet eivät riitä, vaan kaikkien maiden, kaikkien yritysten, kaikkien ihmisten täytyy toimia. EU:n päästökauppa on järjestelmänä hyvä, mutta sen valuviat on korjattava. Suomen tulee olla vaikuttamassa kansainvälisissä yhteyksissä kunnianhimoisen päästövähentämispolitiikan puolesta. Oiva tilaisuus vaikuttaa on Suomen tuleva puheenjohtajuuskausi Euroopan neuvostossa, joka alkaa heinäkuussa.

Jenni Pitko

Kirjoittaja on kansanedustajaehdokas Oulusta.

Tiina Elo: Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ihmisoikeuksiin, erityisesti tyttöjen oikeuksiin

Kun puhumme ilmastonmuutoksesta, puhumme myös ihmisoikeuksista. Juhlapuheissa enemmistö alkaa olla yhtä mieltä ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeydestä. Mutta pelkät puheet eivät enää riitä. Nyt vaaditaan määrätietoisia tekoja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Koska ilmastonmuutos on myös ihmisoikeuskysymys.

Ilmastonmuutoksen todelliset kärsijät ovat muualla kuin meillä Suomessa. Siitä kärsivät erityisesti kehittyvien maiden köyhät ja haavoittuvat ryhmät, kuten tytöt ja naiset. Ilmastonmuutos lisää monissa maissa tyttöihin kohdistuvan väkivallan riskiä, lapsiavioliittoja sekä tyttöjen työtaakkaa.

On häpeällistä, että samaan aikaan tietäessämme kaiken tämän, Suomi on leikannut päättyneellä hallituskaudella kehitysyhteistyön määrärahoja sadoilla miljoonilla euroilla. Juuri niitä rahoja, joilla tehdään konkreettista työtä sen eteen, että ihmiset voisivat elää turvallisesti ja ansaita elantonsa omassa kotimaassaan. Sen sijaan, että he joutuvat jättämään kotinsa ja lähtemään pakoon vesipulaa, kuivuutta tai tulvia.

Emme voi Suomessa sulkea silmiä ilmastokriisin globaaleilta vaikutuksilta. Nuoret ovat ryhtyneet ilmastolakkoihin ympäri maailmaa, koska aikuiset eivät tee tarpeeksi. 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Ilmastonmuutos koskettaa nuoria. Onhan kyse heidän ja heidän lastensa tulevaisuudesta. Ja koko maapallon tulevaisuudesta.

Suomi tarvitsee muutosta ja sitä muutosta haluan olla tekemässä:

🌱 Suomen on vähennettävä ilmastopäästöjään nopeasti. Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Samoja kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita on ajettava myös kansainvälisissä neuvottelupöydissä.

🌱 Suomen on tuettava kehittyviä maita taloudellisesti ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Meidän on varmistettava, että tyttöjen oikeudet turvataan ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

🌱 Suomen on sitouduttava seuraavalla hallituskaudella nostamaan kehitysyhteistyön rahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

🌱 Suomen on suunnattava kehitysyhteistyörahoja erityisesti tyttöjen ja naisten koulutukseen. Koulutus antaa tytöille tärkeitä taitoja itsenäiseen elämään sekä mahdollisuuden päättää omasta elämästään. Tyttöjen ja naisten koulutus on aina investointi kestävään ja turvalliseen tulevaisuuteen.

Lastenoikeusjärjestö Plan International tekee arvokasta työtä kehitysmaiden lasten oikeuksien puolesta ja on nostanut ansiokkaasti esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia heikommassa asemassa olevien tyttöjen elämään.

Kannetaan globaalia vastuuta ja tehdään yhdessä kevään vaaleista ilmastovaalit ja tasa-arvovaalit.

Tiina Elo
Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta

Saara Ilvessalo: Itämeren pelastaminen edellyttää ilmastonmuutoksen pysäyttämistä

(På svenska nedan)

Lempipaikkani on kesämökin ranta Varsinais-Suomen saaristossa. Katselen sameaa ja rehevöitynyttä, maailman saastuneinta mertamme. Haaveilen tulevaisuudesta, jossa olemme palauttaneet sen terveeksi. Siksi kai olen myös päätynyt toiminnanjohtajaksi ja tutkimaan Itämeri-osaamiskeskukseen.

Itämeren vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Myös eräiden vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat korkeita. Itämerta uhkaa lisäksi alati kasvava meriliikenne, joka aiheuttaa päästöjä sekä lisää öljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä.

Itämeren suojelemiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mutta meren hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu missään. Ravinteita on vähennetty, muttei tarpeeksi. Nyt vaarana on, että tehty työ valuu hukkaan.

Ilmastonmuutos heikentää Itämeren tilaa

Maapallo lämpenee nopeimmin pohjoisessa, ja Itämeri lämpeneekin nopeasti sekä sijaintinsa että pienen vesitilavuutensa takia. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin sekä Itämeren olosuhteisiin että sen eliöihin, ja jotkut vaikutukset näkyvät jo nyt.

Mitä enemmän talvinen sademäärä kasvaa, sitä enemmän ravinteita Itämereen valuu. Jäättömät talvet estävät myös esimerkiksi itämerennorpan lisääntymistä. Kun Itämeren suolaisuus vähenee ja vesi lämpenee, lisääntyy myös niin sanotun sisäisen ravinnevaraston vaikutus, kun meren pohjaan kerääntyneet vanhat ravinteet aktivoituvat uudelleen. Tämä saattaa tehdä tyhjäksi ravinnevalumavähennykset, joita olemme vuosien varrella tehneet. Sinilevät kiittävät.

Itämeren pelastaminen edellyttää sekä siihen kohdistuvia toimenpiteitä että ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Suomesta pitää tehdä ilmastopäästötön 2030-luvulla siirtymällä vähäpäästöiseen energiaan, liikenteeseen, asumiseen ja kulutukseen. Ympäristölle haitalliset tuet pitää lopettaa ja suunnata ne sen sijaan ilmaston ja ympäristön hyväksi.

Ravinnevalumat kuriin

Ravinnepäästöjen vähentämistä itse Itämerelle pitää jatkaa entistä tehokkaammin. Tarvitsemme sitovia sääntöjä, taloudellista ohjausta, neuvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Suurin päästäjä on edelleen maatalous. Yhteiskunnan pitää toimia niin, että maatalousyrittäjien on helppoa ja edullista toimia Itämeri-ystävällisesti.

Tukia pitää kohdistaa ensisijaisesti ympäristöperusteisesti sinne, missä rahalla saadaan aikaan suurimpia tuloksia vesiensuojelussa. Kullakin alueella pitää ottaa parhaat ravinnevalumat estävät keinot käyttöön: suojavyöhykkeet, kosteikot, kipsi, kalkki, viljelykeinot… Ravinteiden kierrätyksestä hyötyvät myös maatalousyrittäjät.

Itämeren kautta ruokavalioomme päätyvien mikromuovien käyttö esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa pitää kieltää. Merkittävä mikromuovin lähde ovat myös autojen renkaat, joten raideliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen parantaa myös Itämeren hyvinvointia. Ongelmiin pitää puuttua myös aktiivisella kansainvälisellä yhteistyöllä Itämeren suojelukomissio Helcomissa ja EU:ssa.

Jotta lapsenlapsemme voisivat elää puhtaan Itämeren rannalla, uida, purjehtia ja kalastaa, täytyy meidän ottaa meremme suojelu tosissaan. Puhdas luonto on maamme ja Varsinais-Suomen matkailuvaltti, mutta kaunis saaristo menettää viehätysvoimansa, jos kasvavia levälauttoja, sameutumista ja roskaantumista ei saada pysäytettyä.

Ehdokkaamme ja kaupunginvaltuutettu Saara Ilvessalo Varsinais-Suomesta työskentelee toiminnanjohtajana ja tutkinana juridisessa Itämeri-osaamiskeskuksessa, ja on työssään kartoittanut keinoja, joilla Itämeri voidaan saada taas puhtaaksi.

Klimatförändringen måste stoppas för att rädda Östersjön

Mitt favoritställe är stranden vid vår sommarstuga i Egentliga Finlands skärgård. Jag tittar på det grumliga, övergödda och det mest förorenade havet i hela världen. Jag drömmer om en framtid då vi har lyckats göra vårt hav frisk igen. Därför jobbar jag väl också som verksamhetsledare och forskare i ett Östersjö-kompetenscenter.

Det mest allvarliga hotet mot Östersjön är för hög näringsämnesbelastning och övergödningen som orsakas av detta. Även koncentrationer av vissa farliga ämnen är höga. Östersjön hotas också av den växande sjöfarten som leder till utsläpp och en ökad risk av olje- och kemikalieolyckor.

Ett långsiktigt arbete har gjorts för att skydda Östersjön, men ett gott tillstånd har man inte uppnått någonstans. Halter av näringsämnen har sjunkit, men inte tillräckligt. Nu finns det en risk att det goda arbetet går i spillo.

Klimatförändringen försämrar Östersjöns tillstånd

Den globala uppvärmningen sker snabbare i Norden och Östersjön värms upp i snabb takt på grund av havet läge samt på grund av havets små vattenvolym. Klimatförändringen påverkar på många sätt Östersjöns tillstånd och organismer i havet. En del av effekterna kan man se redan i dag.

Ju regnmängd på vintern ökar, desto mer näringsämnen tillförs till Östersjön.  Isfria vintrar hindrar också östersjövikarens reproduktion. När salthalterna sjunker och vattnet blir varmare ökar även påverkan från havets interna lager av näringsämnen, då näringsämnen som har samlats i havsbotten återigen aktiveras. Detta kan omintetgöra arbetet som har gjorts under åren för att minska näringsläckage till havet. Blåalger tackar.

Att rädda Östersjön kräver både åtgärder som riktar sig mot själva havet och åtgärder för att bekämpa klimatförändringen. Finland måste bli fri från klimatutsläpp på 2030-talet genom övergång till utsläppssnål energi, trafik, boende och konsumtion. Stöd som är skadliga för miljön måste slopas och stöden ska riktas till verksamhet som främjar klimatet och miljön.

Minska näringsutsläppen

Tillförsel av näringsämnen till Östersjön måste minskas mer effektivt. Vi behöver bindande regler, ekonomisk styrning, rådgivning och internationellt samarbete. Det största källan är fortfarande jordbruket. Samhället ska ordna sin verksamhet på ett sådant sätt att det är enkelt och förmånligt för lantbruksföretagare att sköta sin verksamhet på ett Östersjö-vänligt sätt.

Stöden ska riktas i miljösyfte mot verksamhet som leder till den största effekten i vattenskydd. I alla områden ska de mest effektiva åtgärder för bekämpning av näringsläckage tas i bruk: särskilda skyddsområden, våtmarker, gips, kalk, olika jordbruksmetoder… Återvinning av näringsämnen gynnar också lantbruksföretagare.

Mikroplaster från Östersjön hittar sin väg till vår mat och användningen av dessa mikroplaster i t.ex. kosmetik måste förbjudas. En annan stor källa av mikroplaster är bildäck.  På grund av detta kan man främja Östersjöns välmående genom att främja trafik på spåren, gående och cyklande. Problemen måste tacklas genom internationellt samarbete i Östersjöns skyddskommission Helcom och i EU.

För att våra barnbarn ska kunna leva vid den rena Östersjöns stränder, bada, segla och fiska, måste vi ta skyddet av vårt hav på allvar. Den rena naturen är vårt lands och Egentliga Finlands trumfkort i turism, men den vackra skärgården tappar sin attraktion om de växande algblomningar, grumlighet och nedskräpning inte stoppas.