Kati Juva

Ydinaseiden olemassaolo on ilmastonmuutokseen verrattava uhka ihmiskunnalle. Jo rajoitettukin ydinsota esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä aiheuttaisi ilmakehään nousevien nokipilvien seurauksena auringonvalon himmenemisen ja ilmaston välittömän viilenemisen. Tämän seurauksena kasvukaudet lyhenisivät ja sadot pienenisivät, mikä johtaisi maailmanlaajuiseen nälänhätään.   Arvio kuolonuhreista on jopa 1-2 miljardia ihmistä.

Ydinsota voi syttyä myös vahingossa. Vuosikymmenten mittaan on ollut kymmeniä ellei satoja läheltä piti -tilanteita, joissa vain onnekas sattuma tai määräyksien vastaisesti vastahyökkäyksestä pidättäytyvät sotilaat ovat estäneet tilanteen eskaloitumisen todelliseksi ydinhyökkäykseksi.

Ydinaseiden aiheuttamasta uhkasta puhutaan liian vähän.  Yhdeksän maan ydinaseistus uhkaa kuitenkin meitä kaikkia. Kansainvälisen ilmapiirin kärjistyminen on johtamassa uuteen varustelukierteeseen. Venäjä ja Britannia uudistavat asearsenaalejaan ja presidentti Trump on vetänyt Yhdysvallat pois keskipitkän kantaman ydinohjussopimuksesta (INF).

Presidentti Niinistö toivoi vaalien alla enemmän turvallisuuspoliittista keskustelua. Hän on myös aiemmin ilmaissut valmiutensa toimia aktiivisesti ydinaseriisunnan puolesta. Suomella olisikin hyvät mahdollisuudet edistää tätä.

Toistaiseksi Suomi on ilmoittanut pyrkivänsä vaikuttamaan nimenomaan ydinaseiden leviämisen estämiseen tähtäävään ydinsulkusopimuksen (NPT) kautta. Se onkin ainoa sopimus, jossa myös suuret ydinasevallat ovat mukana. Tämä 50 vuotta vanha järjestelmä on kuitenkin osoittautunut tehottomaksi ja on käytännössä umpikujassa.  Ydinasevallat käyttävät NPT:tä tosiasiassa ydinaseidensa laillisuuden perustelemiseen ja ydinasekieltosopimuksen vastustamiseen. Tällä sopimuksella perustellaan sitä, ettei mihinkään muihin ydinaseriisuntatoimenpiteisiin tule ryhtyä.

Tärkein aloite ydinaseriisunnassa on ydinasekieltosopimus, joka solmittiin YK:ssa kesällä 2017. Sen on nyt allekirjoittanut 70 ja ratifioinut 22 valtiota. Suomi ei ole nykyisen hallituksen aikana allekirjoittamassa sopimusta. Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan lausunnossa tälle ei kuitenkaan nähdä mitään esteitä. UAV:n mukaan ydinasekieltosopimus ei ole uhka ydinsulkusopimukselle vaan on sitä tukeva ja täydentävä. Lausunnossa todetaan myös, että sopimus voi ”muokata myös sellaisten valtioiden odotuksia, valintoja ja mahdollisuuksia, jotka ovat päättäneet jäädä sopimuksen ulkopuolelle.”

Tässä tilanteessa Suomen linjaukselle tukea ydinaseriisuntaa antaisi selkeästi enemmän uskottavuutta, jos Suomi allekirjoittaisi ydinasekieltosopimuksen. Nyt Suomi asemoituu omituiseen seuraan: sopimusta vastustavat ydinasevaltiot ja osa niiden kanssa sotilaallisesti liittoutuneista maista (Nato-maat, Australia, Etelä-Korea ja Japani). Sen sijaan mm. Itävalta ja Irlanti ovat allekirjoittaneet sopimuksen, ja norjalaisten asiantuntijoiden raportti ei näe siinä ristiriitaa Naton jäsenyyden kanssa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneen myös Thaimaa ja Uusi Seelanti, joilla on tiivistä sotilaallista yhteistyötä USA:n kanssa.

Ydinaseriisuntaa aidosti ja uskottavasti ajavan Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus. Puolueista sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet tukevansa tätä ydinasekieltosopimusta. Toivotaan että tämä toteutuu tulevalla hallituskaudella.

 

Kati Juva on neurologian erikoislääkäri ja kansainvälisen International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) -järjestön yleiskokouksen puheenjohtaja ja International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) Finlandin toinen koordinaattori.

 

HENNAn blogi on yhdistyksen tavoitteita palvelevien sisältöjen julkaisualusta, johon voivat kirjoittaa niin yhdistyksen jäsenet kuin muutkin yhteiset arvot jakava henkilö tai taho. Ennen eduskuntavaaleja HENNAn ehdokkailla on mahdollisuus julkaista kirjoituksiaan HENNAn blogissa.