Puoluekokous valitsi Vihreille uuden feministisen puoluejohdon

Tiedote 16.6.2019

Vihreiden puoluekokous valitsi Maria Ohisalon puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi. Ohisalo on feministi, sisäministeri ja kansanedustaja Helsingistä. Vihreät Naiset onnittelee vastavalittua puheenjohtajaa ja odottaa innolla yhteistyötä tulevien vuosien aikana.

“Vihreiden Naisten huikean vaalituloksen jälkeen meidän on ilo toivottaa valtakunnallinen kärkipoliitikko ja jäsenemme Maria Ohisalo puolueen johtoon” kommentoi Vihreiden Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Vihreiden Naisten Riikka Karppinen Sodankylästä ja Fatim Diarra Helsingistä. Jaakko Mustakallio Tampereelta täydentää varapuheenjohtaajakolmikkoa.

“Se miten tämän kevään aikana niin moni vihreä nainen ympäri Suomea on minua tukenut, saa minut nöyräksi. Puolueen varapuheenjohtajana haluan olla koko puolueen käytettävissä ja en malta odottaa, että pääsen kiertämään eri järjestöissä”, kommentoi Fatim Diarra.

”Puolueen varapuheenjohtajana haluan vahvistaa puolueen feminististä politiikkaa”, lisää Riikka Karppinen.

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi nousi Vihreiden Naisten Silja Keränen Kajaanista. Seuraavaksi puoluesihteeriksi valittiin Veli Liikanen Mikkelistä.

Tulos julkistettiin Vihreän Liiton 39. puoluekokouksessa Porissa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Emma Kari emma.kari@eduskunta.fi

Pääsihteeri Sirpa Hertell sirpa.hertell@vihreat.fi

 

 

Irti internetin vihapuheesta

Esittäjä: Vihreät Naiset ry

Vihapuhe käsittää Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan kaikki ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat vihaa uhkaavalla tai loukkaavalla tavalla. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuhe on erityisen räikeää sosiaalisessa mediassa.

Sukupuoli vaikuttaa siihen, kuinka yleistä vihapuhe on ja millaista vihapuhetta eri henkilöt tyypillisesti kohtaavat. Poikiin ja miehiin kohdistuva vihapuhe liittyy usein siihen, mitä he ovat sanoneet, kun taas tytöt, naiset ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat vihapuhetta erityisesti sukupuolen, sukupuolen ilmaisun tai sukupuoli-identiteetin perusteella. Naiset kokevat internetissä tapahtuvaa ahdistelua maailmanlaajuisesti 27 kertaa miehiä todennäköisemmin (EWL). Esimerkiksi yli 9 000 saksalaiselle 10–50-vuotiaalle internetin käyttäjälle tehdyn kyselytutkimuksen perusteella naiset joutuivat merkittävästi miehiä todennäköisemmin verkossa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ja verkkoahdistelun kohteeksi, ja näiden väkivallan muotojen vaikutukset heihin olivat traumaattisempia (EIGE). Myös rodullistetut (etnisiin ja kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat) ihmiset sukupuolesta riippumatta kohtaavat huomattavan paljon vihapuhetta. Poliisille ilmoitettujen viharikosten määrä on kääntynyt kasvuun. Viharikosten epäiltynä motiivina 70 prosentissa tapauksista on etninen tai kansallinen tausta.

Verkkoväkivalta on oikeassa elämässä tehtävän sukupuolittuneen väkivallan jatkumoa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyssä verkkoahdistelua koskevassa tutkimuksessa todettiin, että yli puolessa (54 prosentissa) tapauksista ensimmäinen kohtaaminen oli ollut oikeassa elämässä (EIGE). Verkossa tehty väkivalta voi myös muuttua fyysiseksi, erittäin vakavaksikin väkivallaksi, kuten brittiläisen poliitikon Jo Coxin murha osoittaa.

Vihapuhe on erittäin tehokas hiljentämisen väline. Kynnys poliittiseen tai muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiselle saattaa nousta ylittämättömäksi vihapuheen vuoksi, minkä seurauksena yhteiskunnallinen moniäänisyys vähenee. Vihapuhetta käytetään hiljentämään poliitikkoja, journalisteja, syyttäjiä ja myös poliiseja.

Verkkoväkivaltaa ja vihapuhetta on torjuttava määrätietoisesti, sillä se vaarantaa ihmisten fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden ja kaventaa yhteiskunnallista keskustelua ja sananvapauden käyttöä ja siten demokratian toteutumista. Siihen voidaan puuttua mm. seuraavin keinoin:

  • Päivitetään rikoslakia siten, että se sisältää verkkoväkivallan muodot. Nimetään väkivallan muodot, kuten maalittaminen ja kostoporno. Lisätään rikoslain koventamisperusteisiin sukupuoli.
  • Luodaan lainsäädäntöön toimittajille, vaaleilla valituille edustajille, tutkijoille ja muille julkisuuden henkilöille parempi oikeudellinen suoja järjestäytyneitä vihakampanjoja vastaan.
  • Varmistetaan, että verkkoväkivallan uhreilla on mahdollisuus oikeussuojaan ja erityisiin tukipalveluihin, ja että näitä keinoja (esimerkiksi kunnianloukkaussyytettä ja ilmiantoja sosiaalisessa mediassa) ei käytetä uhreja vastaan.
  • Vahvistetaan nettipoliisitoimintaa ja tarjotaan poliiseille, syyttäjille ja tuomareille naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa verkkoväkivaltaa koskevaa, sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa koulutusta.
  • Toteutetaan tiedotuskampanjoita, joissa naisille ja tytöille kerrotaan verkkoväkivallasta, naisten ja tyttöjen oikeuksista ja saatavilla olevista tukipalveluista.
  • Sitoudutaan valtionavustusten kriteereissä torjumaan vihapuhetta ja edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
  • Velvoitetaan sosiaalisen median alustoja ja verkkoyhtiöitä sitoviin käytäntöihin vihapuheen lopettamiseksi ja laajennetaan rikosoikeudellinen vastuu koskemaan internet-alustoja tarjoavia tahoja
  • Vaikutetaan Euroopan unionissa verkkoväkivallan tunnistamiseen ja sisällyttämiseen EU-tasoiseen lainsäädäntöön.
  • Varmistetaan Vihreiden sisällä, että verkkoväkivaltaa kokeville ehdokkaille ja aktiiveille on olemassa selkeät toimintaohjeet ja toimivat tukiverkot. Nimetään puolueelle yhdyshenkilö, joka toimii tukena verkkoväkivaltaa kokeville.

Vihreät Naiset esittää puoluekokoukselle, että puolue ja eduskuntaryhmä edistävät määrätietoisesti vihapuheeseen ja verkkoväkivaltaan puuttumista edellä mainituilla keinoilla.

Aloite hyväksyttiin Porin puoluekokouksessa 16.6.2019

Vihreät on antirasistinen puolue, joka tekee kaikkensa vähentääkseen yhteiskunnassamme esiintyvää rasismia

Esittäjät: Vihreät Naiset ry ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry

Suomeen tarvitaan antirasistinen toimintaohjelma.

Rasismi voi näkyä syrjintänä esimerkiksi työhönotossa tai asunnon saamisessa. Anonyymi rekrytointi tulee ottaa käyttöön julkisella sektorilla syrjinnän vähentämiseksi.

Yhteiskunnan on turvattava, että rasistiset rikokset tutkitaan ja ennaltaehkäisyyn on riittävästi resursseja, sillä jokainen uhkaus on yritys rajoittaa sananvapautta ja demokratiaa. Poliisin tulee suunnata enemmän resurssejaan verkossa tapahtuvien kunnianloukkausten ja uhkailujen torjuntaan panssaroitujen mörkövaunujen sijaan. Lisäksi oikeusjärjestelmämme kaipaa kipeästi lisäresurssointia, etteivät prosessit jää jumiin loputtomiin jonoihin oikeuslaitoksessamme. Tämänhetkinen tilanne vaarantaa ihmisten oikeusturvan, sillä osa rikoksista jää tutkimatta.

Samat epätasa-arvoiset rakenteet, jotka vaikuttavat yhteiskunnassa, vaikuttavat myös puolueiden sisällä. Meidän on purettava syrjiviä rakenteita yhteiskunnan lisäksi sekä oman puolueemme toiminnassa että politiikassa yleensä. Puolueilla tulee olla rohkeutta puuttua rasismiin omien toimijoidensa keskuudessa. Hollannissa ja Belgiassa on lailla säädetty, että rasistisesta toiminnasta voi seurata puoluetuen menetys ainakin osittain. Vastaava mekanismi voidaan ottaa käyttöön Suomessakin.

Euroopan unionin perusoikeusviraston viime marraskuussa julkaisemassa tutkimuksessa afrikkalaistaustaiset ihmiset kokivat eniten rasismia Suomessa. Vastanneista 63 prosenttia kertoi kokeneensa rasistista häirintää ja 14 prosenttia kokeneensa fyysistä väkivaltaa.

Suomi on saanut kritiikkiä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselta komissiolta (ECRI) siitä, että rasismi- ja/tai rotusyrjintäsyytteistä annettujen langettavien tuomioiden määrä on pieni ja tapauksia viedään oikeuteen harvoin. Tämä osoittaa, ettei nykyinen lainsäädäntö toimi järjestäytyneeseen rasismiin puuttumisessa. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio on Euroopan neuvoston asettama riippumaton ihmisoikeustilannetta ja rasismia seuraava toimielin.

Suomella on YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä laissa rangaistavana tekona. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita, joihin olemme rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen kautta sitoutuneet. Järjestäytynyt rasismi tulee kieltää rikoslaissa ja yhdistyslaissa ja siihen osallistuminen kriminalisoida.

Vihreät Naiset ja Vihreät nuoret esittävät puoluekokoukselle, että Vihreät julistautuu antirasistiseksi puolueeksi ja toimii määrätietoisesti rasismin kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta muun muassa edistämällä antirasistisen toimintaohjelman laatimista ja järjestäytyneen rasismin lisäämistä rikoslakiin.

Aloite hyväksyttiin Porin puoluekokouksessa 16.6.2019

Puoluekokouksen etkot / Pori 14.6.2019

Tule starttaamaan puoluekokous parhaassa seurassa!

Etkoilla pääset tutustumaan ehdolla oleviin vihreisiin vaikuttajiin ja muihin kokousedustajiin. Klikkaa attending, niin saat ilmoituksen, kun illan ohjelma julkistetaan! Baarissa on illan ajan erikoistarjouksia ja ravintola tarjoilee ruokaa klo 22 saakka. Tapahtuman ikäraja on K-18.

Etkot ovat avoimet kaikille kiinnostuneille, eikä osallistuminen edellytä jäsenyyttä tai aikaisempaa kokemusta puoluetoiminnasta.

Tervetuloa!

Paikka: Terrace Bar & Restaurant, Yrjönkatu 14, 28100 Pori

Aika: 14.6. klo 20.00- 03.00

***

Turvallisempi tila

Vihreiden Naisten toiminta noudattaa turvallisemman tilan periaatteita. Tapahtumat ovat syrjinnästä vapaita tiloja, joissa ei suvaita rasismia, seksismiä, vamman tai terveydentilan perusteella syrjimistä (ableismia), trans- eikä homofobiaa niiden laajassa merkityksessä.

 

Esteettömyys

Ravintolaan pääsee hissillä suoraan sisälle kolmanteen kerrokseen. Matkan varrella on alakerrassa portaat, mutta siihen on luiska valmiina.

Kauppakeskusen puolelta tultaessa, mikäli se on auki ei ole esteitä lainkaan. Ravintolaan menee sen jälkeen suoraan hissi. Kauppakeskuksen puolella on esteetön wc.

Tapahtuma löytyy Facebookista täältä. 

Vihreiden Naisten tavoitteet mukana hallitusohjelman tasa-arvokirjauksissa

Yli 20 päivää kestäneet neuvottelut Säätytalolla ovat päättyneet ja esitys seuraavaksi hallitusohjelmaksi on valmis.

Vihreät Naiset asetti vuosi sitten tavoitteen, että seuraavan hallituksen on oltava feministinen. Meillä oli 10 vaatimusta feministisen hallitusohjelman pohjaksi. Nämä vaatimukset olivat osa vihreiden neuvottelutavoitteita.

Puoluevaltuuskunta arvioi ohjelman kokonaisuudessaan tiistaina. Alla listaamme otteita hallitusohjelmasta sen mukaan, miten 10 vaatimustamme siinä näkyvät.

 

Vihreiden Naisten tavoitteiden näkyminen hallitusohjelman kirjauksissa:

1. Toteutetaan kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Uudistus tulee toteuttaa niin että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Ehkäistään raskaussyrjintää.

2. Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, jonka on oltava aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi.  Osana ohjelmaa arvioidaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutukset.

3. Tasa-arvoinen päivähoito-oikeus palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Toteutetaan toimenpideohjelma varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Osana toimenpideohjelmaa laajennetaan 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua, pilotoidaan kaksivuotista esikoulua, luodaan neuvolasta väylä varhaiskasvatukseen.

4. Koulutukseen panostetaan yli 1,5 miljardia euroa hallituskauden aikana ja koulutuksen sukupuolittuneisuus tunnistetaan keskeiseksi ongelmaksi. Käynnistetään perusopetuksen tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kiinnitetään erityistä huomiota tyttöjen ja poikien osaamiseroihin. Tehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmista velvoittavat. Säädetään velvoittavista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista myös varhaiskasvatuksessa.

5.1. Laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma, jossa muun muassa lisätään uhrien tukipalveluja sekä turvakotien paikkamäärää ja resursointia Euroopan neuvoston edellyttämälle tasolle. Perustetaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä ja huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta. Ehkäistään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa.

5.2 Turvataan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Mahdollistetaan pakkoavioliittojen mitätöinti ja selvitetään niiden kriminalisointia. Laaditaan laki ihmiskaupan uhrien auttamisesta, joka turvaa kuntien mahdollisuuden auttaa uhreja.

6. Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien. Laajennetaan seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta.

7. Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta.

8. Hallituskauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä.

9.1. Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita sekä sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä.

9.2. Selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe-elämän suoja ja lapsen edun toteutuminen.

9.3. Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle. Tämän jälkeen arvioidaan vuosittain kiintiöpakolaisten määrä välille 850-1050 ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä.

10.1. Ministereitä ei ole vielä valittu, mutta pidämme kiinni Vinan tavoitteesta, että ministereiksi valitaan yhtä paljon naisia ja miehiä.

10.2. Laaditaan tasa-arvo-ohjelma. Hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa.

10.3. Tasa-arvon seuraamiseen luodaan valtion eri hallinnonalat kattava seurantajärjestelmä.

10.4. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin.

Vihreille historiallinen eurovaalitulos

Kuvaaja: Salla Merikukka

Vihreät Naiset saavuttivat vaalivoiton eurovaaleissa 26. toukokuuta 2019. Voitto tuli osana Euroopanlaajuista vihreää vaalimenestystä, joka nosti historiallisen määrän vihreitä edustajia europarlamenttiin.

Suomessa Vihreät tekivät historiansa parhaan tuloksen 16 prosentin kannatuksella, kasvattaen kannatustaan 6,7 prosenttia vuoden 2014 eurovaaleista. Puolue ei ole koskaan menestynyt missään vaaleissa näin hyvin.

Vihreään parlamenttiryhmään lähtevät Suomesta Ville Niinistö ja Heidi Hautala. Meppien määrä nousee näin yhdestä kahteen.

Vihreät saa myös ns. Brexit-paikan, mikäli Britannian EU-ero toteutuu. Silloin europarlamenttiin nousee Vihreiden Naisten 26-vuotias ehdokas Alviina Alametsä. Tutustu Alviinaan HS:n henkilökuvassa täällä.

Lisätietoja:

Pääsihteeri Sirpa Hertell
+358 (0) 50 5666 818
sirpa.hertell[at]vihreat.fi